Kulttuuriperintö on yhteistä omaisuuttamme, ja vastuu sen säilymisestä kuuluu kaikille.
Sisällysluettelo
Tue kulttuuriperinnön vaalimista
Kansalliskirjastolla on maan laajimmat kirjallisen kulttuuriperinnön kokoelmat: yli 115 hyllykilometriä kotimaisia kirjoja, lehtiä, karttoja, käsikirjoituksia ja musiikkiaineistoa, ulkomaista tieteellistä kirjallisuutta sekä arvokkaita erikoiskokoelmia, joista kaksi kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteisiin.
Kokoelmien säilyttäminen pysyvästi sukupolvelta toiselle on haasteellinen tehtävä. Aineisto kuluu käytössä ja paperi ja muut materiaalit tuhoutuvat itsestäänkin. Varsinkin teollisesti valmistettu, hapan paperi haurastuu aikaa myöten täysin käyttökelvottomaksi.
Pelastamistoimina ovat konservointi, digitointi ja mikrokuvaus; digitointi tuo lisäksi harvinaisen aineiston helposti ja nopeasti kaikkien tutkittavaksi. Nämä toimet ovat kalliita ja ne etenevät hitaasti rajallisten resurssien sekä aineiston suuren määrän vuoksi. Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvat digitoidut aineistot löydät osoitteesta: digi.kansalliskirjasto.fi.
Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston lahjoittajia
Lahjoittajat, tukijat ja ystävät ovat aina olleet merkittävässä osassa toimintaamme. Olemme kiitollisia kaikille lahjoittajille heidän tuestaan kansallista kulttuuriperintötyötä kohtaan.
Jari Peltonen ja Rita-Birgit Peltonen
Yksi esimerkki Kansalliskirjaston pitkäaikaisista lahjoittajista ovat Jari Peltonen ja Rita-Birgit Peltonen. Lääketieteen tohtori, ortopedi Jari Peltonen ja Rita-Birgit Kuusakoski-Peltonen ovat lahjoittaneet Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastoon säännöllisesti jo useiden vuosien ajan.
Pirjo Karppinen Kansalliskirjastosta ja kansleri Kaarle Hämerin vastaanottivat Jari Peltosen ja Rita-Birgit Kuusakoski-Peltosen lahjoituksen. Kuva: Anne Ala-Pöllänen
— Kansalliskirjasto on niin inspiroiva paikka, sanoo Jari Peltonen, jolle Kansalliskirjasto on tuttu talo jo 1970-luvun opiskeluajoilta asti. Ikimuistoisen vaikutuksen Engelin suunnitteleman Kansalliskirjaston arkkitehtuuri ja ainutlaatuiset kokoelmat tekivät myös ulkomaisiin vieraisiimme, jotka toimme opastetulle kierrokselle Kansalliskirjastoon, kiittelevät Rita-Birgit Kuusakoski-Peltonen ja Jari Peltonen.
— Lukemisen ja kirjojen merkitystä täytyy korostaa ja lapsille pitää lukea. Suomen kieli on niin rikas ja lukemalla lukutaito ja sanavarasto kehittyvät. Peltonen korostaa tässä vanhempien ja opettajien roolia lukemaan ja tutkimaan kannustamisessa
— Kirjojen digitointi on tärkeää, jotta nämä mielenkiintoiset aineistot saadaan laajasti opiskelijoiden, tutkijoiden ja kansalaisten käyttöön myös digitaalisina. Jos ei tiedä mitä on ollut ennen, ei voi arvioida mikä uudessa tiedossa on todella uutta, toteaa Jari Peltonen lopuksi.
Jean Sibelius Works -suurhanke
Emeritus ylikirjastonhoitaja Esko Häkli ja SIbelius-tutkija professori Timo Virtanen tarkastelevat Sibelius-editioita Helsingin yliopiston juhlasalissa, jossa vuonna 1911 kantaesitettiin sinfonia nro 4 a-molli. Kuva: Veikko Somerpuro
Vuonna 1982 Jean Sibeliuksen perikunta lahjoitti Kansalliskirjastolle säveltäjän oman henkilökohtaisen musiikkiarkiston. Helsingin yliopiston suurhankkeessa Jean Sibeliuksen kootut teokset julkaistaan perinpohjaisesti tutkittuina ja tarkistettuina. Vuosikymmenten odotuksen jälkeen säveltäjän koko tuotanto tulee muusikoiden ja tutkijoiden saataville.
Lue lisää Jean Sibelius Works -suurhankkeesta.
Tätä suurhanketta voi tukea tekemällä Helsingin yliopiston lahjoitussivulla lahjoituksen Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastolle merkitsemällä lahjoituksen kohteeksi Sibelius-rahaston.
Kulttuuriperintö kaikkien saataville
Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto, jossa on maan laajimmat kirjallisen kulttuuriperinnön kokoelmat: yli 130 hyllykilometriä kirjoja, lehtiä, karttoja, käsikirjoituksia ja musiikkiaineistoa ja arvokkaita erikoiskokoelmia, joista kaksi kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteisiin.
Kulttuuriperintö on meidän kaikkien yhteistä kansallisomaisuuttamme. Tule mukaan tukemaan kulttuuriperintömme pelastamista jälkipolville!
Lahjoittamalla Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastoon autat tuomaan yhteisen kulttuuriperintömme kaikkien saataville.
Kansalliskirjaston ystävät
Liity Kansalliskirjaston ystäviin!
Kansalliskirjasto on muodostanut tuekseen ystäväverkoston, johon kaikilla kirjaston toiminnasta ja kirjakulttuurista kiinnostuneilla on mahdollisuus liittyä. Ystävätoiminta on vapaamuotoista ja maksutonta, eikä liittyminen sido tai velvoita osallistujia. Ystävät voivat itse vaikuttaa toiminnan tavoitteisiin ja esittää ehdotuksia ohjelman sisältöön.
Tule mukaan Kansalliskirjaston ystävätoimintaan täyttämällä yhteystietosi tälle lomakkeelle.
Samalla lomakkeella voit myös muuttaa tai täydentää yhteystietojasi tai poistua ystäväverkostosta.
Kansalliskirjaston ystävä- ja sidosryhmärekisterin tietosuojaseloste
Ystävien missio
Ystävätoiminnan tarkoituksena on saada ystäviltä tukea kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Tuki voi olla niin aatteellista kuin materiaalistakin. Tarkoituksena on myös lujittaa ja laajentaa kirjaston yhteiskuntasuhteita ja parantaa näin kirjaston edellytyksiä toimia kansallisena kulttuuri- ja palvelulaitoksena. Kirjasto voi puolestaan tarjota ystävilleen kulttuuriohjelmaa ja yhteisiä tapaamisia historiallisissa puitteissaan sekä syventää ystävien tietoutta kirjaston toiminnasta ja kirjakulttuurista.
Toiminnan muodot
Ystävien tapaamisissa keskustellaan toiminnan tavoitteista ja toimintalinjoista. Tavoitteisiin voi kuulua Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston kartuttaminen tai kampanjoiminen yhdessä valitun kohteen hyväksi, kuten jonkin arvokkaan aineiston hankkimiseksi, vanhan kirjan pelastamiseksi tai tietyn tutkimushankkeen mahdollistamiseksi.
Tapaamisissa tutustutaan myös kirjaston toimintaan, näyttelyihin tai kokoelmiin.
Kansalliskirjaston kummit
Kansalliskirjaston kummitoiminta osaltaan edistää Kansalliskirjaston vuorovaikutusta muun yhteiskunnan kanssa. Kummit kannustavat meitä avaamaan uusia yhteiskunnallisia työmuotoja ja omalta osaltaan tukevat Kansalliskirjaston toimintaa suhteillaan ja arvovallallaan. Kummien roolit muotoillaan osapuolille luontevaksi ja mieluisaksi, jotta siitä muodostuu avartavaa ja innostavaa yhteistyötä molemmille.
Kansalliskirjastolla on ollut ilo ja kunnia saada Kansalliskirjaston kummeiksi merkittäviä suomalaisia:
Kummit 2018 - 2022
- pääkonsuli, kolumnisti, vaikuttaja Johannes Koroma ja ruokakulttuurin puolestapuhujana tunnettu ruokakirjailija Raili Koroma
- kirjailija, kolumnisti ja panelisti Jari Tervo
- filosofian tohtori, tutkija, taidehistorioitsija ja tietokirjailija Anna Kortelainen
Kummit 2014 - 2018
- Suomen Pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo
- professori Mikko Viitasalo *
- kirjailija-kustantaja Kai Linnilä (edesmennyt 2017)
Kummit 2008 - 2014
- valtioneuvos Riitta Uosukainen
- professori Matti Klinge
- toimitusjohtaja Ilkka Paatero
* Lue Mikko Viitasalon haastattelu Kansalliskirjaston kummina toimimisesta Kansalliskirjasto-lehdestä (löytyy sivulta 4).