Kansalliskirjaston Digitointiohjelma 2021-2024 ja Aineistopolitiikka julkaistu

Kansalliskirjaston aineistopolitiikka määrittelee kokoelmien kehittämisen ja käyttöön saattamisen keskeiset periaatteet. Digitointiohjelmassa esitellään nelivuotiskaudella digitoitavat aineistot sekä ne aineistot, joiden digitoimiseen haetaan täydentävää rahoitusta. Aineistopolitiikka ja Digitointiohjelma 2021-2024 täydentävät Kansalliskirjaston strategiaa 2021-2030. Ne julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kaikki versiot ovat saatavilla Doria-palvelusta.

Uusi aineistopolitiikka korostaa Kansalliskirjaston kokoelmien ja tutkimuksen tiivistä vuorovaikutusta sekä tieteen avoimuutta. Kansalliskokoelmaan tallennetaan pysyvään säilytykseen ja kaikkien käytettäväksi suomalainen julkaistu kulttuuriperintö. Monikielinen tiedekokoelma rakentuu tutkijoiden tarpeiden mukaisesti ja palvelee erityisesti humanistisia ja yhteiskuntatieteitä. Aineistopolitiikka sitoutuu edistämään tieteen avoimuutta vähentämällä lisensioidun sähköisen aineiston määrää ja tukemalla sen sijaan uusia avoimeen julkaisemiseen perustuvia tiedekustantamisen rahoitusmalleja. Myös kirjaston omat digitoidut aineistot avataan asiakaskäyttöön niin laajasti kuin tekijänoikeuslain ja sopimusten puitteissa on mahdollista. Kokoelmien käyttöön saattamisessa etsitään jatkuvasti uusia tapoja, joilla tutkijat saisivat aineiston tarvitsemassaan muodossa, esimerkiksi koneluettavana datana.  

Digitointiohjelman tavoitteena on tuottaa tutkimukselle kattavia aineistokokonaisuuksia ja varmistaa, että yhteiskunnan kulttuurinen monimuotoisuus ja -kielisyys tulevat sisällöissä huomioiduksi. Vuosina 2021-2024 Kansalliskirjasto digitoi perusrahoituksella sanomalehtikokoelmaa ja äänitteitä. Lisäksi käynnistetään Venäjän ajan kansalliskokoelman digitointi. Täydentävällä rahoituksella on digitointituotannossa suuri merkitys. Apurahoilla tehty Ruotsin ajan kansalliskokoelman digitointi saatetaan loppuun. Rahoitusta haetaan lehtidigitointiin, mutta myös erilaisten historiallisten kokonaisuuksien digitointiin. Näitä ovat Ptolemaios-atlakset, arkkiveisut, kirjaston nuottikokoelma, Pohjanmaan mystikkojen käsikirjoitukset, klandestiinikäsikirjoitukset sekä Helsingin yliopiston luentomuistiinpanojen kokoelma. Kielellistä diversiteettiä edustaa inarin- ja koltansaamenkielisen kirjallisuuden digitointihanke. Näiden aineistokokonaisuuksien digitointiin suunnattuja lahjoituksia voi tehdä Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston kautta.

Kansalliskirjaston digitointiohjelma 2021–2024, http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6993-8

Kansalliskirjaston aineistopolitiikka, http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6997-6

Lisätietoja:

Aineistopolitiikasta johtava tietoasiantuntija Harri Ahonen, p. 02941 22710, harri.ahonen@helsinki.fi

Digitointiohjelmasta tietoasiantuntija  Jussi-Pekka Hakkarainen, p. 02941 22732, jussi-pekka.hakkarainen@helsinki.fi ja palvelujohtaja Johanna Lilja, p. 050 311 9610, johanna.e.lilja@helsinki.fi

Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/lahjoita