Hyppää pääsisältöön

Tasavertaisuus, yhteiskunnan tietopohjan vahvistaminen ja vastuullisuus Kansalliskirjaston tulevaisuuden keskiössä

Julkaisupäivä
Kansalliskirjaston strategia 2021–2030 tukee vahvasti opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteita saada sivistys, osaaminen, tiede ja teknologia toimimaan ihmisen ja yhteiskunnan hyväksi. Kansakunnan kollektiivinen muisti on yhteiskuntamme voimavara, jonka varaan rakennamme. Kansalliskirjaston yhteiskunnallinen ja tutkimuksellinen vaikuttavuus perustuu ainutlaatuisiin aineistoihin ja verkon kautta tarjottaviin palveluihin.
Kuva
Veikko Somerpuro (kuvat oikealla) ja Paavo Pykäläinen (alh. vas.)

Avoimuus lisää tasavertaisuutta
Kansalliskirjaston päätehtäviin kuuluu sekä painettujen että kasvamassa määrin myös sähköisinä julkaistujen aineistojen tallettaminen. Uudella strategiakaudella Kansalliskirjasto ottaa entistä enemmän tehtäväkseen kehittää palvelujaan tasavertaisuuden vahvistamiseksi Suomessa. Olemme aktiivisesti mukana luomassa avointa digitaalista toimintakulttuuria ja tiedettä rakentaen aineksia elinikäiselle oppimiselle ja sivistykselle.

”Edistämme avointa tiedettä, avoimia aineistoja ja palveluja. Jos haluamme tasavertaisemman yhteiskunnan, nimenomaan avoimuutta on kehitettävä. Nämä kaikki vahvistavat paitsi tiedettä myös oppimista ja sivistystä”, painottaa professori, Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Cecilia af Forselles. ”Koko elämä on nykyisin oppimista. Harrastuksistakin kumpuaa jatkuvaa tiedon tarvetta ja uusien asioiden etsimistä. Keskeistä toiminnassamme on yhteiskunnan tietopohjan rakentaminen. Tuemme merkittävästi tiedon saatavuutta, oppimista ja tutkimuksen lisäksi myös kansalaistiedettä.”

Kestävä kehitys ja kulttuurien moninaisuus
Kestävän kehityksen periaatteet sekä kulttuurien moninaisuus ja monikielisyys näkyvät tulevaisuudessa vahvemmin Kansalliskirjastossa. ”Edustamme kulttuurista kestävyyttä jo sinänsä, mutta tavoitteemme on myös pienentää hiilijalanjälkeä”, kertoo Cecilia af Forselles. Palveluissa tulee näkymään myös monikulttuurisuus. Esimerkiksi saamelaisen kulttuuriperinnön saatavuutta kehitetään tulevaisuuden Kansalliskirjastossa.

Verkkopalveluiden kautta ainutlaatuisten aineistojen äärelle
Asiointi verkossa tulee lisääntymään kaikilla elämän alueilla, ja myös Kansalliskirjastossa on systemaattisesti kehitetty verkkopalveluita tarjoamaan sekä kirjaston omia että kulttuuriperintöorganisaatioiden aineistoja verkossa. ”Teknologian nopea kehittyminen edellyttää ennakoivaa otetta toiminnassa ja herkkyyttä tunnistaa kehittämistarpeita. Näen tulevaisuuden erittäin positiivisena. Tutkimus- ja kulttuuriperintöorganisaatioiden aineistot ovat jo nyt hyvin laajasti saatavilla, ja meillä on paljon osaamista ja innovatiivisia ratkaisuja, joita kehitämme jatkossakin”, tiivistää palvelujohtaja Kristiina Hormia-Poutanen.

Kansalliskirjaston palvelut ja aineistot luovat erinomaiset edellytykset laadukkaalle tutkimukselle. Tulevaisuudessa tullaankin näkemään myös lisää tutkimushankkeita, joissa lähdeaineistoina käytetään Kansalliskirjaston ainutlaatuisia kokoelmia. ”Kansalliskirjaston aineistoja hyödynnetään jatkossa entistä moninaisemmissa muodoissa. Rikkaiden aineistojemme ja digitaalisten palveluidemme avulla voidaan luoda tutkimusta, joka vastaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kasvattaa ymmärrystä ihmisten toiminnasta ja kehittää uusia tutkimusmenetelmiä”, visioi palvelujohtaja Johanna Lilja.

Kansalliskirjaston strategiset valinnat ja kehittämisalueet 2021-2030
I Kansalliskirjasto tuo kulttuuriperinnön yhteiseksi hyväksi
II Kansalliskirjasto on tiedeyhteisön ytimessä
III Kansalliskirjasto on sivistyksen ja oppimisen voimavara
IV Verkostoyhteistyön kautta vahvaksi osaamiskeskukseksi

Tutustu Kansalliskirjaston strategiaan 2021-2030
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tehtavat-ja-strategia

Lisätietoja
professori, ylikirjastonhoitaja Cecilia af Forselles
cecilia.afforselles@helsinki.fi