Romanikielisiä aineistoja vapaaseen verkkokäyttöön

Vähemmistökielten digitointiprojektissa on saatettu käyttöön niin varhaisia pohjoismaisia romanikielisiä käsikirjoituksia kuin painettujakin aineistoja, jotka kuvaavat romanikielen varhaisia kehitysvaiheita.

Aineistot ovat vapaasti käytettävissä Fenno-Ugrica -kokoelmassa: https://fennougrica.kansalliskirjasto.fi/handle/10024/85841

Vanhimman pohjoismaisen romanikielisen aineiston erityispiirre on sen fragmentaarisuus. Varhaisimmat merkinnät romanikielestä ja sen sanastosta löytyvätkin tyypillisesti julkaisemattomista tai vain osittain julkaistuista käsikirjoituksista 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Aineiston hajanaisuuden vuoksi tutkimuksen kannalta relevantin varhaisemman käsikirjoitusaineiston kokoonkerääminen ja digitoiminen eri muistiorganisaatioista on projektin kannalta ollut tarkoituksenmukaista.

Zingarica-kokoelmassa on muun muuassa virolaisen Paul Aristeen muistiinmerkintöjä romanikielestä, Christfried Gananderin kilpakirjoitus "Undersökning om De så kallade TATTARE eller Zigeuner, Cingari, Bohemiens,Deras härkomst, Lefnadssätt, språk m.m. Samt om, när och hwarest några satt sig ner i Swerige?" vuodelta 1781, Adam Lindhin ABC-kirja vuodelta 1893, H. A. Reinholmin 1860-luvulla koostamat romaanikielen sanalistat sekä lähes kaksisataa Neuvostoliitossa 1920- ja 1930-luvuilla painettua romanikielistä monografiaa.

Romanikielisten materiaalien digitoinnille on ilmeinen tarve, sillä aineistoja ei ole mittavissa määrin aikaisemmin dokumentoitu digitoimalla ja saatettu avoimeen käyttöön. Romanikielen ja -kulttuurin tutkimus on nouseva ja kasvava ala, jolle ovat ominaisia runsaat monitieteiset kytkökset mm. eri kieliaineisiin, yleiseen kielitieteeseen, kulttuuri- ja sosiaaliantropologiaan, sosiologiaan, psykologiaan, uskontotieteeseen, valtiotieteisiin, kasvatustieteeseen ja lääketieteeseen. Suomessa romanikielen ja -kulttuurin painoaloja ovat romanikielen dialektologia ja kielioppi, migraation ja romanihistorian tutkimus, joita digitoidut aineistot tukevat.

Kansalliskirjaston johtamassa ja Koneen Säätiön rahoittamassa Vähemmistökielten digitointiprojektissa on tehty yhteistyötä aineistojen digitoinnissa ja käyttöönsaattamisessa Venäjän Kansalliskirjaston, Ruotsin Kansalliskirjaston, Viron Kirjallisuusmuseon, Ruotsin Valtionarkiston sekä Museoviraston arkiston kanssa.

Jussi-Pekka Hakkarainen
Projektipäällikkö

Vähemmistökielten digitointiprojekti
Tutkimuskirjastopalvelut
Kansalliskirjasto

+358 02941 40793
jussi-pekka.hakkarainen@helsinki.fi