Hyppää pääsisältöön

Verkostotyö

Kansalliskirjaston tuottamiin kansallisiin palveluihin liittyvän yhteistyön onnistumiseksi on luotu keskusteluja ja verkostoitumista edistäviä mekanismeja, kuten neuvostot, ohjausryhmät ja konsortiot.

Sisällysluettelo

Toimintamme onnistuminen edellyttää, että kirjastomme johto ja asiantuntijat säännöllisesti arvioivat ja kehittävät yhteistyötä ja yhteistyön rakenteita sidosryhmien kanssa. Tätä yhteistyötä teemme erilaisten verkostojen avulla ja pyrimme siihen, että toiminta on suunnitelmallista, avointa ja vuorovaikutteista.

Kirjastojen yhteisten palvelujen ohjausjärjestelmä

Kansalliskirjasto tarjoaa kansallisia infrastruktuuripalveluja erityisesti kirjastoverkolle, mutta myös muille organisaatioille. Kansallisten palveluiden ohjausjärjestelmä takaa näille organisaatioille mahdollisuuden osallistua palvelujen kehittämiseen ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Ohjausjärjestelmä määrittelee osapuolten roolit vahvistaen ohjausryhmien ja asiantuntijaryhmien välistä vuorovaikutusta. Keskeisenä tavoitteena on edistää palvelujen keskinäistä koordinointia ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Ohjausjärjestelmä on yksi keskeisistä verkostoyhteistyön muodoista ja vuorovaikutuksen kanavista Kansalliskirjaston ja kirjastoverkon välillä.

Ohjausjärjestelmä muodostuu kolmesta palveluita ohjaavasta ohjausryhmästä sekä tärkeimpien hankkeiden ohjausryhmistä. Ohjausryhmien jäsenet ovat palveluissa mukana olevien organisaatioiden ja sidosryhmien edustajia. Ohjausryhmän sihteerinä toimii Kansalliskirjaston asiantuntija ja ohjausryhmän puheenjohtaja valitaan edustetuista organisaatioista. Ohjausryhmien tehtävänä on linjata palveluiden kehittämistä, seurata edistymistä, toimia linkkinä sidosryhmien päättäviin elimiin ja edustamiinsa organisaatioihin.

  • FinELib ohjausryhmä ohjaa verkkoaineiston hankintapalvelua
  • Melindan ja kuvailuyhteistyön ohjausryhmä ohjaa metatietovarantojen Melinda ja ARTO kehittämistä. Melindan ja kuvailuyhteistyön ohjausryhmän alaisina asiantuntijaryhminä toimivat:
    Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä (KUMEA), Musiikin metatiedon asiantuntijaryhmä (Muusa) ja Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä.
  • Finna konsortioryhmä ohjaa KDK asiakasliittymä Finnan kehittämistä. Ohjausryhmän rinnalla toimivat kansallisen näkymän työryhmä sekä käytettävyysryhmä
  • Finto-ohjausryhmä ohjaa Finto-ontologian kehittämishanketta

Sektorien neuvostot

Kansalliskirjaston ja asiakaskirjastojen välisen yhteistyön välineenä toimivat säännölliset sektorikokoukset, joissa asiakaskirjastoja edustavat kirjastosektoreiden neuvostojen puheenjohtajat ja sihteerit.

Suomen yliopistokirjastojen neuvosto

Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on yliopistokirjastojen verkoston yhteistyötä koordinoiva ja kehittävä elin, jossa ovat edustettuina kaikki yliopistokirjastot, Kansalliskirjasto ja Varastokirjasto. Lisätietoja toiminnasta ja kokoonpanosta löytyy neuvoston verkkosivuilta.

AMKIT-konsortio

Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortio (AMKIT) koordinoi ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyötä. Konsortio koordinoi myös ammattikorkeakoulujen kirjastojärjestelmään liittyvää yhteistyötä. AMKIT-konsortion johtoryhmän kokoonpano konsortion verkkosivuilla.

Yleisten kirjastojen neuvosto

Yleisten kirjastojen neuvosto on yleisten kirjastojen yhteistyötä koordinoiva elin, joka edustaa yleisiä kirjastoja kirjastoverkon yhteistyössä. Neuvoston kokoonpano löytyy verkkosivuilta.

Erikoiskirjastojen neuvosto

Erikoiskirjastot muodostavat Erikoiskirjastojen ja tietopalvelujen verkoston, joka valitsee vuosittain keskuudestaan vähintään 10-jäsenisen Erikoiskirjastojen neuvoston. Erikoiskirjastojen neuvosto (EriK) koordinoi erikoiskirjastojen sisäistä kenttää, toimii neuvottelukumppanina ja yhteydenottotahona erikoiskirjastojen näkemyksiä ja tarpeita koskevissa asioissa. Neuvoston kokoonpano löytyy verkkosivuilta.

Palvelukonsortiot

FinELib

FinELib on konsortio, joka muodostuu suomalaisista yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja yleisistä kirjastoista. FinELib hankkii kansainvälisiä ja kotimaisia elektronisia aineistoja kilpailukykyisesti, varmistaa laadukkaiden ja monipuolisten e-aineistojen saannin sekä edistää niiden käyttöä tutkimuksessa, opetuksessa, oppimisessa ja yleisessä tiedon saannissa. 

FinELib neuvottelee keskitetysti jäsenyhteisöilleen käyttöoikeussopimuksia elektronisiin aineistoihin. Toiminta perustuu kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä jatkuvaan kehittämiseen.

Neuvottelukunnat

Kansalliskirjastossa on kolme neuvottelukuntaa ja niiden tavoitteena on kehittää palveluja yhdessä tutkimusyhteisöjen kanssa.

Humanistinen neuvottelukunta

Humanistinen neuvottelukunta perustettiin vuonna 2013 johtokunnan päätöksellä. Neuvottelukunnan tehtävänä on tiivistää vuorovaikutusta kirjaston ja tiedeyhteisön välillä. Tavoitteena on kehittää kirjastoa ja sen palveluja siten, että ne ovat mahdollisimman relevantteja tutkimuksen ja opetuksen kannalta. Neuvottelukunta pyrkii vaikuttamaan humanistisen tutkimustiedon ja -aineistojen saatavuuspolitiikkaan myös valtakunnallisesti. Neuvottelukunnassa on edustus yliopistollisesta humanistisesta opetuksesta ja tutkimuksesta eri puolilta Suomea.

Jäsenet:

  • Johtava tietoasiantuntija Harri Ahonen (Kansalliskirjasto)
  • Professori, ylikirjastonhoitaja Cecilia af Forselles (Kansalliskirjasto) – sijaisena apulaisjohtaja Liisa Savolainen
  • Akatemiaprofessori Sara Heinämaa, Filosofia (Jyväskylän yliopisto)
  • Apulaisprofessori Johanna Ilmakunnas, Kulttuuri, historia ja filosofia (Åbo Akademi)
  • Apulaisprofessori Anu Lahtinen, Suomen ja Pohjoismaiden historia (Helsingin yliopisto)
  • Dosentti Tuija Laine, Kirja- ja kirkkohistoria (Helsingin yliopisto)
  • Kirjastonhoitaja Tarja Lehtinen (Kansalliskirjasto)
  • Palvelujohtaja Johanna Lilja (Kansalliskirjasto)
  • Dosentti, yliopistonlehtori Aino Mäkikalli, Kirjallisuustieteet ja kirjoittaminen (Turun yliopisto)
  • Tietoasiantuntija Tarja Mäkinen (Kansalliskirjasto)
  • Professori Marjaana Niemi, Kansainvälinen historia (Tampereen yliopisto)
  • Professori Matti Peikola, Englannin kieli (Turun yliopisto)
  • Professori Petteri Pietikäinen, Tieteiden ja aatteiden historia (Oulun yliopisto)
  • Dosentti, tutkimuspäällikkö Ilona Pikkanen, Historia (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)
  • Dosentti, yliopistonlehtori Raija Sarasti-Wilenius, Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus (Helsingin
  • yliopisto)
  • Vanhempi tutkija Jaakko Tahkokallio (Kansalliskirjasto)
  • Dosentti, yliopistonlehtori Juha Torvinen, Musiikkitiede (Helsingin yliopisto)

Slaavilaisen kirjaston neuvottelukunta

Slaavilaisen kirjaston neuvottelukunta perustettiin 2004. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää Slaavilaisen kirjaston ja sitä lähellä olevien tutkimuslaitosten ja oppiaineiden yhteistyötä. Tavoitteena on tukea Slaavilaisen kirjaston kokoelma- ja hankintapoliittisia linjauksia ja palvelujen kehittämistä ja vaikuttaa alan tutkimusedellytyksien kehittämiseen. Neuvottelukunnan jäseninä on Slaavilaista kirjastoa lähellä olevien tutkimuslaitosten ja oppiaineiden edustajia.

Jäsenet:

  • Vanhempi tutkija, yliopistonlehtori, varajohtaja Sari Autio-Sarasmo, Venäjän ja Euraasian tutkimus (Aleksanteri – instituutti)
  • Professori, ylikirjastonhoitaja Cecilia af Forselles (Kansalliskirjasto)  – sijaisena apulaisjohtaja Liisa Savolainen
  • Professori Tomi Huttunen, Venäläinen kirjallisuus ja kulttuuri (Helsingin yliopisto)
  • Professori, tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro, Venäjän ja Euraasian tutkimus (Aleksanteri-instituutti)
  • Tutkijatohtori, yliopistonlehtori Pia, Kulttuurihistoria (Turun yliopisto)
  • Palvelujohtaja Johanna Lilja (Kansalliskirjasto)
  • Dosentti, akatemiatutkija Karina Lukin, Folkloristiikka (Helsingin yliopisto)
  • Historiatutkija, hankepäällikkö Aleksi Mainio (Kansallisarkisto)
  • Yliopistotutkija Simo Mikkonen, Venäjän ja Itä-Euroopan historia (Jyväskylän yliopisto)
  • Apulaisprofessori, Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim-yhteisprofessuuri Katri Pynnöniemi, Venäjän ja Euraasian tutkimus, Kansainväliset suhteet (Helsingin yliopisto ja Maanpuolustuskorkeakoulu)
  • Palvelupäällikkö Irma Reijonen (Kansalliskirjasto)
  • Professori Sanna Turoma, Venäjän kieli ja kulttuuri (Tampereen yliopisto)
  • Professori Johanna Viimaranta, Venäjän kieli ja kirjallisuus (Helsingin yliopisto)
  • Tutkimuspäällikkö Joni Virkkunen, Yhteiskuntatieteet (Itä-Suomen yliopisto)
  • Kirjastoamanuenssi Emilia Karjalainen (Helsingin yliopisto)

Digitaalisten ihmistieteiden neuvottelukunta

Digitaalisten ihmistieteiden neuvottelukunta aloitti toimintansa vuoden 2019 alussa. Sen tehtävänä on seurata Kansalliskirjaston digitaalisten ihmistieteiden politiikan toteutumista ja ottaa tarvittaessa kantaa politiikan linjauksiin. Lisäksi neuvottelukunta arvioi Kansalliskirjaston datapalvelujen yhteentoimivuutta suhteessa digitaalisten ihmistieteiden menetelmiin ja keskustelee työnjaosta neuvottelukuntaan kuluvien organisaatioiden kanssa, jotta varmistettaan ettei tehdä päällekkäistä työtä. Neuvottelukunta seuraa ajankohtaisia tutkimuskentän ilmiöitä ja informoi niistä Kansalliskirjaston asiantuntijoita.

Jäsenet:

  • Akatemiaprofessori Hannu Salmi, Kulttuurihistoria (Turun yliopisto)
  • Professori, ylikirjastonhoitaja Cecilia af Forselles (Kansalliskirjasto)  – sijaisena apulaisjohtaja Liisa Savolainen
  • Erityisasiantuntija Tuomas J. Alaterä, Yhteiskuntatieteet ja tutkimusdatapalvelut (Tietoarkisto, Tampereen yliopisto)
  • Tietoasiantuntija Jussi-Pekka Hakkarainen  (Kansalliskirjasto)
  • Tutkimusjohtaja Päivi Happonen, Arkistot, kehittämisyhteistyö (Kansallisarkisto)
  • Apulaisprofessori Tuomas Harviainen, Informaatiotutkimus (Tampereen yliopisto)
  • Palvelujohtaja Kristiina Hormia-Poutanen (Kansalliskirjasto)    
  • Suunnittelupäällikkö Minna Kaukonen (Kansalliskirjasto)
  • Apulaisprofessori Leo Lahti, Datatiede avoin tiede, tutkimus ja data (Turun yliopisto)
  • Professori Mikko Laitinen, Laskennallinen sosiolingvistiikka, Sosiaalisen median aineistot (Itä-Suomen yliopisto)
  • Kehittämispäällikkö Mikko Lappalainen (Kansalliskirjasto)
  • Palvelujohtaja Johanna Lilja (Kansalliskirjasto)
  • Tutkimusjohtaja Krister Lindén, Digitaaliset ihmistieteet, Kieliteknologia (Helsingin yliopisto, Kielipankki)
  • Apulaisprofessori Eetu Mäkelä, Digitaalisten ihmistieteiden opetus (Helsingin yliopisto)
  • Päällikkö Susanna Nykyri, Yliopistokirjastot, tutkimusdata, julkaiseminen (Tampereen yliopisto)
  • Dosentti, kehityspäällikkö Jessica Parland-von Essen, Historia (CSC)
  • Palvelupäällikkö Irma Reijonen (Kansalliskirjasto)
  • Julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki, Avoin tiede (Tieteellisten seurain valtuuskunta)
  • Tutkimusjohtaja Noora Talsi, Tutkimusyhteistyö (XAMK)
  • Staff scientist Jouni Tuominen, Tietojenkäsittelytiede (Aalto-yliopisto)
  • Akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti, Historia (Oulun yliopisto)
  • Johtava tiedeasiantuntija Risto Vilkko, Strateginen tutkimus, tiedepolitiikka (Suomen Akatemia)
  • Professori Petri Ylikoski, Sosiologia (Helsingin yliopisto)
  • Tietoasiantuntija Tarja Mäkinen (Helsingin yliopisto)

Muu kansallinen yhteistyö

Tietohuoltokomitea

Digitaalisen kirjaston palvelukokonaisuus on nykyisin monen sovelluksen ympäristö. Tarvitaan suuri joukko yleisiä ja kirjastoalan omia standardeja, jotta esimerkiksi dokumentteja voidaan siirtää metatietoineen järjestelmästä toiseen tehokkaasti.

SFS:n alainen tietohuoltokomitea, jonka puheenjohtajavastuu on Kansalliskirjastolla, organisoi Suomen osallistumisen tietopalvelualan ISO-standardien kehittämiseen, ja vastaa näiden standardien suomentamisesta.

Tietohuoltokomitean wiki-sivu

Kotoistus-hanke

Kotoistus huolehtii siitä, että Suomessa voidaan käyttää tietojärjestelmiä luontevasti kaikilla maamme kielillä.

Kotoistus määrittelee kieltä ja kulttuuria koskevia ohjeita ja normeja, joita yritykset ja muut ohjelmistojen ja palveluiden kehittäjät voivat soveltaa. Hanke vastaa esimerkiksi Suomen osallistumisesta Unicode-konsortion toimintaan. Kotoistuksen vastuualueeseen kuuluu myös sen vastuulla olevien normien tunnetuksi tekeminen ja niiden oikean soveltamisen varmistaminen. Kotoistus-hankkeessa laadittuja ohjeita sovelletaan laajasti myös kirjastojen järjestelmissä.

Kotoistus-hankkeen sivu

Kansalliskirjaston tietopalvelualan verkkostandardityöryhmä KATVE

Kansalliskirjaston tietopalvelualan verkkostandardityöryhmän KATVEn tehtävänä on ohjeistaa näiden standardien soveltamista kansallisesti.

KATVE-verkkostandardityöryhmän sivu

Kansainvälinen yhteistyö

Kansalliskirjasto osallistuu aktiivisesti kirjastoalan kansainvälisiin verkostoihin. Jaamme avoimesti osaamistamme yhteistyöfoorumeilla erityisesti sähköisten toimintaympäristöjen kehittämiseksi.

Olemme mukana monissa Euroopan unionin hankkeissa tallentamassa eurooppalaista kulttuuriperintöä digitaaliseen muotoon. Näin omalta osaltamme edistämme kansalaisten mahdollisuuksia tutustua maailman kulttuurihistorian aarteisiin.

Kirjasto on lisäksi edustettuna kuudessa IFLAn sektiossa. Kirjasto on erittäin aktiivinen toimija kansainvälisissä avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisöissä ja metadatakehittämisessä. Kirjasto välittää kansallista digitoitua aineistoa Europeanaan ja World Digital Libraryyn. Kirjasto on aktiivisesti mukana kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa kirjastojen ja muiden muistiorganisaatioiden tekijänoikeusasioiden edistämisessä.

Kansalliskirjasto tekee aktiivisesti yhteistyötä seuraavissa kirjastoalan keskusjärjestöissä:

  • Bibliotheca Baltica - Itämeren maiden kirjastojen yhteistyöelin
  • CDNL - Conference of Directors of National Libraries - Maailman kansalliskirjastojen johtajien yhteistyöelin
  • CENL -  Conference of European National Librarians - Euroopan kansalliskirjastojen johtajien yhteistyöelin
  • CERL - Consortium of European Research Libraries - Euroopan tutkimuskirjastojen konsortio
  • IIPC - International Internet preservation Consortium
  • IFLA - The International Federation of Library Associations and Institutions - kirjastoalan maailmanjärjestö
  • LIBER -  Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche - Euroopan tieteellisten kirjastojen liitto
  • MinervaEC - Ministerial Network for Valorising
  • NORON - Pohjoismaisten valtion- ja kansalliskirjastojen johtajien yhteistyöelin
  • OCLC - Online Computer Library Consortium
  • SVUC - Scandinavian Virtual Union Catalogue - Pohjoismaiden yhteisluetteloiden yhteistyöelin
  • The European Library - Euroopan kansalliskirjastojen yhteisportaali
Indeksitermit