TAJUA-projektin tavoite on merkittävästi lisätä suomalaisen tieteellisen työn tuotosten nopeaa, pysyvää ja aitoa avointa saatavuutta. Tavoite saavutetaan kehittämällä avoimen julkaisemisen väyliä ja parantamalla toiminnan laatua.
Projekti auttaa tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita lisäämään tutkimusdatan ja tieteellisten artikkeleiden avointa julkaisemista. Lisäksi se parantaa avoimen tieteen julkaisukäytäntöjen ja metadatan laatua. Se edistää siten avoimen tieteen tuotosten helppoa löytämistä, levittämistä ja uudelleenkäyttöä.

AVIISIn tavoitteena on yhteistyössä Kopioston, sanomalehtitalojen ja Kansalliskirjaston kanssa sopien laajentaa tekijänoikeuden alaisen digitaalisten sanomalehtiaineistojen käyttöä yhteistyössä sopien ja vaiheittain edeten.
Tavoitteena on suunnitella, rakentaa ja pilotoida toimintamalleja, joiden avulla voidaan sopien saattaa 1900- ja 2000-luvun tekijänoikeudenalaisia digitaalisia sanomalehtiä nykyistä laajempaan käyttöön.

Projekti tutkii julkisen keskustelun muutosta Euroopassa ja Suomessa 1640 – 1910 sekä suomalaista tiedontuotantoa osana eurooppalaista kehitystä. Projekti käyttää lähteinään digitoituja historiallisia sanomalehtiä ja kirjastoluetteloita. Digitoitujen sanomalehtien laatua parannetaan ja niitä tutkitaan mm. tekstinlouhinnan avulla.

Pantegni oli laajassa käytössä oppi- ja käsikirjana Euroopan ensimmäisissä yliopistoissa ja lääketieteellisissä kouluissa 1100-luvulta lähtien. Teos on ensimmäinen latinan kielellä kirjoitettu lääketieteellisen tiedon laaja yleisesitys, joka mullisti länsimaisen lääketieteen ja nosti sen uudelle tasolle. Teos pohjautuu arabiankieliseen alkutekstiin, Haly Abbasin (n. 930–994) al-Kitāb al-Malakīin.

Hankkeen tavoitteena on digitaalisuuteen ja avoimeen tietoon liittyvä liiketoiminnan ja arjen digitaalisten ratkaisujen kehittäminen. Toiminnan malli on, että edetään ripeästi vaiheesta toiseen ratkaisukeskeisesti ja tulostavoitteisesti.

Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hankkeen tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia hyödyntää laajoja digitaalisia aineistoja. Hankkeessa yhdistetään digitaaliset aineistot, niiden käyttäjät ja yhteistyötahot sekä parannetaan aineistojen käyttömahdollisuuksia tiedon yhdistelyllä, luokittelulla ja jatkokäytön helpottamisella.

Hankkeen tavoitteena on perustaa Mikkeliin Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Hanke on keskuksen ensimmäinen vaihe ja pohjautuu Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) ja Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksen tutkimus- ja kehitystyöhön. Tutkimus- ja kehittämiskeskus tukee sekä toimijoiden tavoitteita että Etelä-Savon maakuntaohjelman älykkään erikoistumisen strategiaa. Perustettava keskus on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä edustaen digitaalista kärkiosaamista.

Hanke on toinen vaihe Mikkelin Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa ja pohjautuu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) ja Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteen tutkimus- ja kehitystyöhön. Tutkimus- ja kehittämiskeskus tukee sekä toimijoiden tavoitteita että Etelä-Savon maakuntaohjelman älykkään erikoistumisen strategiaa. Hanke saattaa yhteen eri toimijoita digitaalisen tiedonhallinnan, tutkimuksen ja aineistojen käytön edistämiseksi. Yhteistyössä kehitetään tarvittavia työkaluja, menetelmiä ja palveluja.

Projektin tavoitteena on luoda ja vakiinnuttaa muistiorganisaatiosektorin yhteinen asiakasliittymä, Finna-palvelu.

Projektin tavoitteena oli luoda pysyvä, keskitetty, avoimeen lähdekoodiin perustuva, Kansalliskirjaston ylläpitämä sanasto- ja ontologiapalvelu.

Digitoidut lehdet avataan Kansalliskirjaston ja muiden vapaakappalekirjastojen lisäksi digitaalisina tutkijoiden ja asiakkaiden käyttöön myös Hevosurheilulehden sisäiseen toimitukselliseen käyttöön sitä mukaa kun digitointi etenee.
Projektin päättyessä vuoden 2021 lopussa ovat kaikki projektissa digitoidut lehdet, yhteensä noin 120 000 sivua käytettävissä digitaalisesti.

Hankkeen tavoitteena on tarjota yhteinen metatietovaranto (Melinda) kaikille Suomen kirjastoille. Kirjastot saavat käyttöönsä uuden työskentely- ja toimintaympäristön metatiedon tuotannolle. Kirjastojen kuvailuprosessi tehostuu, kun muiden kirjastojen tekemän työn hyödyntäminen helpottuu ja erilaiset kuvailukäytännöt vähenevät.

Laatia Kansalliskirjaston kokonaisarkkitehtuuri, joka perustuu valtiovarainministeriön julkisen hallinnon suositukseen nro JHS 179.

Projektin tavoitteena on edistää Kirjastometatiedon muokkaamista linkitetyksi dataksi jalkauttamalla kansainvälistä kuvailun muutosta Suomeen. Projektin keskiössä on kansainvälisen RDA-kuvailustandardin (Resource Description and Access) käyttöönotto Suomessa. RDA-kuvailustandardin lisäksi tunnisteet, tieto- ja käsitemallit sekä sanastot ovat keskeisiä kehittämisalueita linkitetyn datan luomisessa.

NewsEye-tutkimusprojekti ylittää tieteenalojen rajoja edistämällä uusien konseptien, menetelmien ja työkalujen luomista digitaalisille ihmistieteille ja parantamalla monipuolisen käyttäjäjoukon pääsyä historiallisten aineistojen lähteille. Projekti yhdistää humanistien, tietojenkäsittelytieteen ja kirjastokentän asiantuntemusta ja tuottaa uutta menetelmäosaamista mm. historiallisten tekstien tekstintunnistukseen, artikkelien eristämiseen ja nimien tunnistamiseen. Projektin rahoittaa Euroopan Unionin Horizon 2020-ohjelma.

Projektin tavoitteena on edistää digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa olevan kotimaisen sanoma- ja aikakauslehtiaineiston käyttöä tutkimuksessa ja opetuksessa. Käytännössä projektissa tehdään Haka-tunnistautumisen tekninen toteutus Digi-järjestelmään siten, että käyttäjälle voidaan tämän kotiorganisaatiosta saatavien tietojen perusteella teknisesti antaa pääsy niihin Digissä oleviin aineistoihin, joihin tällä on sopimusten perusteella käyttöoikeus.

Projektissa tuotetaan uralilaisilla kielillä painettuja aineistoja ja aineiston jalostamisvälineitä kielentutkimuksen ja kansalaistieteen tueksi. Projektissa digitoidaan kieliaineistoja, joihin tutkijakunnalla ei ole ollut aikaisemmin mahdollista tutustua. Aineisto on saatettu sekä tutkijoiden hyödynnettäväksi että avoimeen kansalaiskäyttöön Fenno-Ugrica -kokoelmassa. Sukukielten digitointiprojekti on joka on Koneen Säätiön rahoittaman Kieliohjelman osahanke.

Kansalliskirjaston kokoelmista muodostuvan digitaalisen kirjaston kasvattaminen.

Digitoidut lehdet avataan Kansalliskirjaston ja muiden vapaakappalekirjastojen lisäksi digitaalisina tutkijoiden ja asiakkaiden käyttöön myös Työväenliikkeen kirjastossa, Työväen Arkistossa, Kansan Arkistossa ja Työväenmuseo Werstaalla sitä mukaa kun digitointi etenee.
Projektin päättyessä vuoden 2021 lopussa ovat kaikki projektissa digitoidut lehdet, yhteensä noin 250 000 sivua työväenlehtiä tutkijoiden ja muiden asiakkaiden käytettävissä digitaalisesti.

Projektissa tuotetaan vähemmistökielillä painettuja aineistoja ja aineiston jalostamisvälineitä kielentutkimuksen ja kansalaistieteen tueksi. Vähemmistökielillä tarkoitetaan tässä yhteydessä mordvalaisia, permiläisiä, marilaisia, nenetsin-, jiddišin-, saamelais- ja romanikieliä.