Avoin koodi avaa kansainväliset yhteydet

Kansalliskirjaston koodaajilla on mahdollisuus luoda uusia ratkaisuja ja ratkoa ongelmia itse. Useimmat ohjelmistot perustuvat avoimeen lähdekoodiin, minkä ansiosta työtä pääsee tekemään osana kansainvälistä yhteisöä.

Kansalliskirjasto on merkittävä ohjelmistotalo, joka tarjoaa erilaisia alustapalveluja monen sektorin organisaatioasiakkaille: kirjastojen lisäksi asiakkaina on arkistoja, museoita ja julkishallinnon organisaatioita. Monien palvelujen loppukäyttäjänä on suuri yleisö, minkä vuoksi niiden saavutettavuuteen ja käytettävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Kansalliskirjastossa tarvitaankin monenlaista IT-osaamista. Joissakin rooleissa riittää, että osaa koodata, mutta usein tarvitaan lisäksi ymmärrystä sekä organisaatioasiakkaiden että loppukäyttäjien tarpeista.

”Työyhteisömme on monialainen, ja meiltä löytyy niin sisältöasiantuntijoita kuin IT-osaajiakin.  Kirjaston tietojärjestelmät ovat ihan omanlaisensa maailma, jonka tiedostomuodot ja standardit vaativat sisäistämistä”, tietojärjestelmäasiantuntija Osma Suominen kertoo.

Hän on semanttisen webin asiantuntija. Hän pääsi Kansalliskirjastossa toteuttamaan tuotantoversiota prototyypistä, jota oli ollut kehittämässä osana SeCo-tutkimusryhmää tehdessään väitöstutkimustaan Aalto-yliopistossa. Siitä syntyi Finto-palvelu, jossa julkaistaan erilaisia asiasanastoja, ontologioita ja luokituksia. Tällä hetkellä hän kehittää myös työkalua sisällönkuvailun apuvälineeksi.

Annif  on kiva projekti, koska siinä pääsee opettelemaan tekoälyä ja koneoppimista. Ideana on  automatisoida kirjastojen sisällönkuvailutyötä. Annif lukee sekunnissa vaikkapa väitöskirjan ja ehdottaa sopivia asiasanoja. Vielä se ei ole täydellinen, mutta kunhan saadaan mukaan kunnollinen palautekanava, se alkaa oppia.”

Suominen on innostunut työstään, ja tituleeraakin itseään propellihatuksi.

”Olen päätynyt tähän rooliin, koska on kiva päästä kokeilemaan kaikkea uutta siinä toivossa, että siitä tulisi jotain. Totta kai täällä on myös ihmisiä, jotka kehittävät ja ylläpitävät jo käytössä olevia järjestelmiä.”

Merkityksellistä työtä

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluissa työskentelee yhteensä noin sata henkilöä, joista teknisiä noin 40. Raja teknisten ja muiden välillä on häilyvä, sillä osa suunnittelee sisältöjä asiakasrajapinnassa.

”Käyttäjäkokemus ja asiakas ovat keskipisteenä. Tarkoitus on tehdä palveluja, joista on aidosti hyötyä”, tietojärjestelmäpäällikkö Bjarne Beckmann kertoo.

Lähestymistapa on modulaarinen, ja käytössä on nykyaikainen teknologia ja ketterät menetelmät. Kaupallisten ohjelmistojen sijaan suositaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.

”Useimmiten otamme jonkin avoimen lähdekoodin ohjelmiston pohjaksi, ja alamme kehittää sitä omiin tarpeisiin. Mahdollisuuksien mukaan jaamme myös oman työmme tulokset, niin että niistä olisi hyötyä mahdollisimman monille”, ohjelmistokehittäjä, Finna-hakupalvelun pääkehittäjä Ere Maijala kuvailee.

Joskus taas kehitetään ohjelmisto alusta asti itse ja annetaan muiden käyttöön. Esimerkiksi Unesco ja YK:n maatalousjärjestö FAO ovat ottaneet käyttöön Kansalliskirjastossa kehitetyn Skosmos-ohjelmiston. Avoin lähdekoodi tuo työhön kansainvälisen ulottuvuuden.

”Käymme läpi kansainvälisesti toistemme koodeja ja kehitämme näin ohjelmistoja yhdessä”, Maijala kertoo.

”Se saa kiinnittämään huomiota myös siihen, että teemme siistiä koodia, jota kehtaa näyttää”, hän nauraa.

”Tässä työssä on vapaus päättää miten suuntautua ja miten erilaisia ongelmia lähtee ratkaisemaan. Samalla huolehdimme yhteisestä kulttuuriperinnöstä, teemme avointa koodia, olemme mukana kansainvälisessä ja kansallisessa yhteisössä ja edistämme avointa tiedettä”, Suominen kiteyttää.

Teksti: Katariina Krabbe

Kansalliskirjasto järjestää 26.-28.10. WIDE - Open Source Science -tapahtuman yhteistyössä CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen, Helsingin yliopiston tietotekniikkapalveluiden ja Helsinki Think Companyn kanssa. Monitieteinen tapahtuma on suunnattu kaikenikäisille datatietelijöistä ja ohjelmistokehittäjistä aina yhteiskuntatieteilijöihin ja humanisteihin.

Lue lisää tapahtumasta