Hebraica-kokoelma: venäjänjuutalaisen kirjallisuuden aarreaitta autonomian ajalta
Kansalliskirjaston Hebraica-kokoelma avaa ikkunan Itä-Euroopan juutalaisten tuhoutuneeseen kulttuuriin. Vapaakappaleina 1828–1917 Venäjän keisarikunnasta saaduista kirjoista muodostettu monipuolinen kokoelma sisältää kirjallisuutta lähestulkoon kaikilta kulttuurin osa-alueilta hepreaksi ja jiddišiksi.
Jiddišinkielisiä Sherlock Holmes -kirjoja. Keskellä Sherlock Holmes ja Viiltäjä-Jack
Kansalliskirjaston harvinainen, ainutlaatuinen ja kansainvälisesti merkittävä Hebraica-kokoelma todistaa juutalaisen kirjallisen kulttuurin ja julkaisutoiminnan rikkaudesta Venäjän keisarikunnan alueella 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Vuosina 1828–1917 heprealaisin kirjaimin painettu ja vapaakappaleina saatu 5000-niteinen kokoelma käsittää kirjojen lisäksi sanoma- ja aikakauslehtiä, almanakkoja, mainoksia ja nuotteja. Monipuoliseen kokoelmaan kuuluu niin Raamattuja, rukouskirjoja, uskonnollista kirjallisuutta, eri tieteenalojen oppikirjoja, kaunokirjallisuutta, sanakirjoja, hakuteoksia kuin kausijulkaisujakin. Pääosa kirjoista on painettu vuosina 1870–1912. Hebraica on yksi 12:sta Venäjän keisarikunnan aikaisesta vapaakappaleiden erityiskokoelmasta.
Valtaosa Hebraica-kokoelmasta on kirjoitettu hepreaksi ja jiddišiksi. Bibliografiset tiedot ovat kirjoissa yleensä sekä hepreaksi että kyrillisin kirjaimin, minkä lisäksi kyrillisiä kirjaimia tapaa esimerkiksi sekä sensuuriviranomaisten hyväksymismerkinnöissä että heprean alkeisoppikirjojen ja sanakirjojen käännösvastineissa. Kokoelman satavuotinen historia tarjoaa kokoelmasta kiinnostuneelle monta mielenkiintoista tutkimuskohdetta ja tarkkailtavaa kehityskaarta: 1800-luvulla juutalainen haskala-valistusaate vaikutti edelleen ja perusta sionistiselle liikkeelle rakentui, heprean- ja jiddišinkielinen kaunokirjallisuus saivat syntynsä ja heprea kehittyi sekulaarin ja tieteellisen kirjoittamisen kielenä.
Hebraica-kokoelma sisältää noin tuhat kaunokirjallista teosta, jotka on suurimmaksi osaksi kirjoitettu jiddišin kielellä. Sadat pienet, halvalle paperille painetut ja kioskeilla kaupatut vihkoset ovat yksi kokoelman mielenkiintoisimmista ja kallisarvoisimmista helmistä. Kioskikirjallisuus oli sensaatiomaisine ja huomiota herättävine otsikoineen aikansa kevyttä ja opettavaista viihdettä, jonka tarinat kertovat usein intohimoisesta rakkaudesta, petoksesta, varkaudesta tai murhasta ja saavat aina onnellisen lopun. Tilapäiseksi viihdykkeeksi tarkoitettu kioskikirjallisuus on kertakäyttöisen luonteensa takia harvinaisuus, joka harvemmin päätyi eurooppalaisten kirjastojen hyllyille ja myös suurimmaksi osaksi hävisi lukijakuntansa mukana pogromeissa sekä Stalinin ja Hitlerin vainoissa.
Hebraica-kokoelman luettelointityö alkoi 1960-luvulla, ja kokoelmaa ovat olleet luetteloimassa Aino Hentinen, Tapani Harviainen ja Hannu Juusola. Luettelointityön tuloksena kokoelmasta on tällä hetkellä luetteloituna arviolta noin 4000 nidettä, kokoelma on jaettu kymmeneen eri aihepiiriin ja siitä on olemassa tekijä- ja nimikekortistot Kansalliskirjaston erikoislukusalissa. Työ kokoelman parissa käynnistyi uudelleen syksyllä 2022, ja sen tavoitteena on luetteloida jäljelle jääneet teokset digitaalisesti Kansalliskirjaston hakupalveluun niin, että yhdessä kortiston kanssa koko kokoelma on lopulta kaikkien käytettävissä.
Kansalliskirjaston toteuttamassa ja Koneen säätiön rahoittamassa Vähemmistökielten digitointiprojektissa 2016–2018 digitoitiin Hebraica-kokoelmasta 143 jiddišinkielistä kirjaa ja 16 sanomalehden numeroa, jotka ovat ladattavissa Fenno-Ugrica-kokoelmasta. Hebraica-kokoelman digitointi on pidempiaikainen tavoite, joka takaisi hauraan kokoelman säilyvyyden ja sen, että tulevaisuudessa mahdollisimman moni tavoittaisi kokoelman ja saisi nauttia sen aarteista.
Lähteet
Cohen, Nathan (2012). Sherlock Holmes in the Pale of Settlement: Yiddish Crime Stories 1860–1914. Aptroot, M., E. Gal-Ed, R. Gruschka & S. Neuberg (toim.). Leket: yidishe shtudyes haynt / Jiddistik heute / Yiddish Studies Today. Düsseldorf University Press, 253–278.
Derman, Ushi (2017). Schund Literature: The Yiddish Pulp Fiction. ANU: Museum of the Jewish People. https://www.anumuseum.org.il/blog-items/schund-literature-the-yiddish-p… (luettu 4.1.2023).
Harviainen, Tapani (1978). Hebraica. Handbook of Oriental Collections in Finland: Manuscripts, xylographs, inscriptions, and Russian minority literature. Scandinavian Institute of Asian Studies Monograph Series, No. 31. London, Malmö: Curzon Press, 289–294.
Harviainen, Tapani (1991). The Hebraica collection of Helsinki University Library. Diana Rowland Smith & Peter Shmuel Salinger (toim.), Hebrew Studies: Papers Presented at a Colloquium on Resources for Hebraica in Europe held at the School of Oriental and African Studies University of London 11–13 September 1989/11–13 Elul 5749. British Library Occasional Papers 13. London: The British Library, 58–61.
Harviainen, Tapani (2004). Hauraita helmiä heprean kirjaimin. Leena Pärssinen & Esko Rahikainen (toim.), Muistiin painettua: Kansalliskirjaston kulttuuriaarteita. Helsinki: Otava, 94–97.
Hentinen, Aino (1962). Helsingin yliopiston kirjaston Hebraica-kokoelma: alustava tiedonanto. Bibliophilos 3, 57–61.
Juusola, Hannu (1998). Ainutlaatuinen Hebraica-kokoelma. Bibliophilos 3, 30–34.
Patterson, David (1976). Hebraica in Helsinki. Times Literary Supplement, 29.10.1976.
Shochat, A., J. R. Baskin & Y. Slutsky (2007). Haskalah. Berenbaum, M. and F. Skolnik (toim.), Encyclopaedia Judaica, 2. painos, vol. 8, Detroit, MI: Macmillan Reference USA, 434–444.
Click here for the English version of the text.