Kansalliskirjastossa lähes 18 000 kävijää avajaiskuukauden aikana

Entistä toimivampi kirjasto
Kirjastossa asiointi on nyt entistä sujuvampaa. Aineistoja voi palauttaa ja lainata itsepalveluautomaateilla ja kevään myötä myös kirjaston verkkoasiointia parannetaan. Verkossa voi tehdä tilauksia, tiedusteluja ja varata henkilökohtaisen palveluajan.

Uudistuneessa kirjastossa on erityisesti huomioitu tutkijat. Eteläsali on kalustettu tutkijoiden työtilaksi. Kirjastossa on entistä laajemmin esillä lähdeaineistoja ja uutuuskirjallisuutta, ja avokokoelma on jaettu tieteenalakokonaisuuksiksi.

”Asiakkaat ovat löytäneet hyvin taas takaisin kirjastoon. Eteläsalin lukupaikoilla riittää kysyntää ja Pohjoissalin mikrofilmilaitteet ovat kovassa käytössä. Myös uutuusalue näyttää toimivan kivasti. Itsepalveluajat aamuisin ja iltaisin vaativat toki vielä vähän totuttelua.”, toteaa asiakaspalvelupäällikkö Mika Salokangas.  

Kirjastonhoitaja Jussi Omaheimo kohtaa paljon ihmisiä päivittäin ja palvelutiskillä riittää kirjastopalveluita kaipaavien asiakkaiden lisäksi myös paljon matkailijoita. Erityisesti suomalaiset ovat olleet ahkerasti ihastelemassa Kansalliskirjastoaan.  

Reilut kaksi vuotta huolellista korjaustyötä
Peruskorjauksessa on parannettu kirjastotilojen toimivuutta ja esteettömyyttä sekä uusittu talotekniikkaa. Korjaustyö koski Carl Ludwig Engelin suunnittelemaa, vuonna 1845 käyttöön otettua kirjaston päärakennusta, mutta myös vuonna 1906 valmistuneessa Rotunda-osassa tehtiin toimenpiteitä. Korjaushankkeen aikana rakennuksen vesikatto ja keskikupolin pinnoitteet on uusittu ja Rotunda-osan julkisivu on saanut uuden entistä vaaleamman sävyn.

Sisätiloissa selkeästi näkyviä muutoksia ovat mm. lukusalien alkuperäisten oviaukkojen ja puulattioiden palauttaminen, eteistilojen kattomaalausten rekonstruointi sekä kalusteiden uusiminen. Kellarikerrokseen on rakennettu uudet naulakkotilat. Kansalliskirjaston päärakennus on suojeltu rakennussuojelulain nojalla.