Kuvailun ekosysteemi ja välineet uudistuvat

Kansalliskirjasto järjesti 26.10. jokavuotisen Kuvailun tiedotuspäivän kirjastojen kuvailu- eli metadatatyön parissa työskenteleville. Päivään osallistui kuulijoita ja puhujia lukuisista eri tieteellisistä, yleisistä sekä erikoiskirjastoista.

Päivän avannut Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja Jarmo Saarti maisemoi muuttunutta tietoympäristöä. Tulevaisuudessa kun tietojärjestelmien määrä ei ole ainakaan vähenemässä on järjestelmien otettava seuraava askel älykkäästä viisaaseen: järkevästi suodattavaan järjestelmään, joka seuloo asiakkaalle tarpeelliset sisällöt. Tämän seulomisen onnistumiseen tarvitaan laadukasta metadataa. Saarti summasikin kirjastojen rooliksi metatiedon sisällöllisen koordinoinnin sanastojen, tunnisteiden ja metatiedon funktionaalisen mallintamisen avulla.

Julkaisujen määrä ja tuotantotapojen variaatio kasvavat jatkuvasti, samoin niihin liittyvän metadatanmäärä ja sen tarve. Metadataa tuottavaa kuvailutyötä tehdään kirjastojen lisäksi enenevissä määrin myös muualla. Päivän aikana Pia Virtanen Yleisradiosta kertoi mm. Yleisradion toimittajien tuottavan itse juttujensa yhteyteen sisältöä tiivistetysti kuvailevat asiasanat, jotka helpottavat samaa aihetta käsittelevien juttujen löytymistä aineistomerestä. Automaattinen metatiedon tuotanto tukee YLEn kuvailuaineistovirran kuvailua.

Julkaistujen aineistojen määrän jatkuva karttuminen tekee kaiken aineiston kattavasta kuvailusta mahdotonta. Paneelikeskustelussa, johon osallistuivat Kansalliskirjaston erikoisasiantuntija Tuula Haapamäki, Tampereen yliopiston kirjaston johtaja Minna Niemi-Grundström, Haaga-Helia ammattikoulukirjaston tietopalvelupäällikkö Eeva Klinga-Hyöty, sekä Helsingin kaupunginkirjaston toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri, käsiteltiin Kansalliskirjaston tietojärjestelmäpäällikkö Nina Hyvösen johdolla kuvailun ekosysteemiä. Kuvailun ekosysteemillä tarkoitetaan kuvailutyön uutta työnjakoa eri toimijoiden kesken. Sen onnistuminen edellyttää yhteisten normien sopimista siitä, minkä tasoista metadataa on tarpeen tuottaa; toimintatavat syntyvät vuorovaikutuksessa ekosysteemin eri osapuolten kesken. Ajattelemalla kuvailuprosessi uudelleen ja pilkkomalla se pienempiin osiin voidaan kuvailutyön osa-alueita jakaa uudella tavalla eri tekijöiden kesken. Uusien kumppaneiden lisäksi kuvailun ekosysteemiltä odotetaan uudenlaista dataa. Muun muassa kuvailtavan aineiston uudet aineistomuodot asettavat metadatalle uusia vaatimuksia. Automatisoinnilla ja järjestelmien yhteensopivuudella voidaan vähentää nyt tehtävän kuvailutyön käsityön määrää.

Kuvailupäivä avasi näköalan julkaisujen ja metadatan kuohuvaan maailmaan, mutta esitteli myös keinoja, joilla julkaisut ja metadata kohtaavat toisensa. Verkostot ja yhteistyö edistävät ja helpottavat tätä kohtaamista. Ehkä jo ensi vuonna kuvailun tiedotuspäivässä voidaan esitellä kuvailun ekosysteemin jäseniä ja toimintaa käytännössä.

Kuvailupäivän esitykset ja linkit videotallenteisiin löytyvät tapahtuman verkkosivuilta.