Kansalliskirjaston nuottikokoelma etsii tietään verkkoon

Kansalliskirjaston nuottikokoelman vanha osa sisältää noin 30 000 julkaistua nuottia vuosilta 1801–1976. Nuottien kunto on pääosin hyvä ja kokoelma on kansallisesti merkittävä. Nuottijulkaisut liittyvät musiikin lisäksi muun muassa kirjallisuuden, kuvataiteen, teatterin ja kustannustoiminnan historiaan.

Kansalliskirjastossa aloitettiin 2018 kehittämishanke, jossa selvitettiin nuottikokoelman kuvailun jatkamista, digitointia, avaamista verkkokäyttöön ja tekijänoikeuksien selvittämistä. Tämän hankkeen keskeinen tavoite on lisätä tietoisuutta nuottikokoelmasta potentiaalisten käyttäjäryhmien (tutkijat, muusikot, musiikinopettajat, musiikinharrastajat) keskuudessa. Kokoelman nuoteista on kuvailtu kansallisdiskografia Violaan vain 32 prosenttia.

Prosessia päätettiin testata pilottihankkeella, johon valittiin säveltäjä Fredrik Paciuksen nuotteja. Noin tuhannen sivun otokseen valikoitui nuottijulkaisuja eri ajoilta, Maamme-laulun ensimmäisestä painoksesta oopperateokseen Kaarle-kuninkaan metsästys.

Nyt valmistunut pilottihanke toi esille prosessin ongelmakohtia, mutta ei ratkaissut niitä. Lisätyötä vaativia kohteita on useita, ja niiden priorisointi edellyttää laajempaa keskustelua. Nuotit ovat pääosin yhteisteoksia (säveltäjä, sovittaja, sanoittaja, kääntäjä, kuvittaja) ja näin ollen tekijänoikeudellisesti haastavia. Nuottikirjoituksen koneellinen tunnistus puolestaan edellyttää lisätyötä optisen musiikintunnistuksen OMR (optical music recognition) saralla. Siinä missä OCR toistaa tekstijonoa, OMR huomioi melodiakulkujen kaltaisten sekvenssien lisäksi paralleellisia elementtejä (esim. harmonioita) ja erilaisia musiikin ilmaisemiseen liittyviä ohjeistuksia. OMR:n kehittäminen onkin yksi mielenkiintoisimmista mahdollisuuksista hankkeen jatkoa suunniteltaessa, koska koneellinen tunnistus antaa asiakkaille mahdollisuuksia monipuolisiin teksti- ja musiikkihakuihin.

Aue-Säätiö tuki pilottihanketta lahjoittamalla täydentävää rahoitusta Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastolle.

Pilottihankkeen raportti löytyy Doria-palvelusta, http://urn.fi/URN:ISBN: 978-951-51-5089-9

Pilottiprojektin yhteydessä digitoituja nuotteja on käytettävissä Kansalliskirjaston Digitaaliset aineistot -palvelussa: Varhaisimmat suomalaiset nuottijulkaisut

Lisätietoja:

Kokoelmapäällikkö Tarja Lehtinen, tarja.lehtinen@helsinki.fi, 0294122727