Projektissa tuotetaan uralilaisilla kielillä painettuja aineistoja ja aineiston jalostamisvälineitä kielentutkimuksen ja kansalaistieteen tueksi. Projektissa digitoidaan kieliaineistoja, joihin tutkijakunnalla ei ole ollut aikaisemmin mahdollista tutustua. Aineisto on saatettu sekä tutkijoiden hyödynnettäväksi että avoimeen kansalaiskäyttöön Fenno-Ugrica -kokoelmassa. Sukukielten digitointiprojekti on joka on Koneen Säätiön rahoittaman Kieliohjelman osahanke.

Sukukielten digitointiprojektissa ylläpidetään myös Kansalliskirjaston kehittämää ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa rahoittamaa Uralica-portaalia, joka on avoin tietojärjestelmä eri kirjastoissa digitoiduille suomalais-ugrilaisille kirjoille, kartoille ja äänitteille.

Projektin tavoitteena oli luoda pysyvä, keskitetty, avoimeen lähdekoodiin perustuva, Kansalliskirjaston ylläpitämä sanasto- ja ontologiapalvelu.

Laatia Kansalliskirjaston kokonaisarkkitehtuuri, joka perustuu valtiovarainministeriön julkisen hallinnon suositukseen nro JHS 179.

Projektissa tuotetaan vähemmistökielillä painettuja aineistoja ja aineiston jalostamisvälineitä kielentutkimuksen ja kansalaistieteen tueksi. Vähemmistökielillä tarkoitetaan tässä yhteydessä mordvalaisia, permiläisiä, marilaisia, nenetsin-, jiddišin-, saamelais- ja romanikieliä.

Projektissa digitoidaan kieliaineistoja, joihin tutkijakunnalla ei ole ollut aikaisemmin mahdollista tutustua. Aineisto saatetaan sekä tutkijoiden hyödynnettäväksi että avoimeen kansalaiskäyttöön Fenno-Ugrica -kokoelmassa. Sukukielten digitointiprojekti on joka on Koneen Säätiön rahoittaman Kieliohjelman osahanke.

Projektin aikana toteutetaan kielen dokumentointia digitoimalla aineistoja, selvittäen aineistoihin liittyviä tekijänoikeuksia, saattamalla digitoidut aineistot avoimeen käyttöön Fenno-Ugrica -kokoelmassa ja jalostamalla kieliaineistoista dataa tutkijakunnan hyödynnettäväksi kolmansissa järjestelmissä.
Yksivuotisen projektin aikana digitoidaan ja saatetaan käyttöön yhteensä 715 monografianimekettä. Kausijulkaisuja digitoidaan hankkeen aikana 52 nimekettä. Monografiasivuja kertyy suunnitelman mukaisesti yhteensä noin 73 000 ja kausijulkaisuja noin 74 000 sivua. Painetun materiaalin ohella keskeisellä sijalla ovat eri arkistojen kokoelmissa olevat käsikirjoitukset, joita digitoidaan yhteensä yli 12500 arkkia.

AVIISIn tavoitteena on yhteistyössä Kopioston, sanomalehtitalojen ja Kansalliskirjaston kanssa sopien laajentaa tekijänoikeuden alaisen digitaalisten sanomalehtiaineistojen käyttöä yhteistyössä sopien ja vaiheittain edeten.
Tavoitteena on suunnitella, rakentaa ja pilotoida toimintamalleja, joiden avulla voidaan sopien saattaa 1900- ja 2000-luvun tekijänoikeudenalaisia digitaalisia sanomalehtiä nykyistä laajempaan käyttöön.

Projektin tavoitteena on edistää Kirjastometatiedon muokkaamista linkitetyksi dataksi jalkauttamalla kansainvälistä kuvailun muutosta Suomeen. Projektin keskiössä on kansainvälisen RDA-kuvailustandardin (Resource Description and Access) käyttöönotto Suomessa. RDA-kuvailustandardin lisäksi tunnisteet, tieto- ja käsitemallit sekä sanastot ovat keskeisiä kehittämisalueita linkitetyn datan luomisessa.

Projekti pyrkii vahvistamaan Kansalliskirjaston kansallista roolia ja vastuuta kuvailevan metatiedon kehittäjänä, koordinoijana ja ohjeistajana. Projektin aikana myös kehitetään kuvailuyhteistyötä arkistojen ja museoiden kanssa.

TAJUA-projektin tavoite on merkittävästi lisätä suomalaisen tieteellisen työn tuotosten nopeaa, pysyvää ja aitoa avointa saatavuutta. Tavoite saavutetaan kehittämällä avoimen julkaisemisen väyliä ja parantamalla toiminnan laatua.
Projekti auttaa tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita lisäämään tutkimusdatan ja tieteellisten artikkeleiden avointa julkaisemista. Lisäksi se parantaa avoimen tieteen julkaisukäytäntöjen ja metadatan laatua. Se edistää siten avoimen tieteen tuotosten helppoa löytämistä, levittämistä ja uudelleenkäyttöä.

Hankkeen tavoitteena on perustaa Mikkeliin Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Hanke on keskuksen ensimmäinen vaihe ja pohjautuu Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) ja Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksen tutkimus- ja kehitystyöhön. Tutkimus- ja kehittämiskeskus tukee sekä toimijoiden tavoitteita että Etelä-Savon maakuntaohjelman älykkään erikoistumisen strategiaa. Perustettava keskus on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä edustaen digitaalista kärkiosaamista.

Tutkimus- ja kehittämiskeskus syventää osaamista digitaalisessa tiedon hallinnassa ja säilyttämisessä. Hankkeessa on kaksi tutkimusaluetta: 1) datasta tiedoksi ja tieto käyttöön sekä 2) digitaalisen säilyttämisen menetelmät ja välineet. Lisäksi hankkeeseen kuuluu olennaisesti 3) verkosto- ja kumppaniyhteistyö. Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus osallistuu ensimmäiseen tutkimusalueeseen ja verkostoyhteistyöhön.

Hankkeen tavoitteena on digitaalisuuteen ja avoimeen tietoon liittyvä liiketoiminnan ja arjen digitaalisten ratkaisujen kehittäminen. Toiminnan malli on, että edetään ripeästi vaiheesta toiseen ratkaisukeskeisesti ja tulostavoitteisesti.

Tuetaan digitaalisen osaamiskeskittymän kehittymistä ja arkisto- ja tietokantojen näkyvyyden sekä hyötykäytön lisäämistä Etelä-Savossa. Hankkeen toimet tukevat eteläsavolaisen digitaalisen osaamiskeskittymän kehittymistä ja Etelä-Savossa olevien arkisto- ja tietokantojen näkyvyyden ja hyötykäytön lisäämistä niin yksityisten henkilöiden kuin yritysten ja julkisten toimijoiden keskuudessa.

Kansalliskirjasto on hankkeeseen liittyen mm. saattanut käyttöön lehtiaineiston räätälöidyn xml-tiedostomuodon, kuvannut digitaalisten aineistojen palveluprosessin ja kehittänyt digitaalisten aineistojen palvelulupausta.

Hanke on toinen vaihe Mikkelin Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa ja pohjautuu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) ja Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteen tutkimus- ja kehitystyöhön. Tutkimus- ja kehittämiskeskus tukee sekä toimijoiden tavoitteita että Etelä-Savon maakuntaohjelman älykkään erikoistumisen strategiaa. Hanke saattaa yhteen eri toimijoita digitaalisen tiedonhallinnan, tutkimuksen ja aineistojen käytön edistämiseksi. Yhteistyössä kehitetään tarvittavia työkaluja, menetelmiä ja palveluja. Niitä otetaan käyttöön tuotannossa ja alueellisessa liiketoiminnassa.

Tavoitteena on mm. edistää digitaalisen tiedon hyödyntämistä alueen yrityksissä ja kehittää tässä tarvittavaa osaamista. Digitoidut aineistot saatetaan laajempaan käyttöön ja käyttäjillä on paremmat mahdollisuudet selata, hakea ja jakaa aineistoja. Kansalliskirjaston aineistojen tiedonlouhinta tuottaa sisältöaihioita, jotka auttavat yrityksiä ja yhteisöjä lisäämään palveluiden kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta ja nivovat yritykset osaksi laajempaa historiallista näkökulmaa. 

Projekti tutkii julkisen keskustelun muutosta Euroopassa ja Suomessa 1640 – 1910 sekä suomalaista tiedontuotantoa osana eurooppalaista kehitystä. Projekti käyttää lähteinään digitoituja historiallisia sanomalehtiä ja kirjastoluetteloita. Digitoitujen sanomalehtien laatua parannetaan ja niitä tutkitaan mm. tekstinlouhinnan avulla.

Poikkitieteellinen projekti vahvistaa tutkimuksen ja tutkimuksen lähteitä tarjoavan Kansalliskirjaston yhteistyötä merkittävästi. COMHIS on uusi avaus muistiorganisaatioiden toiminnassa digitaalisen humanismin alalla; se edistää avointa tiedettä uudella tavalla.

Projektin tavoitteena on edistää digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa olevan kotimaisen sanoma- ja aikakauslehtiaineiston käyttöä tutkimuksessa ja opetuksessa. Käytännössä projektissa tehdään Haka-tunnistautumisen tekninen toteutus Digi-järjestelmään siten, että käyttäjälle voidaan tämän kotiorganisaatiosta saatavien tietojen perusteella teknisesti antaa pääsy niihin Digissä oleviin aineistoihin, joihin tällä on sopimusten perusteella käyttöoikeus.

Hankkeen tavoitteena on tarjota yhteinen metatietovaranto (Melinda) kaikille Suomen kirjastoille. Kirjastot saavat käyttöönsä uuden työskentely- ja toimintaympäristön metatiedon tuotannolle. Kirjastojen kuvailuprosessi tehostuu, kun muiden kirjastojen tekemän työn hyödyntäminen helpottuu ja erilaiset kuvailukäytännöt vähenevät.

Projektin tavoitteena on luoda ja vakiinnuttaa muistiorganisaatiosektorin yhteinen asiakasliittymä, Finna-palvelu.

Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hankkeen tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia hyödyntää laajoja digitaalisia aineistoja. Hankkeessa yhdistetään digitaaliset aineistot, niiden käyttäjät ja yhteistyötahot sekä parannetaan aineistojen käyttömahdollisuuksia tiedon yhdistelyllä, luokittelulla ja jatkokäytön helpottamisella.

Kansalliskirjaston näkökulma on DAM-hankkeessa tutkijoissa ja heidän tarpeissaan käyttää avoimia aineistoja. Hankkeessa tuotetaan selvitys Library Labin eli digitaalisten aineistojen käyttäjä- ja kehittäjäyhteisön luomisesta. Selvityksen pohjalta valitaan toteutuksen taso ja jatkotoimet. Hankkeeseen valitaan myös kirjastoaineistolähteitä hyödyntävä pilottikäyttäjäryhmä, jonka tiedon käyttötapoja ja -tarpeita selvitetään. Tavoitteena on käyttäjälähtöinen tieto ja ymmärrys siitä, millaista tietoa käyttäjät tarvitsevat. Näin luodaan malli käyttäjäryhmien analysoinnille, vuorovaikutukselle ja yhteistyön kehittämiselle sekä laajennetaan käyttäjien tarpeisiin liittyvää osaamista.

Kansalliskirjaston kokoelmista muodostuvan digitaalisen kirjaston kasvattaminen.