TAJUA-projekti koostuu useista verraten itsenäisistä osaprojekteista. Projektin tuloksena syntyy uusia palveluita, selvityksiä ja dokumentaatiota sekä uudenlaisia toimintatapoja.

Rinnakkaistallennuksen perusinfrastruktuuri on yleiskäyttöinen ja edullinen tapa julkaista tieteellistä tutkimusta rinnakkaistallenteina. Se on yksinkertaisesta ottaa käyttöön tutkimusorganisaatiossa, ja sen käyttö on tutkijoille helppoa.

Avoimen julkaisemisen yhtenäiset käytännöt syntyvät projektin asiantuntijatyön ja laajan yhteistyöverkoston työn tuloksena. Käytännöt dokumentoidaan ja niistä tuotetaan koulutusmateriaalia. Yhteistoiminnan tueksi syntyy yhteistyöverkosto.

Avoimen julkaisemisen tuen malli on selvityksiin perustuva ratkaisuehdotus sille, miten järjestää etenkin kansainvälisissä Open Access -lehdissä julkaisemiseen liittyvien kirjoittajamaksujen kattaminen.

Tutkimusdatan kuvailutyökalu varmistaa data-aineistojen hallittavuutta, löydettävyyttä ja uudelleen käytettävyyden. Se on helppokäyttöinen väline tutkijoille tutkimusdataa koskevan laadukkaan ja standardin metadatan luomiseen.

Tutkimusaineistojen tunniste- ja nimitietopalvelut ovat tärkeitä tukipalveluita, jotka ovat välttämättömiä korkeatasoiselle aineistonhallinnalle, aineistojen keskinäiselle viittaamiselle ja avoimen linkitetyn datan tuottamiselle.

Avoimen tieteen tuotosten pitkäaikainen saatavuus perustuu Tutkimus-PAS-palveluun.

Suunnitella, rakentaaja pilotoida toimintamalleja, jonka avulla digitaalisten, tekijänoikeudenalaisten sanomalehtiaineistojen käyttöä nykylainsäädännön sallimaa laajemmin voidaan testata alueellisissa piloteissa Mikkelin seudulla.

COMHIS-hankkeen lähtökohtana on tutkia ja arvioida uudelleen suomalaisen julkisen keskustelun luonnetta ja laatua vuosina 1640 – 1910. Hankkeessa analysoidaan, miten kielirajat, eliittikulttuuri ja populaari keskustelu, tekstien uudelleen käyttö ja julkaisujen kanavat olivat vuorovaikutuksessa keskenään. Koska hankkeen keskeinen lähdeaineisto koostuu digitoiduista suomalaisista sanomalehdistä, on Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus sille tärkeä kumppani. Kansalliskirjaston digitoima sanomalehtiaineisto vuoteen 1910 asti on vapaassa käytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun kautta.

Tutkimuksen kohteena on yksi kaikkein vanhimmista Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvista teoksista, keskiaikainen lääketieteen oppikirja, Constantinus Africanuksen Pantegni.

Linkki teokseen Theorica Pantegni . Facsimile and Transcription of the Helsinki manuscript (Codex EÖ.II.14) Doria-palveluun

Lisätiedot projektista

Kaija Villman
projektipäällikkö
p. 040 176 4667
kaija.villman(at)xamk.fi

Minna Kaukonen 
suunnittelupäällikkö
p. 050 415 5450
minna.kaukonen(at)helsinki.fi

Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus tuottaa hankkeessa tutkimustietoa ja sovelluksia suurten tietomäärien käsittelyyn. Tutkimusta johtaa Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori.

Hankkeessa käytetään tilastotieteellistä koneoppimista laajojen aineistojen käsittelyyn ja jalostamiseen sekä kehitetään digitoidun, miljoonien sivujen lehtiaineiston käytettävyyttä. Tuloksina syntyy myös käännösteknologian pilotteja, tekstinlouhinnan tutkimusta sekä opetussisältöjä jaopinnäytetöitä Mamkille.

Lisäksi tutkimustyö helpottaa kansalaisten ja tutkijoiden pääsyä digitoituihin aineistoihin ja lisää hakumahdollisuuksia niiden käytössä. Tietomäärät, jotka ovat mahdottomia käsitellä ihmisvoimin, pystytään hallitsemaan ja saattamaan hyödynnettävään muotoon hankkeessa kehitettävillä älykkäillä ja oppivilla digitaalisilla ratkaisuilla.

Hankkeessa kehitetään digitaalisen tiedon käsittelyn, esittämisen ja visualisoinnin tapoja. Koska kyse on suurista tietomääristä, toimenpiteillä edistetään erityisesti automaation laajempaa hyödyntämistä digitaalisten aineistojen käsittelyssä ja käyttöön saattamisessa.

Työpaketit ovat: 
1. Digitaalisesta raakadatasta käyttöön
2. Työkaluja ja prosesseja raakadatan käsittelyyn
3. Tiedonlouhinta innovaatioiden etsinnässä
4. Tiedolla johtaminen sekä 
5. Kansalaisarkiston kehittäminen.

Hankkeen tuloksena useilla eri kohderyhmillä - arkistot, kirjastot, tutkimusorganisaatiot, yritykset ja kansalaiset – on paremmat mahdollisuudet käyttää tietoa ja luoda siitä arvoa. 

Projektissa digitoidaan Hevoslehti, sittemmin Hevostalous-nimellä ja vuodesta 1972 Hevosurheilu-nimellä ilmestynyt lehti historiallisena jatkumona vuoden 2021 loppuun.

Kuvataan ja mallinnetaan Kansalliskirjaston toiminnan nykytila ja tavoitetila.

Nyky- ja tavoitetilat kuvataan arkkitehtuuritasoittain ja neljästä arkkitehtuurinäkökulmasta

Arkkitehtuuritasot ovat:
periaattellinen, käsitteellinen, looginen ja fyysinen

Kuvattavat arkkitehtuurinäkulmat ovat toiminta-, tieto- ja järjestelmäarkkitehtuuri.

Projektin keskeisinä tehtävinä ovat:

• Uusien kuvailusääntöjen RDAn jalkauttaminen sääntötekstin suomennoksen, ohjeistusten, koulutusten ja konversioiden myötä.
• Kansallisen Metatietosanaston julkaiseminen linkitettynä datana
• Toimijatunnisteen käyttöönotto
• Kansalliskirjaston kuvailun asiantuntijapalveluiden uudistaminen
• Kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen nimitietopalvelun tietomallin luominen

Projektissa pilotoidaan Haka-tunnistautumisen käyttöä Digi-järjestelmässä. Pilotoinnin aikana

• varmistetaan, että tekninen toteutus mahdollistaa lehtiaineistojen tarkoituksen mukaisen käytön tutkimuksessa ja opetuksessa.
• kehitetään toimintaa palautteen perusteella.
• varmistetaan, että sopimusmallit ovat toimivia.
• organisaatiot saavat käsityksen lehtiaineistojen käytön laajuudesta ja mahdollisuuksista.
• edistetään ja vakiinnutetaan lehtiaineistojen käyttöä tutkimuksessa ja opetuksessa.

Haka-tunnistautuminen on yliopistojen ja korkeakoulujen yleisin käyttäjien tunnistusjärjestelmä (noin 326 000 loppukäyttäjää). Haka perustuu luottamusverkostoon, jonka jäsenet, tutkijat, opiskelijat ja henkilöstö, voivat käyttää kotiorganisaationsa käyttäjätunnuksia kirjautuessaan moniin eri organisaatioiden palveluihin. Kotiorganisaation tietohallinto vastaa käyttäjiensä käyttäjätiedoista ja henkilöllisyyden todentamisesta. Hakassa olevien palvelujen käyttäjätiedot saadaan suoraan käyttäjän kotiorganisaatiosta.

Kopioston kanssa tehdyssä pilotointisopimuksessa on määritelty pilottiorganisaatioiden käytettävissä oleva aineisto ja sen sallitut käyttötarkoitukset. Pilottiorganisaatiot ovat

• Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta (Tiedekunnan opiskelijat, tutkijat ja henkilökunta)
• Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti (Instituutin henkilökunta)
• Jyväskylän yliopisto (yliopiston henkilökunta ja opiskelijat)
• Oulun yliopisto (HIKUVIE-tutkinto-ohjelma)
• Tampereen yliopisto (historian, viestinnän ja media sekä journalistiikan tutkijat ja opettajat)
• Turun yliopisto (Kulttuurihistorian oppiaineen tutkimusryhmä)

Käytettävissä oleva pilottiaineisto kattaa Digissä olevan käyttörajoitetun sanoma- ja aikakausilehtiaineiston vuoteen 2010 saakka. Aineiston käytön tulee liittyä tutkimukseen ja opetukseen. Pilottikäyttö on osallistuville organisaatioille maksutonta, Kopiosto saa tekijänoikeuskorvauksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Kansalliskirjaston HAKA-pilotissa ovat käytettävissä kaikki digitaaliset lehdet aina vuoteen 2010 asti. Listan kaikista Kansalliskirjaston kokoelmissa olevista digitaalisista sanomalehdistä näet ajantasaisesti linkistä digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles ja kaikki aikakauslehdet linkistä digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles.

Digi.kansalliskirjasto.fi –palvelussa digitaalisina  olevat sanoma- ja aikakausilehdet ovat nähtävissä myös vapaakappalekirjastoissa (lista, kts. www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto).

Ohje tiedonlouhinnasta: natlibfidigi.gitlab.io/gitbook/ (englanniksi)

Lisätietoja Kansalliskirjaston Tietolinjan 2/2018 artikkelissa: Omalta koneelta käyttämään tekijänoikeuksien alaisia aineistoja (suomenkielinen)

Kansalliskirjasto on käynnistänyt Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi laajan digitointiohjelman sekä varojen hankkimisen tähän. Kirjaston tavoitteena on tarjota kaikille kansalaisille pääsy kokoelmiin, joista suuri osa on nykyään käytettävissä vain kirjaston lukusaleissa.

Kansalaiset saavat käyttöönsä aineistoja, jotka tuovat esiin Suomen historian käännekohtia, yhteiskunnan ja hyvinvoinnin rakentamista sekä suomalaista kulttuurielämää: sanomalehtiä, aikakauslehtiä, kriisiaikoihin liittyviä asiakirjoja ja kuvauksia, karttoja, nuottijulkaisuja sekä vanhinta ja harvinaisinta suomalaista kirjallisuutta.

Digitointi mahdollistaa suurten datamassojen käytön ja luo aineistojen tutkimukselle entistä paremmat edellytykset. Digitaalisen kulttuuriperinnön tuomat mahdollisuudet ovat myös tieteellisen tutkimuksen, luovan alan ja kaupallisten innovaatioiden hyödynnettävissä.

Lukijakirjeet kansalaisyhteiskunnan äänenä ja uutena kulttuuriperintönä 

Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikkö HEX Tampereen yliopistossa toteuttaa hankkeen yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa. 

Kansalliskirjasto ja Kopiosto ovat sopineet oikeudesta välittää kokoelmiinsa sisältyviä digitaalisia sanoma- ja aikakauslehtiä tutkimuskäyttöön digi.kansalliskirjasto.fi –palvelun kautta Tutkain-hankkeessa vuosina 2020-2022.

Projektissa digitoidaan työväenlehtien aineistoja historiallisena jatkumona 31.12.1966 asti. Projektissa digitoitavat työväenlehdet ovat Suomen Sosialidemokraatti, Työkansan Sanomat, Vapaa Sana ja Kansan Uutiset.

Projektissa digitoidaan Uuden Suomettaren ja Uuden Suomen aineistot historiallisena jatkumona koko lehden ilmestymisajalta, 4.1.1869 – 29.2.1991.