Uusia hankkeita tutkimuksen ja tieteen hyväksi
Kansalliskirjasto osallistuu perustehtäviensä ohella erilaisiin hankkeisiin, jotka kehittävät sen toimintaa, luovat parempia edellytyksiä tutkimukselle, pohjaavat Kansalliskirjaston aineistoihin tai perustuvat kirjaston erityisosaamiseen.
Kolme viimeisintä Kansalliskirjastossa käynnistynyttä hanketta liittyvät tutkimukseen ja tieteen edellytysten vahvistamiseen tietoinfrastruktuurien avulla. Käynnistyneissä hankkeissa tehdään yhteistyötä eri tahojen kanssa, ja usein kumppanit toimivat niissä päätoteuttajana.
Uusissa hankkeissa muun muassa jäljitetään keskiaikaisia laulumelodioita pergamenttien sirpaleista, tutkitaan 1800-luvun suomalaista kaunokirjallisuutta datan ja tekoälyn avulla sekä rakennetaan ydintoimintoja Euroopan yhteisiä tieteellisiä datainfrastruktuureja varten. Alla kuvataan lyhyesti Kansalliskirjaston osuutta hankkeissa, ja lisätietoa on saatavilla linkeistä.
Traditio ja muuntelu – Keskiajan liturginen laulu Turun hiippakunnassa (Suomen Akatemia, 1.9.2022-30.8.2026) hyödyntää pääasiallisena aineistonaan Kansalliskirjastossa säilytettyjä keskiajan ja 1500-luvun käsin kopioituja kirjoja ja pergamenttifragmentteja. Aineisto tarjoaa runsaasti tietoa keskiajan musiikkielämästä. Voit tutustua hankkeeseen lukemalla hanketta johtavan Jaakko Tahkokallion blogikirjoituksen Kenen lauluja Suomen kirkoissa laulettiin keskiajalla?
Digitaaliset menetelmät kotimaisen kirjallisuushistorian uudistajana (Suomen Akatemia, 1.9.2022-30.8.2024) tarkastelee Suomen kirjallisuushistorian kehitystä 1800-luvulla digitaalisten aineistojen ja menetelmien keinoin. Turun yliopiston johtamassa hankkeessa hyödynnetään Suomen kansallisbibliografia Fennican sisältämää metadataa, kirjailijoiden toimija- ja nimitietoja sisältäviä Kanto- ja Asteri-tietovarantoja sekä Kansalliskirjastossa kehitettyä Annif-työkalua kirjallisuuden teemojen analysoimiseen tekoälyn avulla.
FAIRCORE4EOSC (Horisontti Eurooppa, 1.6.2022-31.5.2025) edistää tutkijoiden mahdollisuuksia löytää, tarkastella ja hyödyntää tieteellisten tutkimusten yhteydessä syntyneitä tuotoksia (kuten tutkimusdataa, julkaisuja tai ohjelmistoja) maa- ja tieteenalarajojen ylitse. Hanke toteutetaan laajassa kansainvälisessä yhteistyössä, ja sitä koordinoi Tieteen tietotekniikan keskus CSC. Hankkeessa kehitetään pysyvien tunnisteiden ja pysyvien verkko-osoitteiden varaan rakentuvaa perustaa eurooppalaiselle virtuaaliselle ympäristölle (EOSC, EOSC-Core), joka kokoaa yhteen tutkimusdataa ja siihen liittyviä palveluja. Kansalliskirjastossa tehtävä työ kohdistuu eri tunnistejärjestelmiin liittyvien käytäntöjen ja kirjaston ylläpitämän URN-tunnisteisiin perustuvan teknisen infrastruktuurin kehittämiseen kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti.
Hanketoiminnalla kehitetään palveluja ja edistetään aineistojen käyttöä
Kansalliskirjasto ottaa osaa monenlaisiin hankkeisiin, jotka tarjoavat mahdollisuuden kehittää kirjaston toimintoja samaan suuntaan muiden toimijoiden kanssa sekä auttavat vahvistamaan kirjaston palvelujen kotimaista tai kansainvälistä vaikuttavuutta. Hanke- ja tutkimusyhteistyön vahvistaminen on osa Kansalliskirjaston strategiaa (2021–2030).
Kansalliskirjaston aineistot ja palvelut ovat pääosaltaan avoimesti kaikkien käytettävissä, joten yleensä niiden hyödyntämiseen ei mitään erillisiä hankkeita tai sopimuksia tarvita. Kuka tahansa voi käyttää aineistoja itsenäisesti omaan tutkimukseensa tai moniin muunlaisiin käyttötarkoituksiin.
Mikäli kokoelmien tai palvelujen käyttö vaatii normaaleita palveluja laajempaa yhteistyötä, Kansalliskirjasto voi tapauskohtaisesti tukea tutkijoita esimerkiksi yhteistyösitoumuksilla tai tukikirjeillä.
Hankkeet tarjoavat puolestaan mahdollisuuden tavallista tiiviimpään ja vaikutuksiltaan laajempaan yhteistoimintaan. Ne vahvistavat myös vuorovaikutusta eri organisaatioiden ja asiantuntijoiden välillä.
Kansalliskirjasto on avoin yhteistyölle
Kansalliskirjaston näkökulmasta hankeyhteistyö tuottaa monenlaisia hyötyjä. Näihin lukeutuu esimerkiksi mahdollisuus saada uutta tietoa Kansalliskirjaston kokoelmista ja parantaa aineistoista käytettävissä olevan metatiedon laatua.
Hankeyhteistyön avulla voidaan myös kehittää kirjaston palveluja ja sen hallinnoimia valtakunnallisia infrastruktuureja tavalla, josta koituu hyötyä monille muille. Tavoitteena on myös julkaista kehitystyön tuotokset – kuten vaikkapa luotu lähdekoodi tai uusi tietoresurssi – avoimesti muiden toimijoiden hyödynnettäväksi.
Yhteistyöstä voi tehdä aloitteen ottamalla yhteyttä Kansalliskirjastoon. Esimerkiksi tutkimukseen liittyvää yhteistyötä voi ehdottaa helposti Kansalliskirjaston verkkosivuilla olevan yhteydenottolomakkeen avulla.
Uusien hankkeiden kirjo kuvastaa Kansalliskirjaston moninaisia valmiuksia kumppanina. Samalla kirjaston toiminnan kehittäminen ei olisi mahdollista ilman yhteistyötä ja erilaisten asiakkaiden, verkostojen ja yhteistyökumppanien tukea.
