Johtajan katsaus 2018

Digitaalisuus ja avoimuus johtotähtinä Kansalliskirjasto tuotti tulosta muun muassa digitaalisten aineistojen määrän ja käytön kasvuna. Pelkästään 14 miljoonaa digitoitujen aineistojen sisältösivulatausta eli ladattua dokumenttia vuonna 2018 osoittaa, että Kansalliskirjaston aineistoilla ja palveluilla on huomattava tutkimuksellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Tutkimukselle tärkeän sekä kansakunnan ja yksittäisten kansalaisten muistitiedon ja kulttuuriperinnön säilyttäjänä, Kansalliskirjasto rakensi monipuolisesti ja laaja-alaisesti ainutlaatuisia palveluja, tutkimuksen infrastruktuuria ja aineistojen laajaa käyttöä tukevia ratkaisuja. Palveluiden ydin on ollut suomalaisen julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden, käytettävyyden ja uudelleenkäytön mahdollistaminen eri muodoissa siten, että tietovarantomme ja palvelumme tukevat avoimuutta.

Vuoden 2018 aikana Finnassa aineistojaan tarjoavien organisaatioiden määrä kasvoi noin sadalla, joista lähes kaikki olivat yleisiä kirjastoja. Näin ollen vuoden 2018 lopussa Finnassa oli tuotannossa 344 organisaation aineistot, jotka ovat löydettävissä finna.fi:ssä. Finnan käyttö kasvoi myös nopeasti, kuten edellisenäkin vuonna. Kaikkien käyttöliittymien käyntien määrä kasvoi 33 % eli n. 31,3 miljoonaan käyntiin ja finna.fi käyntien määrä kasvoi n. 20 % eli n. 2,3 miljoonaan käyntiin.

Tarve korvata vanha Voyager kirjastojärjestelmä uudella johti päätökseen siirtyä kirjastojärjestelmähankkeessa avoimen lähdekoodin palveluratkaisuun eli ottaa käyttöön vuoden 2019 aikana KOHA-järjestelmän kokoelmanhallintaan. Kansalliskirjaston ratkaisuun vaikutti ennen kaikkea yhteen toimivuuden varmistaminen Finnan, Melindan ja muiden tietojärjestelmien kanssa.

Kansalliskirjaston tutkimuksen ja opetuksen palveluissa siirrettiin painopistettä sähköisten aineistojen ja tutkimusdatan tarjontaan. Vuoden aikana pilotoitiin sekä uudenlaisia digitointiratkaisuja että tekijänoikeudenalaisten aineistojen käyttöä. Tekijänoikeuden alaisen aineiston avaaminen tutkimuskäyttöön on pitkään ollut tutkijakunnan toiveena. Kansalliskirjasto käynnisti yhdessä Kopioston ja kuuden korkeakoulun kanssa pilottihankkeen, jonka tarkoituksena on edistää tekijänoikeuden alaista sanoma- ja aikakausilehtien tutkimuskäyttöä. Vuoden 2019 loppuun kestävässä pilotissa Digi-palveluun tunnistautunut käyttäjä voi selata, tehdä hakuja, ladata ja louhia kaikkia Digissä olevia vuoteen 2010 mennessä julkaistuja lehtiä.

Kirjastotyötä tukevien humanistisen ja slaavilaisen neuvottelukunnan rinnalle perustettiin digitaalisten ihmistieteiden neuvottelukunta, jonka työ käynnistyy 2019. Myös koulutusta ja henkilöresursseja kohdennettiin digitaalisten järjestelmien kehittämiseen ja tutkijoiden datapalvelun rakentamiseen.

Kiitän kaikkia yhteistyötahoja sekä Kansalliskirjastoa tukeneita säätiöitä ja rahastoja, yksityisiä henkilöitä ja talon asiantuntevaa henkilökuntaa toiminnasta muistitietomme hyväksi!

Kansakunnan muisti on meille tärkeä!

Cecilia af Forselles

Ylikirjastonjohtaja