Hoppa till huvudinnehåll

Tutkijapalveluiden kautta aineistoja, dataa, hankeyhteistyötä ja residenssipilotointi

Datum publicerat

Tutkijoille suunnattuja palveluja ovat tutkimuksen ja opetuksen palvelut ja tutkimusyhteistyö. Palveluita kehitetään yhdessä tutkijoiden kanssa.

Näkymä Kansalliskirjaston lukusaliin

Pohjoissali on Kansalliskirjaston lukusali, jossa voi lukea mikrofilmejä mikrofilmilukulaitteilla ja käyttää digitoituja aineistoja vapaakappaletyöasemilla.

Bild
Marko Oja

Aineistoja ja kokoelmia käytetään verkossa ja kirjastossa kuten tähänkin asti

  • Kansalliskirjaston hakupalvelu kokoaa aineistot yhteen ja mahdollistaa kokoelmien selaamisen ja varaamisen kotilainaksi tai lukusalikäyttöön.
  • Digitoituja julkaisuja voi lukea ja selata digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa, jossa voi myös kohdistaa hakuja tekstien sisältöön.
  • Kansalliskirjastossa ja eri puolille Suomea sijoitetuissa vapaakappalekirjastoissa on paikalliskäytössä kulttuuriaineistolain perusteella kerätty suomalainen sähköinen julkaisutuotanto ja verkkoarkisto.
    • Aineistojen käyttö on tekijänoikeuslain perusteella rajattu vain vapaakappaletyöasemille, ja työasemilla voi käyttää myös digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun tekijänoikeudenalaisia aineistoja, joista vain osa on verkkokäytössä. Esimerkiksi Tutkain-hankkeessa digitoituja aineistoja, jotka ovat tekijänoikeuden suojaamia, on avattu 15 korkeakoululle tutkimuskäyttöön aina 2010-luvulle asti.

Itsepalvelu
Asiantuntijatuki

Hankeyhteistyö
Residenssi

Datan käyttö

Merkittävimmät datana saatavat kokonaisuudet ovat digitoiduista sanomalehtiaineistoista tuotetut datapaketit sekä Kansallisbibliografia Fennica. Näihin voi tutustua englanninkielisen Datakatalogin avulla. Datakatalogista pääsee tutustumaan myös käytössä oleviin rajapintoihin. Digitoitujen aineistojen datapaketit löytyvät myös digitoitujen aineistojen yhteydestä.

Asiantuntijat tukevat aineistojen käyttöä

Kansalliskirjaston asiantuntijat tarjoavat tukeaan aineistojen käyttöön sekä verkossa että paikan päällä. Kansalliskirjasto esimerkiksi järjestää kokoelmistaan esittelyitä opiskelijoille ja tutkimusryhmille, joille aineistojen käyttö on ajankohtaista. Ryhmille varattaviin opastuksiin ja dataklinikoihin voi tutustua Kansalliskirjaston sivuilla.

Tarvittava asiantuntijatuki räätälöidään tapauskohtaisesti. Tutkija- ja opiskelijaryhmien käynnit ovat maksuttomia, mutta joihinkin muihin asiantuntijapalveluihin saattaa sisältyä maksuja.

Kirjaston asiantuntija-apua kaivataan usein myös silloin, kun tutkijan tarvitsee tiedon kokoelman syntyhistoriasta, kokoelmassa mahdollisesti olevia vinoumista ja puutteista. Joissain tapauksissa on oleellista tietää, miten kokoelma on kuvailtu ja järjestetty.

Datalähtöisessä tutkimuksessa tällainen kokoelmahistorian ja kuvailutiedon asiantuntemus on olennaista metodologian ja aineiston kuvauksessa. Kirjaston pitää pystyä vastaamaan tähän uuteen tarpeeseen, jonka myötä aineistoille osoitetaan aivan uudenlaisia tutkimuskysymyksiä. 

Yhteistyö hankkeissa: yhteydenotto lomakkeella

Jos peruspalvelut eivät riitä tutkimushankkeelle, voidaan käynnistää keskustelu siitä, miten Kansalliskirjasto voisi tukea tutkimusta isommalla panoksella.

 Tutkimusyhteistyöhön liittyviä yhteydenottoja voi lähettää verkkolomakkeella.  Samalla lomakkeella voi lähettää myös muita Kansalliskirjaston aineistoihin liittyviä tutkimusideoita, joissa toivotaan esimerkiksi normaalia laajempaa asiantuntijapalvelua. 

Tutkimusyhteistyö voi käytännössä tarkoittaa

  • Kansalliskirjaston tuen ilmaisua hankkeelle (Letter of Commitment) tai
  • normaalista poikkeavaa palvelua esimerkiksi aineiston käsittelyn osalta.
  • Jos Kansalliskirjaston rooli hankkeessa edellyttää yhteistä kehittämistä, kirjasto voi osallistua hankkeeseen myös konsortion osapuolena.

Kansalliskirjasto osallistuu tutkimushankkeisiin, jotka edistävät sen aineistojen saatavuutta ja käytettävyyttä, ja jotka parantavat aineistojen laatua esimerkiksi uudenlaisella sisältötiedolla tai hyödyntämällä tekoälyyn perustuvia sovelluksia. Tutkimusyhteistyö perustuu Kansalliskirjaston strategisiin painopisteisiin ja sen toteutumista arvioivat Kansalliskirjaston asiantuntijat.

Residenssipilotointi

Tulevaisuudessa aineistoja voi käyttää myös residenssissä kirjaston tiloissa.

Residenssimalli on ollut eurooppalaisissa kirjastoissa käytössä silloin, kun asiakkaan mahdollisuudet käyttää aineistoja tutkimukseen ovat esimerkiksi tekijänoikeudellisista syistä varsin rajoitettuja. Tällöin yhtenä ratkaisuna voi olla järjestely, jossa tutkija työskentelee kirjastossa työntekijänä. Hän saa perehdytyksen aineistoihin liittyviin oikeuksiin ja niiden käyttöön, ja pääsee käyttämään aineistoja tutkimuksessaan.

Residenssimallin soveltamisessa on paljon avoimia kysymyksiä, joten käytäntö vaatii pilotointia.  Se käynnistetään Mikkelin toimipisteen residenssipilotointina ja tarkoitus on tarjota muutoin vaikeasti käytettäviä aineistoja tutkijan analysoitaviksi. Pilotoinnissa selvitetään tutkijan perehdytykseen, tutkimuksen tukemiseen, työn valvontaan, aineiston käyttöön ja jatkokäyttöön liittyviä kysymyksiä sekä tutkijan että kirjaston näkökulmasta.  Marraskuun 2021 aikana haetaan projektisuunnittelijaa, joka ottaa osaa residenssimallin pilotointiin. Pääpaino on kuitenkin valittavan henkilön omassa tutkimustyössä, joka kohdistuu digitoituihin sanomalehtiin. 

Kontaktperson

Liisa Näpärä
tietoasiantuntija

Saimaankatu 6

50100 MIKKELI

050 5059638

liisa.napara@helsinki.fi

Kansalliskirjasto
Tutkimuskirjasto
Författare