Vanhat kartat kiinnostavat – yhteistyöhanke Suomen karttojen löydettävyydestä

Vanhat Suomen kartat löytyvät nyt entistä helpommin verkosta. Kansalliskirjasto on osallistunut Maanmittauslaitoksessa toteutettuun selvitykseen, jonka avulla Suomen vanhojen karttojen saatavuutta ja tiedonhakua on parannettu.

Antti Jakobssonin johtaman selvitystyön tuloksena koostettiin karttaluettelot, joista käy ilmi, mitä karttoja ja karttasarjoja on olemassa ja mistä ne löytyvät. Avoimesti saatavilla olevat luettelot auttavat esimerkiksi tutkijoita, historioitsijoita ja alan harrastajia löytämään karttojen äärelle. Suomen kartat ovat kansallisia aarteita, joiden säilyminen ja saatavuuden varmistaminen on tärkeää.

Suomi tuli osaksi Euroopan karttaa 1400-luvun lopulla. Kansalliskirjastolla on valtavat karttakokoelmat, mutta selvitys osoitti, että karttojen löytyvyys on vielä osittain haastavaa, sillä metatietotyötä on paljon. Myöskään kaikkia karttoja ei ole digitoitu.

Kansalliskirjaston mittavat karttakokoelmat 1500-luvulta nykypäivään

”Kansalliskokoelmamme karttakokoelma sisältää aineistoa 1500-luvulta nykypäivään, ja kokoelmaan kuuluu noin 90 000 karttalehteä. Kokoelman vanhimpiin karttalehtiin kuuluu ulkomailla painettuja yleiskarttoja sekä Suomen kartat 1600-luvulta”, kertoo palvelujohtaja Johanna Lilja. Karttoja on saatu vapaakappaleina aina 1800-luvun alkupuolelta lähtien, ja kokoelmaa on täydennetty lahjoituksin ja ostoin. Kansalliskokoelman karttakokoelman lisäksi Kansalliskirjastosta löytyvät mm. A.E. Nordenskiöldin maailmanperinnöksi luokiteltu aineisto sekä Slaavilaisen kirjaston karttakokoelmat.

Suurin osa fyysisistä kartoista on tarkoitettu ainoastaan erikoislukusalikäyttöön, mutta edustava valikoima Kansalliskirjaston karttakokoelmasta digitoituja karttoja on käytettävissä verkossa Doria-palvelussa ja haettavissa Finna.fi -palvelussa, jossa on mittava määrä muidenkin organisaatioiden karttoja.

”Suomalaiset kulttuuri- ja tiedeaineistot yhteen kokoavasta Finna.fi-hakupalvelusta löytyy tällä hetkellä lähes 9000 verkossa avoimesti saatavilla olevaa karttaa. Avoimen rajapinnan kautta niitä voidaan viedä muillekin alustoille. Jotta aineistot löytyisivät luotettavasti, niihin liittyvät metatiedot, etenkin tarkat sijaintitiedot ja pysyvät tunnisteet ovat ensisijaisen tärkeitä”, sanoo palvelusuunnittelija Susanna Eklund Kansalliskirjastosta.

Lisää digitointia ja tarkempaa kuvailutietoa

Kansalliskirjasto laatii parhaillaan digitointisuunnitelmaa vuosille 2021 - 2024 ja tulee huomioimaan siinä karttojen löydettävyydestä käydyn keskustelun. Digitoitu aineisto ei löydy kuitenkaan verkosta ilman, että siihen on liitetty riittävät kuvailutiedot. ”Karttojen lyödettävyyttä ja niiden välisten yhteyksien tunnistamista voidaan parantaa esimerkiksi ns. koneluettavilla ontologioilla. Monikieliset ontologiat mahdollistavat tiedon löytymisen yli kielirajojen ja auttavat kehittämään uudenlaisia hakusovelluksia”, kertoo kuvailutietoihin erikoistunut kehittämispäällikkö Mikko Lappalainen Kansalliskirjastosta.

”Toivottavasti tämän selvityksen pohjalta syntyisi mahdollisimman laajapohjainen projekti vanhojen karttojen löydettävyyden ja käytettävyyden parantamiseksi. Tarvetta olisi niin Suomessa kuin ulkomailla”, toteaa kehittämispäällikkö Tomi Ahoranta Kansallisarkistosta.