Hyppää pääsisältöön

Yhteistyö

Kansalliskirjasto suunnittelee ja kehittää toimintaansa yhteistyössä asiakkaiden ja keskeisten sidosryhmiensä kanssa.

Sisällysluettelo

Avoin tiede yhteistyönä

Avoimuus on Kansalliskirjaston strateginen tavoite. Kansalliskirjasto edistää erityisesti avointa saatavuutta. Olemme avoimen saatavuuden kysymysten asiantuntija, tarjoamme avoimien julkaisuarkistojen alustapalveluita ja edistämme avointa saatavuutta mm. neuvotteluissa kustantajien kanssa.

Avoin tiede tarkoittaa tieteen tuotosten eli datan ja julkaisujen sekä laajemmin tieteen prosessien ja viestinnän tuomista esteettömästi kaikkien saataville.

  • Avoin saatavuus tarkoittaa tieteellisten julkaisujen vapaata saatavuutta. Julkaisun liiketoimintaperiaate voi perustua tilasumaksujen sijaan esim. kirjoittajien maksamiin maksuihin. Maksullisen aineiston saatavuutta oarantavat avoimet julkaisuarkistot, joissa voidaan julkaista rinnakkaisversio maksumuurin takana olevasta aineistosta
  • Avoin data on vapaasti saatavilla dataa. Datan helppo uudelleenkäytettävyys parantaa tieteen vaikuttavuutta ja siihen tehtyjen investointien tehoa.
  • Avoimet tieteen toimintatavat nopeuttavat tutkimusta ja parantavat sen laatua. Tutkijat voivat esimerkiksi saada palautetta ja kritiikkiä toisilta tutkijoilta jo tutkimuksen aikana.
  • Avoimeen tieteeseen liittyy yleensä myös avoimen lähdekoodin hyödyntäminen.

Metatiedon asiantuntijana Kansalliskirjasto kehittää tutkimusdatan hallinnan ja levittämisen kannalta elintärkeitä kuvailukäytäntöjä.

Kansalliskirjasto käyttää laajasti avointa lähdekoodia palvelujen tuottamisessa ja tukee kehittäjäyhteisöjä.

Lisää aiheesta:

Digitaalisen kulttuuriperinnön välittäminen yhteistyönä

Kansalliskirjaston lakisääteinen tehtävä on säilyttää korvaamattoman arvokas kansallinen julkaistu kulttuuriperintöaineisto pysyvästi. Saatamme aineiston tutkimuksen ja muiden tarvitsijoiden käyttöön ja mahdollisimman laajaan verkkojakeluun.

Edistämme digitalisointia ja sen avulla ainutlaatuisten kokoelmiemme näkyvyyttä, tasapuolista saatavuutta ja käytettävyyt­tä.

Tärkeimpinä digitoitavan aineiston valintakriteereinä ovat aineiston kattavuuden, säilytyksen, kysynnän ja sisällön näkökulmat.

Digitaaliset kokoelmat edistävät erityisesti uudenlaista tutkimusta, opetusta, aineistojen kansalaiskäyttöä ja luovaa toimintaa.

Tavoitteemme

Suunnittelemme ja kehitämme digitointia ja palveluita yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa. Teemme yhteistyötä esimerkiksi tutkimusyhteisöjen, muiden kirjastojen, arkistojen, museoiden, julkaisualan ja tekijänoikeusjärjestöjen kanssa.

Tavoitteenamme on aineistojen käytettävyyden parantaminen, käyttöön avaaminen, tutkimuksen työvälineiden ja menetelmien kehittäminen. Pyrimme yhteistyösopimuksissamme varmistamaan digitaalisten aineistojen mahdollisimman laajan käytön yhteiskunnassa.

Integroimme palvelumme tarkoituksenmukaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin infrastruktuureihin ja palveluihin.

Digitointitoiminnassamme otamme huomioon lisäksi digitoitujen aineistojen:

  • luotettavuuden ja autenttisuuden turvaamisen
  • pysyvän ja kestävän saatavuuden, haettavuuden ja käytettävyyden
  • alkuperäisaineistojen säilyvyyden tarjoamalla korvaavia tallenteita
  • digitointiprosessissa syntyvät uudet digitaaliset tietotuotteet, jotka mahdollistavat aineistojen
    tiedollisen sisällön hyödyntämisen uusin tavoin.

Lisää aiheesta:

Digitaaliset ihmistieteet yhteistyönä

Kansalliskirjasto osallistuu tutkimushankkeisiin ja tekee yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien kanssa.

Tavoitteenamme on yhteistyön kautta parantaa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen edellytyksiä, tuoda aineistomme laajasti käyttöön tutkimuksen piirissä ja kehittää tutkimuksen tarvitsemia palveluita vuorovaikutuksessa tiedeyhteisön kanssa.

Kumppanuushankkeissa tehdään pitkäjänteistä kehittämistyötä, josta hankkeen kaikki osapuolet hyötyvät. Yhteistyö tutkimushankkeiden kanssa on monimuotoista: aineiston digitointia tutkimuskäyttöön, tutkimusaineistojen täsmähankintaa, menetelmien ja työvälineiden kehittämistä sekä tukea tutkimusaineistojen hallintaan ja säilyttämiseen.

Esimerkkejä käynnissä olevista ja toteutuneista hankkeista:

Digitalian eli Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä on parantaa aineistojen käytettävyyttä ja edistää tiedon saatavuutta sekä hyödyntämismahdollisuuksia.

Tutkijoiden tarpeista syntyneitä digitointihankkeita ovat Sukukielten digitointiprojekti ja sen jatko vähemmistökielten digitointihanke, Klassikkokirjasto ja Fragmenta membranea.

Kuvailun ekosysteemi yhteistyönä

Tallennamme kuvailutietoja aineistoistamme, jotta tiedonhaku niistä olisi mahdollista. Kuvailutiedot ovat osa kuvailun ekosysteemiä.

Kuvailun ekosysteemimme kaikki osa-alueet uudistuvat lähivuosien aikana:

  • kuvailutietojen rakenne ja ryhmittely
  • kuvailutoiminnan kumppanit
  • kuvailun työvälineet

Ekosysteemin uudistuminen vaikuttaa myös tiedonhakuun.

Kuvailun uudet kohteet

Kansainväliset standardit määrittävät, mitä kirjastoissa valitaan kuvailun kohteiksi. Kansalliskirjasto on monien muiden maiden kansalliskirjastojen tavoin ottanut käyttöönsä kansainvälisen RDA-kuvailustandardin (Resource Description and Access), joka ohjaa kuvailemaan universaaleja kohteita, kuten teoksia, toimijoita ja paikkoja, ja linkittämään nämä kuvailutiedot toisiinsa. Näin kuvailusta ja tiedonhausta tulee yhä verkottuneempaa kansainvälisesti.

Tiedonhakua ohjaavien kuvailutietojen kansainväliset ja kansalliset varannot, kuten kansallisbibliografiat, sanastot ja rekisterit, järjestäytyvät uudelleen kuvailukohteiden muutoksen myötä. Kuvailutietovarannot ovat kuvailutietojen verkoston solmukohtia. Tietoaineistojen monimuotoistuessa ohjaavien kuvailutietovarantojen rooli tiedonhaussa kasvaa. Ne antavat tiedonhakuun kattavuutta.

Uusia yhteistyökumppaneita

Uudelleen järjestäytyvät kuvailutietovarannot antavat mahdollisuuksia myös uusiin kumppanuuksiin kuvailutietojen tuotannossa. Kirjasto- ja julkaisualayhteistyön oheen on syntymässä kuvailukumppanuutta arkistojen, museoiden ja tutkimusalan kanssa aineistoihin liittyvien toimijoiden kuvailussa. Julkishallinto kokonaisuudessaan tekee yhteistyötä erilaisten sanastojen tuotannossa. Kansainvälisesti tärkeimmät yhteistyökumppanimme ovat toiset kansalliskirjastot, jotka ovat vastuussa oman maansa julkaisujen ja niiden liittyvien toimijoiden ja aiheiden kuvailusta.

Yhteistyöllä tavoittelemme kuvailutietojen tuotannon tehokkuuden lisäksi myös kuvailutietojen laadukkuutta, mikä heijastuu tiedonhaun relevanssiin.

Kuvailuvälineiden muutos

Uusien yhteistyömuotojen myötä myös kuvailutietojen tuotantoprosessit muuttuvat, mikä edellyttää kuvailun työvälineiden uudistamista. Tietojärjestelmiltä ja kuvailun työpinnoilta vaaditaan integroitavuutta ja modulaarisuutta. Työprosessin aikana kuvailijan olisi voitava yhden työpinnan kautta hyödyntää eri järjestelmiin hajautettuja tietoja. Lisäksi yhteistyökumppanit tarvitsevat omiin prosesseihinsa räätälöityjä työpintoja.

Nykyiset työvälineet eivät helposti taivu integrointiin tai modulaarisuuteen. Kansainvälisesti ei vielä ole tarjolla kuvailun uusia vaatimuksia vastaavia tuotantovälineitä. Tulevaisuudessa yksi mahdollinen ratkaisu välineiden kehittämisessä voisi olla kehittämiskumppanuus kirjastojen, arkistojen ja museoiden kesken.

Kansallinen tuki muutoksessa

Uudistamme kuvailun ohjaukseen liittyviä palvelujamme lähivuosien aikana. Tavoitteenamme on nostaa selkeämmin esiin ne kansalliset asiantuntijapalvelut, jotka tukevat kuvailun ekosysteemin muutoksen toteuttamista Suomessa. Yhteistyön vahvistamiseksi aktivoidaan kansallisten kuvailun asiantuntijaverkostojen, mm. Kuvailustandardiryhmän ja Kumean, toimintaa. Verkostoituvat kuvailutiedot edellyttävät verkostoitunutta toimintaa.