Saamelaisen kieli- ja kulttuuriaineiston saatavuuden parantamiseen merkittävä rahoitus Alfred Kordelinin säätiöltä

Julkaisupäivä

Suuret kulttuurihankkeet -apurahan turvin saadaan luotua tuki pohjoissaamen kielelle kolmeen Kansalliskirjaston ylläpitämään ja monen muun toimijan hyödyntämään digitaaliseen palveluun: Finnaan, Fintoon ja Kotoistukseen. Tämä parantaa saamelaisen tieto- ja kulttuuriperintöaineiston näkyvyyttä ja löydettävyyttä. Myös tiedonhaku helpottuu pohjoissaamen kielellä.

Henkilö pitää käsissään tablettia, jossa näkyy Finna-palvelun aloitussivu
Kuva
Paavo Pykäläinen

Lue uutinen pohjoissaameksi: Alfred Kordelina vuođđudus juolludii Álbmotgirjerádjosii mearkkašahtti ruhtadeami sámi giella- ja kulturmateriála oažžuma buorideami várás

“Yhteiskunnan kulttuurinen monimuotoisuus ja -kielisyys on Kansalliskirjastolle tärkeää”, toteaa hankkeen johtaja Kristiina Hormia-Poutanen ja jatkaa: ”Mahdollisuus vaalia omaa kieltään ja kulttuuriaan on ratkaiseva myös pienten kielten ja kulttuurien säilymiselle elinvoimaisina. Tätä työtä teemme yhdessä saamelaiskielten ja -kulttuurien laajan asiantuntijaverkoston kanssa.”

Kansalliskirjastolle myönnetty kaksivuotinen rahoitus on suuruudeltaan 240 000 euroa.

”Olemme iloisia ja onnellisia, että rahoituksen avulla voimme edistää pohjoissaamenkielisten aineistojen näkyvyyttä ja tiedon monikielistä saatavuutta kaikkialla Suomessa ja myös kansainvälisesti”, kertoo Hormia-Poutanen.

”Myöntämällä rahoituksen suoraan kahdelle vuodelle ja toimimalla päätukijana säätiö haluaa yksinkertaistaa hankerahoitusta tilanteessa, jossa rahoitus usein joudutaan keräämään monesta eri lähteestä”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Erik Båsk. ”Tällä hakukierroksella rahoitimme hankkeita, jotka ovat tärkeitä tiedeyhteisön lisäksi myös suuremmalle yleisölle.”

Finna on hakupalveluiden kokonaisuus, jonka kautta kotimaiset kulttuuriperintöorganisaatiot kuten kirjastot, museot ja arkistot jakavat miljoonia aineistojaan digitaalisesti. Finto sisältää aineistojen sisältöjen kuvailussa ja tietohauissa käytettävää käsitteistöä. Kotoistus edistää tieto- ja viestintäteknisten tuotteiden ja palveluiden omakielistä käyttöä. Valtakunnalliset palvelut on aikanaan rakennettu suomen, ruotsin ja englannin kielille.

Hankekauden aikana näihin kolmeen tärkeään infrastruktuuriin rakennetaan kokonaisvaltainen tuki pohjoisaamen kielelle. Pohjoissaame on Suomessa yleisimmin käytetty saamelaiskieli. Työn aikana muotoutuu käytäntöjä, joiden avulla monimuotoisuutta voidaan huomioida jatkossa paremmin Kansalliskirjastossa ja laajemminkin.

Kansalliskirjaston työtä tukee laaja yhteistyöverkosto: AvoinGLAM-verkosto, Giellagas-instituutti (Oulun yliopisto), Giellatekno-tutkimusryhmä (UiT Norjan Arktinen yliopisto), Saamelaiskäräjät, Saamelaismuseo Siida, Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja Unicode. Saamen kielten kielenhuollon ja kirjakielten normituksen asiantuntijaelimen Sámi Giellagáldun (Saamen Kielikaltio) rooli on tärkeä.

UNESCO on julistanut ajanjakson 2022–2032 alkuperäiskansojen kielten vuosikymmeneksi. Kansalliskirjaston hanke Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa toteutetaan tässä ajankohtaisessa hengessä.

Lisätietoja:

 

Alfred Kordelina vuođđudus juolludii Álbmotgirjerádjosii mearkkašahtti ruhtadeami sámi giella- ja kulturmateriála oažžuma buorideami várás

Álbmotgirjerádjosis illudit, go leat ožžon Alfred Kordelina vuođđudusas Suuret kulttuurihankkeet -veahkkeruđa (Stuorra kulturfidnut). Dan bokte bastet doarjut davvisámegiela Álbmotgirjerádjosa bajásdoallan ja máŋgga eará doaibmi ávkkástallan digitála bálvalusas: Finnas, Fintos ja Kotoistusis. Dát buorida sámi diehto- ja kulturárbemateriála oinnolašvuođa ja gávdnama. Maiddái dieđuohcan šaddá álkibun davvisámegillii.

“Servodaga kultuvrralaš máŋggahámatvuohta ja -gielatvuohta leat Álbmotgirjerádjosii dehálaš áššit”, gávnnaha fidnu jođiheaddji Kristiina Hormia-Poutanen ja joatká: ”Vejolašvuohta gáhttet iežas giela ja kultuvrra lea mearkkašahtti maiddái uhca gielaide ja kultuvrraide, vai dat seilot ealasin. Dán barggu mii bargat ovttas sámegielaid ja -kultuvrraid viiddes áššedovdifierpmádagain.”

Álbmotgirjerádjosii juolluduvvon guovtti jagi ruhtadeapmi lea 240 000 euro.

”Mii leat ilus ja lihkolaččat, ahte ruhtademiin mii sáhttit ovddidit davvisámegielat materiálaid oinnolašvuođa ja dieđuid máŋggagielat oažžuma buot báikkiin Suomas ja maiddái riikkaidgaskasaččat”, muitala Hormia-Poutanen.

”Go ruhtadeapmi juolluduvvo njuolga guovtti jahkái ja vuođđudus doaibmá váldoruhtadeaddjin, vuođđudus háliida dán bokte álkidahttit fidnoruhtadeami dilis, mas ruhtadeami dávjá gártet čohkket máŋgga sierra gáldus”, muitala vuođđudusa beaivválaš jođiheaddji Erik Båsk. ”Dán vuoro ruhtadeimmet fitnuid, mat leat dehálaččat dieđaservoša lassin maiddái stuorit publihkkii.”

Finna lea ohcanbálvalusaid ollisvuohta, man bokte ruovttueatnanlaš kulturárbeorganisašuvnnat dego girjerádjosat, museat ja arkiivvat juhket miljovnnaid materiálaideaset digitálalaččat. Fintos leat materiálaid sisdoaluid govvideamit ja dieđuohcamis geavahuvvon doahpagat. Kotoistus  ovddida diehto- ja gulahallanteknihkalaš buktagiid ja bálvalusaid iežasgielat geavahusa. Riikkaviidosaš bálvalusat leat iežas áigge huksejuvvon suoma-, ruoŧa- ja eaŋgalasgielaide.

Fidnu áigge dán golmma dehálaš infrastruktuvrii huksejuvvo ollislaš doarjja davvisámegillii. Davvisámegiella lea Suomas dábálamosit hállon sámegiella. Barggu áigge šaddet geavadat, maid bokte girjáivuođa sáhttet vuhtiiváldit dás duohko buorebut Álbmotgirjerádjosis ja viidásabbotge.

Álbmotgirjerádjosa barggu doarju viiddes ovttasbargofierpmádat: AvoinGLAM-fierpmádat, Giellagas-instituhtta (Oulu universitehta), Giellatekno-dutkanjoavku (UiT Norgga árktalaš universitehta), Sámediggi, Sámemusea Siida, Suoma sámi spesiálagirjerájus ja Unicode. Sámegielaid giellagáhttema ja girjegielaid normerema áššedovdiorgána Sámi Giellagáldu rolla lea dehálaš.

UNESCO lea cealkán áigodaga 2022–2032 eamiálbmotgielaid jahkelohkin. Álbmotgirjerádjosa fidnu Sámegielaid doarjja digitála bálvalusain (Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa) ollašuhtto dán áigeguovdilis vuoiŋŋa mielde.

LASSIDIEĐUT:

LIŊKKAT:

Yhteyshenkilö

Kristiina Hormia-Poutanen
palvelujohtaja
Kirjastoverkkopalvelut
+358 (0)50 552 3056
Kansalliskirjasto