Ensimmäinen selvitys Kansalliskirjaston hiilijalanjäljestä ilmestynyt
Kansalliskirjaston ensimmäisen hiilijalanjälkiselvityksen mukaan suurin osa kirjaston päästöistä vuonna 2019 syntyi kiinteistöjen energian käytöstä sekä hankinnoista. Tulevina vuosina pyritään selvittämään muun muassa digitaalisten palvelujen ja digitoinnin hiilijalanjälkeä. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen kanssa.
Keväällä 2021 Kansalliskirjastossa käynnistettiin hiilijalanjäljen selvitystyö. Työn tarkoituksena oli tutkia, mitä tietoa Kansalliskirjaston toimintojen hiilijalanjäljestä on saatavilla tällä hetkellä. Lisäksi tavoitteena oli helpottaa niiden toimenpiteiden määrittämistä, joilla Kansalliskirjasto voi olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä on kirjattu Kansalliskirjaston kestävän kehityksen ohjelmaan ja on linjassa Helsingin yliopiston vastaavan tavoitteen kanssa.
Kiinteistöjen energian käyttö muodostaa kaksi kolmasosaa päästöistä
Selvitystyötä teki Kansalliskirjaston henkilökunnasta koostuva työryhmä, johon kuului myös kestävyysasiantuntija Virpi Kuitto Helsingin yliopistosta. Työryhmän tavoitteena oli tuottaa ensimmäinen arvio hiilijalanjäljestä niiden toimintojen osalta, joista tietoa on helposti saatavilla. Lisäksi tavoitteena oli kartuttaa Kansalliskirjaston omaa ymmärrystä ja osaamista toimintojen ekologisen kestävyyden arvioinnissa. Haluttiin myös selvittää, millaisia työkaluja päästöjen arvioimiseen on käytettävissä. Tämän pohjalta pyrittiin muodostamaan näkemys siitä, millaisissa kysymyksissä on tarpeen turvautua organisaation ulkopuolisten asiantuntijoiden apuun.
Selvityksessä tehdyn laskelman mukaan kirjaston päästöjen kokonaisluku vuonna 2019 oli 1 018 tCO2ekv. Päästöistä kaksi kolmasosaa syntyy kiinteistöjen energian käytöstä. Toiseksi eniten eli noin 21 % päästöistä syntyy hankinnoista, jotka ovat pääsääntöisesti ICT-palveluiden ja kirjastoaineiston hankintoja. Lukuun eivät sisälly kirjaston itse tuottamien digitaalisten palveluiden ja digitoinnin tuottamat päästöt.
Digitaalisten palveluiden hiilijalanjäljen selvittäminen vaatii yhteistyötä
Selvitystyön yksi tärkeimmistä havainnoista olikin se, ettei digitaalisten palveluiden hiilijalanjälkeen päästä vielä pureutumaan kokonaisuudessaan nykyisillä tiedoilla. Digitaalisuus ja digitaalisten palveluiden tuottaminen suomalaiselle kirjasto-, arkisto- ja museokentälle on keskeinen osa Kansalliskirjaston toimintaa. Digitaalisen infrastruktuurin aiheuttamien päästöjen selvittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä sekä Helsingin yliopiston että CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen kanssa.
— Selvitys lisäsi ymmärrystämme päästöjen arvioimisesta ja antoi jo pohjaa niiden vähentämisen suunnittelulle, vaikka kaikkea tietoa ei vielä ollutkaan saatavilla, tiivistää työryhmän jäsen, suunnittelija Susanna Eklund raportin merkityksen Kansalliskirjastolle.
Kansalliskirjasto on osa Helsingin yliopistoa, joten lämmityksen ja sähkön energialähteisiin kirjasto ei voi suoraan itse vaikuttaa, mutta jatkaa työskentelyä yliopiston kanssa kohti yhteistä hiilineutraaliustavoitetta. Hankintojen ja matkustamisen käytännöissä nojataan myös yliopiston linjauksiin. Ekologisen näkökulman huomioiminen Kansalliskirjaston omissa digitaalisissa palveluissa puolestaan edellyttää Green ICT ja Sustainable Web Design –osaamisen kehittämistä.
Kulttuuriperintöala tuottaa yhteiskunnalle lisäarvoa
Niin Kansalliskirjaston kuin muidenkin kulttuuriperintöalan toimijoiden päästöjen arvioinnissa tulisi tarkastella kontekstia, jossa päästöt tuotetaan: keskitetysti julkisella rahoituksella tuotetut palvelumme tuovat lisäarvoa kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Esimerkiksi avoimesti saatavilla olevat aineistot ja tutkittu tieto lisäävät yhdenvertaisuutta ja vahvistavat demokraattista yhteiskuntaa.
— Kulttuuriperintöorganisaatioiden perustehtävät tukevat jo lähtökohtaisesti sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä, mutta on ensiarvoisen tärkeää, että palvelut tuotetaan myös ekologisesti kestävästi; tässä hiilijalanjäljen pienentäminen on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä. On hienoa, että olemme Kansalliskirjastossa päässeet alkuun tässä työssä, Susanna Eklund toteaa.
Kansalliskirjaston hiilijalanjälkiselvitys on luettavissa kokonaisuudessaan julkaisuarkisto Doriassa.
Lisätietoja:
- Helsingin yliopisto julkaisi Hiilineutraali Helsingin yliopisto 2030 –tiekartan huhtikuussa 2023.
- Kansalliskirjaston kestävän kehityksen ohjelma (julkaistu v. 2021): Rohkeasti kestävään muutokseen.
- Lisätietoja Kansalliskirjaston kestävyys- ja vastuullisuustyöstä.
