Historia ja luova prosessi heräävät eloon Finna Luokkahuoneessa
Yllättävää, tuttua mutta vierasta ja paikoin liikuttavaa. Finna Luokkahuoneen aineistopaketit tarjoavat inspiraatiota ja uusia näkökulmia opettajille ja kaikille oppimisesta kiinnostuneille. Tuoreissa aineistopaketeissa suunnataan katse mm. designiin, Helsingin olympialaisiin ja matkustamisen muutoksiin.
Aineistopakettien kautta museoiden asiantuntijuutta ja osaamista saadaan hyödynnettyä myös verkossa. Designmuseon Gunnel Nyman – Luonnoksesta lasiesineeksi -aineistopaketissa tutkitaan uudelleen suosioon noussutta lasitaidetta. Gunnel Nymanin vastikään julkaistu muotoilija-arkisto valottaa kansainvälisesti menestyneen suunnittelijan luovaa prosessia luonnosten ja valmiiden töiden vertailun kautta.
”Gunnel Nymanin työtapa piirtyy luonnoskokoelmasta selkeästi esiin. Itse yllätyin siitä, kuinka paljon valmis työ poikkeaa alkuperäisestä suunnitelmasta. Suunnittelu lähtee pienistä luonnoksista, joita työstetään useaan suuntaan, ja valmistusmateriaalikin saattaa vaihtua suunnitteluprosessin aikana”, Susanna Thiel, Designmuseon intendentti kertoo.
Aineistopaketissa hyödynnetään Finnan perusajatusta, eli eri toimijoiden aineistojen löytymistä yhdestä ja samasta osoitteesta. Esineiden luonnokset kuuluvat Designmuseon ja valmiit teokset muiden museoiden kokoelmiin. Klikkaamalla luonnoskuvan ”muistiinpanot”-kohtaa käyttäjä saa esiin lisätiedot sekä linkin valmiiseen esineeseen.
”Toteutus toivottavasti inspiroi tutkimaan ja yhdistelemään Finnan mittavia aineistokokoelmia uusilla tavoilla”, Susanna Thiel toteaa.
Koe historiaa ja kulttuuriperintöä uusien aineistopakettien kautta:
Gunnel Nyman – Luonnoksesta lasiesineeksi
Gunnel Nyman oli työlleen omistautunut suunnittelija, jonka teokset saivat lopullisen muotonsa usein vasta lasinpuhaltajan kanssa työskennellessä. Vuosia mm. Iittalalla työskennellyttä suunnittelijaa kiinnostivat virheet sekä esimerkiksi hetki, jona sula lasimassa kiinteytyy ja valo muodostaa lasiin esilaisia heijastumia. Aineistopaketissa pääsee tutkimaan luonnosten pohjalta valmistuneita lasiesineitä muistiinpanojen kautta.
Edith Södergran – kouluaika ja monikielisyys
Edith Södergran on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen runoilija. Runojen vapaa muoto ja radikaalit sisällöt tekivät hänestä yhden pohjoismaiden varhaisimmista ja merkittävimmistä modernisteista. Svenska litteratursällskapet i Finlandin aineistopaketissa tutustutaan runoilijan elämään, työhön ja elinympäristöön. Aineistopaketissa pohditaan runouden lisäksi monikielisyyttä, koulutusta sekä lääketieteen kehityksen ja yhteiskunnan vaikutusta ihmisen elämään.
Helsingin olympialaiset 1952
Urheilumuseon esineet johdattelevat vuoden 1952 Helsingin olympialaisiin. Tuolloin Suomella oli ainutlaatuinen tilaisuus näyttää kuluvansa myös länteen, ja esiintyä puolueettomana kohtauspaikkana kylmän sodan jakamassa maailmassa. Jokainen aineistopakettiin valituista esineistä kertoo yhdestä kisoihin ja aikakauteen liittyvästä ilmiöstä. Suomessa tehtiin esimerkiksi valistustyötä hyvien tapojen edistämiseksi, ja aineistopaketissa tutustutaan mm. VR:n matkustajilleen jakamaan esitteeseen, jossa kannustettiin siisteyteen, rauhallisuuteen ja avuliaisuuteen.
Elämää kartanossa 1900-luvulla
Håkansbölen kartanoalue oli sadan vuoden ajan saman Sanmarkin suvun omistuksessa. Sanmarkin perheen ja kartanon työväen elämästä on säilynyt paljon valokuvia ja esineitä, jotka kertovat tarinaa kartanoelämästä. Aineistopaketin avulla voi tarkastella 1900-luvun alun muutoksia ja sääty-yhteiskunnan murenemista yhden perheen elämän kautta. Håkansbölen kartanoalue Vantaalla on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Vantaan kaupunginmuseon kokoamaa pakettia voi hyödyntää alakoulun ja yläkoulun opetuksessa.
Teollistuvan kaupungin kaduilla
Helsinki alkoi teollistua ja kehittyä 1870-luvulta alkaen eurooppalaiseksi suurkaupungiksi, ja muuttoliike maalta kaupunkiin oli alkamassa. Teollistuminen synnytti uusia ammatteja ja naiset alkoivat tulla mukaan työelämään. Helsingin kaupunginmuseon koostama paketti Teollistuvan kaupungin kaduilla avaa kaupungin kehittymisen vaikutuksia ja elinympäristön muutosta aikalaisvalokuvien avulla. Pakettia voi hyödyntää esimerkiksi historian, maantiedon ja yhteiskuntaopin opetuksessa.
Lehtien kertomaa Savosta
Moni selaa heti aamulla sanomalehteä, joko digilehteä älylaitteen näytöltä tai perinteistä paperilehteä aamupalapöydässä. Lehdet kertovat paljon ympäristöstä ja yhteiskunnasta, jossa ne ovat syntyneet. Ne avaavat meille oman aikansa kieltä, kulttuuria, maailmankuvaa ja käsityksiä historian kulusta. Kansalliskirjaston kokoama aineistopaketti sisältää lehtitekstejä ja valmiita tehtäväideoita, joita voi hyödyntää esimerkiksi historian ja äidinkielen opetuksessa.
Aineistokokonaisuus on koottu Digitaalinen avoin muisti -projektissa, jota on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston Vipuvoimaa EU:lta 2014–2020 -ohjelmasta.
Matkustamisen muutos
Pandemiat, Ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen huomioiminen pakottavat pohtimaan matkustusta entistä tarkemmin. Ymmärtämällä matkustamisen menneisyyttä on helpompi tarkastella myös tulevaisuuden vaihtoehtoja. Forum Marinumin, Suomen Ilmailumuseon ja Suomen Rautatiemuseon aineistokokonaisuus johdattaa meidät viime vuosisadan matkojen äärelle. Aineistopaketti mahdollistaa monialaisen oppimisen ja avaa kiinnostavasti matkustuksen eri ilmiöitä.
SKDL:n vaalijulisteet
Kansan Arkiston koostamassa aineistopaketissa tarkastellaan Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) vaalijulisteita 1940-50-luvuilta. Julisteiden kautta tutustutaan puolueen politiikkaan, sodanjälkeiseen suomalaiseen yhteiskuntaan, uuden puolueen nousuun työväestön keskuudessa sekä äärivasemmiston kuvalliseen ja sanalliseen ilmaisuun. Julisteet sopivat hyvin historian tunneille ja niiden kuvakieltä voi tarkastella myös kuvataiteen opetuksessa.
Kuvassa Gunnel Nymanin Helminauha-maljakko. Nuutajärven lasitehdas, 1947. Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0.