Tue kulttuuriperinnön säilyttämistä
Kulttuuriperintö on yhteistä omaisuuttamme, ja vastuu sen säilymisestä kuuluu kaikille.
Sisällysluettelo
Tue kulttuuriperinnön vaalimista
Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston tarkoituksena on tukea rahoittamalla kulttuuriperinnön digitointia, konservointia, tutkimus- ja julkaisutoimintaa sekä tunnetuksi tekemistä.
Kansalliskirjastolla on maan laajimmat kirjallisen kulttuuriperinnön kokoelmat: yli 130 hyllykilometriä kotimaisia kirjoja, lehtiä, karttoja, käsikirjoituksia ja musiikkiaineistoa, ulkomaista tieteellistä kirjallisuutta sekä arvokkaita erikoiskokoelmia, joista kaksi kuuluu UNESCOn Memory of the World –rekisteriin.
Kokoelmien säilyttäminen pysyvästi sukupolvelta toiselle on haasteellinen tehtävä. Aineisto kuluu käytössä ja paperi ja muut materiaalit tuhoutuvat itsestäänkin. Varsinkin teollisesti valmistettu, hapan paperi haurastuu aikaa myöten täysin käyttökelvottomaksi. Pelastamistoimina ovat konservointi, digitointi ja mikrokuvaus; digitointi tuo lisäksi harvinaisen aineiston helposti ja nopeasti kaikkien tutkittavaksi. Nämä toimet ovat kalliita ja ne etenevät hitaasti rajallisten resurssien sekä aineiston suuren määrän vuoksi. Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvat digitoidut aineistot löydät osoitteesta: digi.kansalliskirjasto.fi.
Esimerkkejä kulttuuriperintörahaston tuella tehdyistä toimenpiteistä
Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto tuki vuonna 2022 rahastoon saaduilla lahjoitusvaroilla Kansalliskirjaston vanhimman osan, eli Ruotsin ajan aineistojen digitointia, Maailman muisti -rekisteriin kuuluvien Ptolemaios-atlasten digitointia, Jean Sibelius Works-tutkimus- ja editointihanketta sekä edisti pitkäjänteisesti nuottiaineistojen digitointiin valmistautumista.
Vanhojen arvoaineistojen konservointityötä tuetaan vuosittain.
Vuosina 2021–2022 Kulttuuriperintörahastosta tuettiin Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvan 1100-luvulta olevan Constantinus Africanus Theorica Pantegni - teoksen tutkimus- ja väitöskirjatyötä.
Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston hoitokunta
Kulttuuriperintörahaston hoitokunnan kokoonpano 2023–2024 (2026):
Kvestori Marjo Berglund
Professori emeritus Marcus Castren
Yhteyspäällikkö Pirjo Karppinen, sihteeri ja asiamies
Professori emeritus Markku Löytönen, puheenjohtaja
Professori Samu Niskanen
Professori Jussi Pakkasvirta
Apulaisjohtaja Liisa Savolainen
Ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen
Yhteyspäällikkö Iiris Virtasalo
Kansalliskirjaston Tutkimuskirjaston palvelujohtaja Johanna Lilja on asiantuntijana läsnä kokouksissa Tutkimuskirjaston toimialaan kuuluvissa asioissa.
Näin lahjoitat Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastoon
Rahalahjoituksella Kansalliskirjaston kulttuuuriperintörahastoon tuet kansallisen kulttuuriperintömme säilyttämistä, digitointia, konservointia, tutkimus- ja julkaisutoimintaa ja aineiston käyttöön avaamista verkossa. Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto kuuluu Helsingin yliopiston rahastoihin.
Voit tehdä lahjoituksen
1) Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastoon,
2) tehdä merkkipäivälahjoituksen,
3) tehdä testamenttilahjoituksen,
4) ryhtyä kuukausilahjoittajaksi tai
5) tehdä lahjoituksen tekstiviestillä.
Yksityishenkilöillä ja yhteisöillä on verovähennysoikeus alkaen 850 euron vuosilahjoituksista. Lue lisää verovähennysoikeudesta.
Tee online-lahjoitus
1) Siirry Helsingin yliopiston rahastojen online-lahjoitussivulle.
2) Valitse otsikon "Muut lahjoituskohteet ja rahastot" alta "Kirjastot ja museot".
3) Valitse lahjoituskohde: Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto.
4) Valitse summa ja tieto onko kyseessä kertalahjoitus vai toistuva lahjoitus. Lisää ostoskoriin.
5) Lisää yhteystiedot ja viesti.
6) Lopuksi suorita maksu.
Lahjoita verkkopankissa
Tee lahjoitus Helsingin yliopiston rahastojen tilille: NORDEA IBAN FI15 1660 3001 0767 70. Kirjoita kohtaan ”Viesti” halutessasi lahjoituksen kohde.
850 euroa ja sitä suuremmista verovähennyskelpoisista lahjoituksista tarvitsemme myös paperisen lahjakirjan. Täytä lahjakirja verkossa tai käsin ja palauta se osoitteella lahjoittajasuhteet@helsinki.fi tai Lahjoittajasuhteet, PL 53, 00014 Helsingin yliopisto. Lahjoittajatietojen tietosuojaselosteen löydät täältä.
Ryhdy kuukausilahjoittajaksi
Tee verkkopankissasi kuukausittain valittuna päivänä toistuva maksutoimeksianto Helsingin yliopiston rahastojen tilille: Nordea FI15 1660 3001 0767 70. Viestikenttään voi lisätä tiedon lahjoittajan nimestä sekä tiedon lahjoituksen kohteesta.
Lahjoita tekstiviestillä
Voit lahjoittaa 10 euroa lähettämällä tekstiviestin "KANSALLISKIRJASTO" numeroon 16499. Lahjoitus veloitetaan puhelinlaskulla.
Rahankeruulupa
Helsingin yliopistolla on Poliisihallituksen 18.6.2020 myöntämä rahankeräyslupa RA/2020/737, joka on voimassa koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kerätyt varat käytetään yliopistolain (558/2009) 2 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin.
Kiitämme kiinnostuksestasi kulttuuriperintöä kohtaan!
Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston nimikkorahastot
Lahjoittajan nimeä kantava nimikkorahasto on erinomainen tapa tukea Kansalliskirjaston kulttuuriperintötyötä. Nimikkorahaston voi perustaa jo 2000 euron lahjoituksella, ja samalla voi tarkemmin määritellä, mihin varansa haluaa käytettäväksi. Myös edellistä pienemmät lahjoitukset ovat tärkeitä ja tukevat kulttuuriperintörahaston yleisiä päämääriä. Nimikkorahasto voidaan perustaa myös yritykselle tai yhteisölle. Lue lisää nimikkorahaston perustamisesta.
Yliopisto hoitaa rahaston varoja taloudellisesti ja tuottavasti. Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston hoitokunta vastaa lahjoitusvarojen asianmukaisesta käytöstä. Varat käytetään täysimääräisinä hankkeiden toteuttamiseen ja lahjoittajan nimi säilyy hyvän asian yhteydessä satoja vuosia.
Lue lisää nimikkorahastoistamme:
Ari Aallon rahasto
Anu Karessuon rahasto
Vesa Kauton rahasto
Pirjo Kukkosen rahasto
Toni Malmisen rahasto
Martat - Martha rahasto
Eero Niinikosken rahasto
Liisa Santalan rahasto
Päivi Setälän rahasto
Sibelius-rahasto
Kari Suokon rahasto
Ilkka ja Ulla Paateron rahasto
Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston lahjoittajia
Lahjoittajat, tukijat ja ystävät ovat aina olleet merkittävässä osassa toimintaamme. Olemme kiitollisia kaikille lahjoittajille heidän tuestaan kansallista kulttuuriperintötyötä kohtaan.
Jari Peltonen ja Rita-Birgit Peltonen
Yksi esimerkki Kansalliskirjaston pitkäaikaisista lahjoittajista ovat Jari Peltonen ja Rita-Birgit Peltonen. Lääketieteen tohtori, ortopedi Jari Peltonen ja Rita-Birgit Kuusakoski-Peltonen ovat lahjoittaneet Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastoon säännöllisesti jo useiden vuosien ajan.
— Kansalliskirjasto on niin inspiroiva paikka, sanoo Jari Peltonen, jolle Kansalliskirjasto on tuttu talo jo 1970-luvun opiskeluajoilta asti. Ikimuistoisen vaikutuksen Engelin suunnitteleman Kansalliskirjaston arkkitehtuuri ja ainutlaatuiset kokoelmat tekivät myös ulkomaisiin vieraisiimme, jotka toimme opastetulle kierrokselle Kansalliskirjastoon, kiittelevät Rita-Birgit Kuusakoski-Peltonen ja Jari Peltonen.
— Lukemisen ja kirjojen merkitystä täytyy korostaa ja lapsille pitää lukea. Suomen kieli on niin rikas ja lukemalla lukutaito ja sanavarasto kehittyvät. Peltonen korostaa tässä vanhempien ja opettajien roolia lukemaan ja tutkimaan kannustamisessa
— Kirjojen digitointi on tärkeää, jotta nämä mielenkiintoiset aineistot saadaan laajasti opiskelijoiden, tutkijoiden ja kansalaisten käyttöön myös digitaalisina. Jos ei tiedä mitä on ollut ennen, ei voi arvioida mikä uudessa tiedossa on todella uutta, toteaa Jari Peltonen lopuksi.
Jean Sibelius Works -suurhanke
Vuonna 1982 Jean Sibeliuksen perikunta lahjoitti Kansalliskirjastolle säveltäjän oman henkilökohtaisen musiikkiarkiston. Helsingin yliopiston suurhankkeessa Jean Sibeliuksen kootut teokset julkaistaan perinpohjaisesti tutkittuina ja tarkistettuina. Vuosikymmenten odotuksen jälkeen säveltäjän koko tuotanto tulee muusikoiden ja tutkijoiden saataville.
Lue lisää Jean Sibelius Works -suurhankkeesta.
Tätä suurhanketta voi tukea tekemällä Helsingin yliopiston lahjoitussivulla lahjoituksen Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastolle merkitsemällä lahjoituksen kohteeksi Sibelius-rahaston.
Kansalliskirjaston kummit
Kansalliskirjaston kummitoiminta osaltaan edistää Kansalliskirjaston vuorovaikutusta muun yhteiskunnan kanssa. Kummit kannustavat meitä avaamaan uusia yhteiskunnallisia työmuotoja ja omalta osaltaan tukevat Kansalliskirjaston toimintaa suhteillaan ja arvovallallaan. Kummien roolit muotoillaan osapuolille luontevaksi ja mieluisaksi, jotta siitä muodostuu avartavaa ja innostavaa yhteistyötä molemmille.
Kansalliskirjastolla on ollut ilo ja kunnia saada Kansalliskirjaston kummeiksi merkittäviä suomalaisia:
Kummit 2018 – 2023
- pääkonsuli, kolumnisti, vaikuttaja Johannes Koroma ja ruokakulttuurin puolestapuhujana tunnettu ruokakirjailija Raili Koroma
- kirjailija, kolumnisti ja panelisti Jari Tervo
- filosofian tohtori, tutkija, taidehistorioitsija ja tietokirjailija Anna Kortelainen
Kummit 2014 – 2018
- Suomen Pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo
- professori Mikko Viitasalo *
- kirjailija-kustantaja Kai Linnilä (edesmennyt 2017)
Kummit 2008 – 2014
- valtioneuvos Riitta Uosukainen
- professori Matti Klinge
- toimitusjohtaja Ilkka Paatero
* Lue Mikko Viitasalon haastattelu Kansalliskirjaston kummina toimimisesta Kansalliskirjasto-lehdestä (löytyy sivulta 4).
Aineistolahjoitus
Vanha kirjallisuus, äänilevyt, kartat, nuotit ja käsikirjoitukset ovat tervetullutta lahjoitusaineistoa. Kirjastollamme on mahdollisuus säilyttää arvokas aineisto pysyvästi, tarjota se tutkimuskäyttöön ja edistää sen tunnettuutta. Aineistolahjoitusta harkitsevan kannattaa aina kääntyä kirjaston henkilökunnan puoleen: sähköposti kansalliskirjasto@helsinki.fi, puhelin +358 (0)2941 23196.