Kuka oli Matti Pohto?

Julkaisupäivä
Matti Pohto liittyy läheisesti Kansalliskirjaston historiaan. Hän teki yhteistyötä yliopiston kirjastonhoitaja Fredrik Wilhelm Pippingin kanssa keräämällä suomenkielistä kirjallisuutta Turun palossa 4. syyskuuta 1827 tuhoutuneiden teosten tilalle.
Kuva
Marko Oja

”Turun palossa 4. syyskuuta 1827 tuhoutui 40 000 teosta eli lähes koko Turun Akatemian kirjasto. Suomenkielisestä kirjallisuudesta pelastui vain parikymmentä julkaisua, joten sen kokoaminen uudelleen oli aloitettava alusta ja aineisto oli hajallaan ympäri maata. Yliopiston kirjastonhoitaja Fredrik Wilhelm Pipping oli lisäksi ruotsinkielinen ja osasi vain auttavasti suomea. Lienee selvää, että osa Matti Pohdon kokoamasta suomenkielisestä kirjallisuudesta olisi päätynyt Kuopion kimnaasiin Turun palosta riippumatta, mutta yliopiston kirjastonhoitajalle Pohdon asiantuntemus ja ällistyttävän laaja suomenkielisen kirjallisuuden kokoelma oli todella tärkeä.

Kiitos Pohdon ja tämän ystävän, kalvolalaisen Emanuel Kanajärven, jonka kodissa Pohto viimeiset vuotensa säilytti pääosan kirjoistaan, saattoi Pipping nyt saada suomenkielisen kirjallisuuden luettelonsa huomattavasti täydellisemmäksi kuin muuten olisi ollut mahdollista. Kanajärvi oli itsekin kirjojen kerääjä ja molemmat korjasivat ja täydensivät Pippingin luettelon korehtuureja. ”

Lähde: Esko Rahikaisen artikkeli Kansalliskirjasto-lehdessä 3/2011

Lisätietoa Matti Pohdosta:

Hylkeennahkainen kirjalaukku : Matti Pohdon testamentti (linkki artikkeliin: http://elektra.helsinki.fi/se/k/1459-3467/53/3/hylkeenn.pdf)
Rahikainen, Esko
Julkaisussa Kansalliskirjasto 53 (2011) : 3, s. 44-49

Hassunahan te mua pidätte : Matti Pohto Turun palossa tuhoutuneen kirjallisuuden kokoajana (linkki artikkeliin: http://elektra.helsinki.fi/se/k/1459-3467/49/4/hassunah.pdf )
Rahikainen, Esko
Julkaisussa Kansalliskirjasto 5(2007) : 4, 11.

Matti Pohto Yleisradion ohjelmissa ja verkkosivuilla:
https://yle.fi/aihe/kulttuuricocktail/matti-pohto