Hyppää pääsisältöön

Projektit

Kansalliskirjasto kehittää toimintaansa projekteissa, joiden tulokset kanavoidaan osaksi perustoimintaa. Lisäksi kirjasto osallistuu asiantuntemuksensa ja toimintaympäristönsä kehittämiseen ulkopuolisen rahoituksen projekteissa.

Kansalliskirjastossa on käynnissä lukuisia projekteja, joista kuvaamme ohessa keskeisimmät niiden tavoitteiden ja lopputulosten osalta.

  • Työväenlehtien digitointi

    Digitoidut lehdet avataan Kansalliskirjaston ja muiden vapaakappalekirjastojen lisäksi digitaalisina tutkijoiden ja asiakkaiden käyttöön myös Työväenliikkeen kirjastossa, Työväen Arkistossa, Kansan Arkistossa ja Työväenmuseo Werstaalla sitä mukaa kun digitointi etenee.
    Projektin päättyessä vuoden 2021 lopussa ovat kaikki projektissa digitoidut lehdet, yhteensä noin 250 000 sivua työväenlehtiä tutkijoiden ja muiden asiakkaiden käytettävissä digitaalisesti.

  • Hevosurheilulehden digitointi

    Digitoidut lehdet avataan Kansalliskirjaston ja muiden vapaakappalekirjastojen lisäksi digitaalisina tutkijoiden ja asiakkaiden käyttöön myös Hevosurheilulehden sisäiseen toimitukselliseen käyttöön sitä mukaa kun digitointi etenee.
    Projektin päättyessä vuoden 2021 lopussa ovat kaikki projektissa digitoidut lehdet, yhteensä noin 120 000 sivua käytettävissä digitaalisesti.

  • NewsEye: A Digital Investigator for Historical Newspapers

    NewsEye-tutkimusprojekti ylittää tieteenalojen rajoja edistämällä uusien konseptien, menetelmien ja työkalujen luomista digitaalisille ihmistieteille ja parantamalla monipuolisen käyttäjäjoukon pääsyä historiallisten aineistojen lähteille. Projekti yhdistää humanistien, tietojenkäsittelytieteen ja kirjastokentän asiantuntemusta ja tuottaa uutta menetelmäosaamista mm. historiallisten tekstien tekstintunnistukseen, artikkelien eristämiseen ja nimien tunnistamiseen. Projektin rahoittaa Euroopan Unionin Horizon 2020-ohjelma.
    Helsingin yliopiston ihmistieteiden osaston tutkijat ovat valinneet projektissa käsiteltäviä suomalaisia sanomalehtiä vuoteen 1918 asti. Kansalliskirjasto toimittaa sanomalehtidataa projektin käyttöön sekä testaa kehitettäviä tutkimuksen ja muun käytön työkaluja. Lisäksi Kansalliskirjasto tekee viestintäyhteistyötä yhdessä projektin muiden kansalliskirjastojen kanssa.
    Rahoituksesta kilpaili 137 projektia, joista vain muutama sai rahoituksen kaksivaiheisessa haussa.

  • Tutkain 2020-2022

    Tutkain-hanke mahdollistaa Kansalliskirjaston kokoelmiin sisältyvien, kotimaisten digitaalisten sanoma- ja aikakauslehtien vuosina 1930-2018 julkaistujen vuosikertojen hyödyntämisen tutkimuskäytössä. Tutkimuskäytöllä tarkoitetaan Tutkaimeen liittyneen korkeakoulun opiskelijan, tutkijan ja opetus- ja tutkimushenkilökunnan tekemää tieteellistä tai taiteellista ei-kaupallista tutkimusta, opinnäytetyötä, selvitystä tai lopputyötä.

    Tutkaimen aineisto on lisensoitu 15 kotimaisen korkeakoulun käyttöön. Korkeakoulut saavat antaa HAKA-tunnuksilla tunnistautuneille käyttäjille pääsyn Kansalliskirjaston digitoimiin lehtiaineistoihin digi.kansalliskirjasto.fi –palvelussa tutkimuskäyttöä varten. Käyttäjät saavat sopimukseen mukaan myös analysoida lehtiaineistoja koneellisesti sekä luoda niistä datasettejä tutkimuksen verifiointia ja myöhempää tutkimusta varten.

  • Uuden Suomen digitointi

    Projektin päättyessä ovat Uuden Suomettaren ja Uuden Suomen lehtiaineistot katkeamattomana historiallisena ketjuna digitaalisessa muodossa 122 vuodelta. Projektin päättyessä on digitaalisesti käytettävissä reilut 600 000 sivua näiden lehtien sanomalehtiaineistoja.

  • Ruotsinkielisten sanomalehtien digitointi ja käyttöön asettaminen

    Kulttuuriaineistolain ja tekijänoikeuslain mukaan kaikki digitoidut aineistot ovat käytettävissä vain suojatuilla työasemilla Kansalliskirjastossa ja vapaakappalekirjastoissa, sekä Eduskunnan kirjastossa.
    Projektissa pääsy digitoituihin Suomessa julkaistuihin ruotsinkielisiin sanomalehtiaineistoihin 31.12.1949 asti avataan yleisökäyttöön digi.kansalliskirjasto.fi:n kautta vuoden 2021 loppuun mennessä.
    Lisäksi pääsy digitoituihin Suomessa julkaistuihin ruotsinkielisiin sanomalehtiaineistoihin 31.12.2018 asti avataan tutkimus- ja asiakaskäyttöön Svenska Litteratursällskapetin arkistoissa Helsingissä ja Vaasassa, Brages Pressarkivin ja Ålands landskapsarkivin arkistossa Maarianhaminassa sitä mukaa kun digitointi etenee. Tutkimuskäyttö mahdollistaa myös tiedonlouhinnan.
    Yhteensä projektissa digitoidaan ja avataan käyttöön arviolta 3-4 miljoonaa uutta sivua ruotsinkielistä sanomalehtiaineistoa. Projektin päättyessä kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet ovat katkeamattomana historiallisena ketjuna digitaalisessa muodossa ja ne on avattu 31.12.1949 asti avoimeen yleisökäyttöön, sekä 31.12.2018 asti sopimusarkistojen tutkija-ja asiakaskäyttöön digi.kansalliskirjasto.fi:n kautta.
    Kokonaisuudessaan ruotsinkielistä lehtiaineistoa on projektin päättyessä digitaalisesti käytettävissä liki 6 miljoonaa sivua.

  • Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien digitointi

    Yhteensä projektissa digitoidaan ja avataan käyttöön arviolta 550 000 uutta sivua. Projektin päättyessä Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat katkeamattomana historiallisena ketjuna digitaalisessa muodossa 31.12.1979 asti. Kokonaisuudessaan Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien lehtiaineistoja on projektin päättyessä digitaalisesti käytettävissä lähes miljoonaa sivua.

  • Jean Sibelius Works (JSW)

    Jean Sibeliuksen teosten kriittinen editio (JSW) on Suomessa ainutlaatuinen kansainvälinen julkaisuhanke. Vuodesta 1996 toiminut hanke julkaisee Sibeliuksen sävellystuotannon kokonaisuudessaan, lähteiden perinpohjaiseen tutkimukseen perustuvina editioina. JSW tarjoaa sekä tietoa tutkijoille että perustan Sibeliuksen teosten esityksille. Julkaisusarja sisältää valmistuessaan 60 nidettä.

  • Books of the Medieval Parish Church

    Books of the Medieval Parish Church (BOMPAC) on Jaakko Tahkokallion johtama ERC Starting Grant -hanke, jonka toteutuspaikka on Kansalliskirjasto. Hanke tutkii keskiaikaisten seurakuntakirkkojen kirjavarustelua Kansalliskirjaston ja Tukholman Riksarkivetin pergamenttifragmenttien avulla. Se julkaisee artikkeleja ja tutkimusdataa avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti.