Näkökulmia saavutettavuuteen ja esteettömyyteen tieto- ja viestintätekniikassa

Kuvituskuva: Ihminen tekemässä töitä tietokoneella

Kuva: Pixabay

Miten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat tieto- ja viestintäteknisissä tuotteissa ja palveluissa?

Tätä ruodittiin Kansalliskirjaston Kotoistuspalvelun puolen päivän mittaisessa seminaarissa.

Chatissa vinkatut

Linkki:
Alolitan esityksen linkki vie Google dokumenttiin.

Kommentti:
You can contribute to CLDR too! For example CLDR knows about several Sámi languages but we still need some basic contributions like translations of language names into Northern Sámi.
Locale Data Summary for Northern Sami [se]
Language-Territory Information
Language Groups
Huom! Ehdotukset tarkistetaan, eikä voi taata, että kenen tahansa kontribuutio menee läpi tietokantaan asti.

Kommentti:
Nyt kerätään kaikenlaista puhuttua suomea! Lahjoittamasi puheen avulla esimerkiksi ääniohjatut laitteet voivat oppia ymmärtämään erilaisia murteita ja puhetapoja. Valitse alta aihe, josta haluat puhua: https://lahjoitapuhetta.fi/

Linkkivinkki:
Mahtavaa, että myös aistipuolen problematiikkaa. Tässä vielä yksi hyvä linkki Autismiliiton sivulle, josta löytyy Tilojen esteettömyyskartoitus aistit huomioiden.

Kommentti:
Kansainvälisellä standardointijärjestöllä ISOlla on uusi, alkuvaiheessa oleva työkohde ISO/AWI 18968 "Translation-oriented writing — Text production and text evaluation". Tarkoitus on laatia standardi tai muu asiakirja, jossa esitetään suosituksia ihmisen tai konekääntimen käännettäväksi tarkoitettujen teknisten tekstien laatimiseen ja arviointiin. Eli kerrotaan, kuinka suunnitella koko teksti kääntämisen näkökulmasta.

Kommentti:
SFS 2487 asiakirjastandardin uudistaminen on tekeillä. Näkemyksiä ja vinkkejä asiakirjan vaatimuksiksi kääntämiseen ja käännösprosessiin liittyen mielellään otetaan vastaan, ja käyn mieluusti aiheesta keskustelua. Asiakirjastandardissa korostetaan myös asiakirjojen metatietoja, joten myös metatietojen kääntäminen/yhteentoimivuus on esillä. Työryhmän työssä on Celia ansiokkaasti ollut mukana erityisesti saavutettavuus vaatimuksen osalta. Mutta tämä kääntämis-asia ei ole ollut erityisen paljon esillä. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa suomalaisten asiakirjojen käännösasioihin myös.

Ohjelma

9.00-9.25 Aamukahvit läsnäosallistujille
9.30-9.35 Tervetuloa, Nina Hyvönen (Tietojärjestelmäpäällikkö, Kansalliskirjasto)
9.40-10.15 Interoperability & usability at the core of Unicode, Alolita Sharma (Board director Unicode consortium)
10.15-10.25 Keskustelua, PJ Tommi Jauhiainen
10.25-10.55 Saavutettavuuden poliittiset ja eettiset kysymykset, Jaana Parviainen (Tutkimusryhmän johtaja DIG1t0 Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
10.55-11.05 Kysymyksiä ja vastauksia, PJ Tommi Jauhiainen
11.05-11.35 Kaksi esitystä:
Teknisen viestinnän ja saavutettavuuden rajapinnat, Pia Karasjärvi (Väitöstutkija, Vaasan yliopisto; hallituksen jäsen, Suomen teknisen viestinnän yhdistys)
Saavutettavuus, esimerkkinä Ōura, Eeva Viljanen (Senior UX Writer)
11.35-11.45 Kysymyksiä ja vastauksia, PJ Tommi Jauhiainen
11.45-12.15 Konekääntäminen ja saavutettavuus, Mary Nurminen (Yliopisto-opettaja, Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta)
12.15-12.25 Kysymyksiä ja vastauksia, PJ Tommi Jauhiainen
12.25-12.45 Keskustelua, PJ Tommi Jauhiainen
12.45-12.55 Yhteenveto, Tommi Jauhiainen

Pohdintoja kirittävät

Mary Nurminen

yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
informaatioteknologian, lokalisoinnin ja saavutettavuuden asiantuntija
Mary Nurminen Tampereen yliopiston sivuilla

Mary Nurminen opettaa ihmis- ja konekääntämistä sekä teknistä viestintää ja tulkkausta Tampereen yliopistossa. Joulukuussa 2021 valmistuneessa väitöskirjassaan Mary tarkasteli erilaisia tapoja, joilla muut kuin kääntäjät käyttävät konekäännöksiä työssä ja arjessa.

Pia Karasjärvi

Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen kotisivut

Vaasan yliopiston väitöstutkija Pia Karasjärvi on ennen tutkijan uraansa työskennellyt erilaisissa teknisen viestinnän tehtävissä yli 15 vuoden ajan. Tutkimuksessaan hän on kiinnostunut siitä, miten teknisen viestinnän lähestymistapoja voi soveltaa saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Pia on Suomen Teknisen viestinnän yhdistyksen rahastonhoitaja, ja Helsingin alueen autismiyhdistyksen ja kansallisen Autismiliiton hallituksen aktiivinen jäsen.

Jaana Parviainen

Digito-tutkimushankkeen johtaja, Tampereen yliopisto
Projektin kotisivut

Jaana Parviainen väitteli filosofiasta 1998 Tampereen yliopistossa ja sai filosofian dosentuurin 2002. Väitöskirjan jälkeen hänen tutkimuksensa painopistealueiksi ovat muotoutuneet fenomenologisesti orientoutunut teknologian filosofian ja asiantuntijuuden tutkimus sosiaalisen epistemologian näkökulmasta. Hyödyntämällä fenomenologista teknologian filosofiaa hän on julkaissut artikkeleita muun muassa suomalaiskoulujen digitalisaatiokehityksestä, älykaupungin digitaalisesta infrastruktuurista, massadatan generetoitumisen dynamiikasta koreografiana, singulariteetistä ja hoivarobotiikasta.

Alolita Sharma

Hallituksen puheenjohtaja, Unicode-konsortio (esitys englanniksi)
Konsortion kotisivut

Alolita is a board director of the Unicode Consortium which serves a vital role in language standardization and in bridging the digital divide. Alolita wants to see all languages fully represented on the Web. She believes the way forward depends on the adoption of open source, open data and open standards. Unicode and standardized, open source language components like ICU, CLDR, webfonts. Alolita believes the Unicode Consortium serves a vital role in language standardization and bridging the digital divide. Alolita is an invited expert on the W3C Internationalization working group and chairs the W3C Indic International Program (IIP) taskforce. For more information, take a look at her full length bio.

Tommi Jauhiainen

Tommi Jauhiainen on tutkijatohtori Helsingin yliopistossa ja Kansalliskirjaston Kotoistuspalvelun ohjausryhmän puheenjohtaja.

Nina Hyvönen

Nina Hyvönen on tietojärjestelmäpäällikkö ja Yhteentoimivuuspalvelut -tiimin vetäjä Kansalliskirjastossa.

Lisätietoja tapahtumasta – Riitta Koikkalainen.

Kotoistuksen kotisivut

Taustaa

Yhteentoimivuus ja käytettävyys, saavutettavuus ja esteettömyys. Nämä samaan perheeseen kuuluvat sanat tarkoittavat hiukan eri asioita, mutta jokainen niistä luonnehtii hyvää digitaalista tuotetta tai palvelua.

Hyvän digitaalisen tuotteen tai palvelun tunnistaa siitä, että sen käyttö on vaivatonta. Laatu kohenee entisestään, jos tuote tai palvelu on lisäksi yhteentoimiva eli käyttäjä voi siirtyä käyttämään muita tuotteita ja palveluita vailla pulmia.

Tällaisia tuotteita ja palveluita saadaan aikaan silloin, kun saavutettavuus ja esteettömyys otetaan huomioon sekä tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa että niiden toteutuksessa.