Hyppää pääsisältöön

Salaisesta julkiseksi - Kansalliskirjasto digitoi klandestiinikirjallisuuden kokoelmansa

Julkaisupäivä

”Ateistin Raamatuksikin” kutsuttu Traité des trois imposteurs löytyy kokoelmasta nimekkeellä La vie et l’esprit de Mr. Benoit de Spinoza.

Kuva
Kansalliskirjasto / Marko Oja

Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluu 55 käsikirjoitusta, jotka edustavat 1600-1700-luvuilla kirjoitettua salaista, maanalaisesti jaeltua filosofista kirjallisuutta. Nyt tämä klandestiini-käsikirjoituskokoelmaksi kutsuttu aineistokokonaisuus on digitoitu ja avattu vapaaseen käyttöön digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa.

Termi klandestiini, ranskaksi clandestine viittaa salaiseen, verhottuun ja erityisesti luvattomaan. Klandestiini-kirjallisuudella tarkoitetaan luvatonta "maanalaista" filosofista kirjallisuutta, joka ei sisältönsä takia olisi saanut painolupaa 1600- ja 1700-luvuilla Euroopassa. Filosofinen viittaa ensisijaisesti uskonnon ja kirkon vastaisuuteen samoin kuin vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä, monarkiaa, kritisoivaan kirjallisuuteen. Tästä syystä se kiersi oppineiden piirissä käsikirjoituksina, joita edelleen kopioitiin ja levitettiin kirjakauppojen tiskien alta ja kädestä käteen.

Vuonna 1833 silloinen keisarillinen Aleksanterin yliopisto Helsingissä sai Pietarista huomattavan kirjalahjoituksen korvaamaan Turun palossa tuhoutuneita kokoelmiaan. Lahjoituksen ytimen muodosti Venäjän palveluksessa toimineen diplomaatin Johann Albrecht von Korffin (1697-1766) kirjasto, jonka Katariina Suuri oli lunastanut tältä. Kirjasto heijastelee von Korffin varsin bibliofiilistä ja eksentristä luonnetta, sisältäen mm yhteensä 55 nimikettä ns. klandestiinia filosofista kirjallisuutta ranskaksi, saksaksi ja latinaksi. 

Käsin kirjoitettujen klandestiinien digitoinnissa ei voitu tehdä Kansalliskirjaston normaaliin digitointiprosessiin kuuluvaa OCR-tekstintunnistusta, joten aineisto on nyt käytettävissä vain kuvina. Tavoitteena on myöhemmin toteutettavassa hankkeessa käyttää käsin kirjoitettuihin teksteihin soveltuvaa Transkribus-menetelmää aineiston tekstintunnistuksessa ja testata sen soveltuvuutta Kansalliskirjaston digitointiprosessiin.

Tällä hetkellä eurooppalaisissa kirjastoissa, pääosin Ranskassa, tunnetaan 384 klandestiineiksi luokiteltua käsikirjoitusta. Näin Kansalliskirjaston 55 nimekkeen kokoelma on poikkeuksellisen merkittävä ja sen saaminen verkkoon on kansainvälinen kulttuuriteko. Kansalliskirjaston digitoinnin teki mahdolliseksi yksityinen lahjoittaja.

Johtava tietoasiantuntija Mika Hakkarainen esittelee kokonaisuutta tarkemmin Mikkelin Tieteen päivillä 14.4. Avoimen ja maksuttoman verkkotapahtuman ohjelmaan voi tutustua osoitteessa muc.fi/tieteenpaivat.

Digitoidut aineistot ovat vapaasti kaikkien saatavilla digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/collections?id=601

Lue lisää:
Scripta Selecta: Vaarallisia kirjoja https://blogs.helsinki.fi/scriptaselecta/2016/09/29/vaarallisia-kirjoja/

Lisätietoja:
Johtava tietoasiantuntija Mika Hakkarainen
mika.hakkarainen@helsinki.fi
02941 40950