Projektit

Pantegni oli laajassa käytössä oppi- ja käsikirjana Euroopan ensimmäisissä yliopistoissa ja lääketieteellisissä kouluissa 1100-luvulta lähtien. Teos on ensimmäinen latinan kielellä kirjoitettu lääketieteellisen tiedon laaja yleisesitys, joka mullisti länsimaisen lääketieteen ja nosti sen uudelle tasolle. Teos pohjautuu arabiankieliseen alkutekstiin, Haly Abbasin (n. 930–994) al-Kitāb al-Malakīin.

Tutkain-hanke mahdollistaa Kansalliskirjaston kokoelmiin sisältyvien, kotimaisten digitaalisten sanoma- ja aikakauslehtien vuosina 1930-2018 julkaistujen vuosikertojen hyödyntämisen tutkimuskäytössä. Tutkimuskäytöllä tarkoitetaan Tutkaimeen liittyneen korkeakoulun opiskelijan, tutkijan ja opetus- ja tutkimushenkilökunnan tekemää tieteellistä tai taiteellista ei-kaupallista tutkimusta, opinnäytetyötä, selvitystä tai lopputyötä.

Translocalis-hanke: Lukijakirjeet kansalaisyhteiskunnan äänenä ja uutena kulttuuriperintönä on digitaalinen historiaprojekti, jossa tutkitaan suomenkielisessä lehdistössä 1800-luvulla esiintynyttä lukijakirjekulttuuria ja rakennetaan siitä kaikille avoin tietokanta. 

Projektin päättyessä ovat Uuden Suomettaren ja Uuden Suomen lehtiaineistot katkeamattomana historiallisena ketjuna digitaalisessa muodossa 122 vuodelta. Projektin päättyessä on digitaalisesti käytettävissä reilut 600 000 sivua näiden lehtien sanomalehtiaineistoja.

Projektin tavoitteena on hankkia ISNI-tunnukset kattavasti eri tekijänoikeusjärjestöjen edustamille tekijöille. Käytännössä tämä tarkoittaa ISNI-tunnusten lisäämistä tekijänoikeusjärjestöjen tietokantojen oikeudenhaltijatietoihin.

ISNI (International Standard Name Identifier) on kansainvälinen tunniste, jonka avulla voidaan yksiselitteisesti identifioida mihin tahansa luovaan teokseen liittyviä henkilöitä ja yhteisöjä. Esimerkiksi kirjailijoita, esittäjiä, säveltäjiä, visuaalisen taiteen tekijöitä, esiintyjiä, tuottajia taikka kustantajia.

Kulttuuriaineistolain ja tekijänoikeuslain mukaan kaikki digitoidut aineistot ovat käytettävissä vain suojatuilla työasemilla Kansalliskirjastossa ja vapaakappalekirjastoissa, sekä Eduskunnan kirjastossa.
Projektissa pääsy digitoituihin Suomessa julkaistuihin ruotsinkielisiin sanomalehtiaineistoihin 31.12.1949 asti avataan yleisökäyttöön digi.kansalliskirjasto.fi:n kautta vuoden 2021 loppuun mennessä.

Hankkeessa lisätään pohjoissaamen tuki kolmeen Kansalliskirjaston palveluun. Tavoitteena on edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia ja yhdenvertaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa laajentamalla saamelaiskielten tukea digitaalisissa palveluissa, jotka hyödyttävät kulttuuria, tiedettä ja oppimista. Hanke pyrkii luomaan toimintamallin, jolla valtakunnallisten tiedon infrastruktuurien kielellistä tukea voidaan kehittää vastavuoroisessa yhteistyössä kieliyhteisöä edustavien toimijoiden kanssa. Tähän liittyy pohjoissaamen kielenhuollon ja -normituksen huomiointi.

Yhteensä projektissa digitoidaan ja avataan käyttöön arviolta 550 000 uutta sivua. Projektin päättyessä Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat katkeamattomana historiallisena ketjuna digitaalisessa muodossa 31.12.1979 asti. Kokonaisuudessaan Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien lehtiaineistoja on projektin päättyessä digitaalisesti käytettävissä lähes miljoonaa sivua.

Books of the Medieval Parish Church (BOMPAC) on Jaakko Tahkokallion johtama ERC Starting Grant -hanke, jonka toteutuspaikka on Kansalliskirjasto. Hanke tutkii keskiaikaisten seurakuntakirkkojen kirjavarustelua Kansalliskirjaston ja Tukholman Riksarkivetin pergamenttifragmenttien avulla. Se julkaisee artikkeleja ja tutkimusdataa avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti.

Jean Sibeliuksen teosten kriittinen editio (JSW) on Suomessa ainutlaatuinen kansainvälinen julkaisuhanke. Vuodesta 1996 toiminut hanke julkaisee Sibeliuksen sävellystuotannon kokonaisuudessaan, lähteiden perinpohjaiseen tutkimukseen perustuvina editioina. JSW tarjoaa sekä tietoa tutkijoille että perustan Sibeliuksen teosten esityksille. Julkaisusarja sisältää valmistuessaan 60 nidettä.