Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa

Kansalliskirjasto luo hankkeessa tuen pohjoissaamen kielelle kolmeen Kansalliskirjaston ylläpitämään ja monen muun toimijan hyödyntämään digitaaliseen palveluun: Finnaan, Fintoon ja Kotoistukseen. Tämä parantaa saamelaisen tieto- ja kulttuuriperintöaineiston näkyvyyttä ja löydettävyyttä.

Tavoite ja tehtävät

Hankkeessa lisätään pohjoissaamen tuki kolmeen Kansalliskirjaston palveluun. Tavoitteena on edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia ja yhdenvertaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa laajentamalla saamelaiskielten tukea digitaalisissa palveluissa, jotka hyödyttävät kulttuuria, tiedettä ja oppimista. Hanke pyrkii luomaan toimintamallin, jolla valtakunnallisten tiedon infrastruktuurien kielellistä tukea voidaan kehittää vastavuoroisessa yhteistyössä kieliyhteisöä edustavien toimijoiden kanssa. Tähän liittyy pohjoissaamen kielenhuollon ja -normituksen huomiointi. Hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluu saamelaisen kulttuurin ja kielten asiantuntijaorganisaatioita.

Hankekauden aikana rakennetaan pohjoissaamen tuki kolmeen toisiinsa kytkeytyvään palveluun.

  • Finna on hakupalvelu, joka tarjoaa käyttöliittymän miljooniin kotimaisiin kulttuuri-, tiede- ja opetusaineistoihin.
  • Finto saattaa aineistot löydettäviksi kuvailussa käytettyjen ontologioiden avulla.
  • Kotoistus vie Suomessa puhuttuja kieliä koskevat kieli- ja aluekohtaiset määritykset kansainvälisiin tietokantoihin, joita niin avoimet kuin kaupalliset toimijat hyödyntävät sovittaessaan tietoteknisiä tuotteitaan näille kielialueille.

Tuen rakentaminen aloitetaan pohjoissaamesta, joka on Suomessa yleisimmin käytetty saamelaiskieli. Tämä luo dokumentoidun ja testatun mallin monikielisten palvelujen toteuttamisesta kansallisen tason tietojärjestelmissä. Hankkeessa syntyneistä parhaista käytännöistä viestitään aktiivisesti, jotta työllä olisi mahdollisimman suuri vaikutus. Hankkeen tarkka toteutustapa ja -järjestys suunnitellaan yhdessä yhteistyöverkoston kanssa.

Vaikutukset

Alkuperäiskielten asemaan on kohdistettu viime aikoina huomiota, mutta mahdollisuus käyttää kieltä yhdenvertaisesti suhteessa suuriin kansalliskieliin toteutuu huonosti. Tähän vaikuttaa osaltaan infrastruktuurien puute. Saamelaiskielten parissa tehdään merkittävää kielenhuollon ja termikehityksen työtä, jonka tulosten kytkeminen Kansalliskirjaston tietojärjestelmiin liittää ne monien viranomaisten ja palveluntarjoajien hyödyntämiin ontologioihin. Tämä mahdollistaa muun muassa saamelaiskielten käytön aineistojen kuvailutyössä, joka on yhä usein tehtävä valtakielillä. Kirjoja, äänitteitä tai hallinnollisia aineistoja pohjoissaamen kielellä etsivä henkilö saa hankkeen työn avulla tuloksia perustuen sisältöön kuten muillakin tuetuilla kielillä. Hanke on merkittävä askel kielellisen yhdenvertaisuuden edistämisessä kansallisten tietojärjestelmien tasolla.

Välillisesti toimet voivat vaikuttaa laajalti saamelaiskieliä Suomessa puhuvien henkilöiden kokemuksiin ja mahdollisuuksiin käyttää omia kieliään digitaalisissa ympäristöissä. Jotkin pitkäaikaisista vaikutuksista voivat toteutua vuosien viiveellä, kun palveluntarjoajat ottavat päivittyneitä käsitteitä käyttöön. Hanke luo edellytyksiä tälle kehitykselle, sillä se kohdistuu laajalti käytettyyn kansalliseen infrastruktuuriin. Työ vahvistaa osaltaan saamelaiskielten asemaa digitaalisen tiedon ja koneoppimisen aikakaudella. Hankkeen vaikutukset ovat pysyviä, sillä siinä luodaan käytännöt jatkuvalle tuelle osana Kansalliskirjaston palveluja.

Asettaja

Kansalliskirjasto

Toimikausi

-

Projektin tila

Käynnissä

Rahoittaja/-t

Hanke toteutetaan aikavälillä 1.4.2022–31.3.2024 Alfred Kordelinin säätiön myöntämällä Suuret kulttuurihankkeet -apurahalla.

Yhteistyötaho/-t

Hankkeen työtä tukee laaja yhteistyöverkosto. Yhteistyöverkostoon kuuluvat AvoinGLAM-verkosto, Giellagas-instituutti (Oulun yliopisto), Giellatekno-tutkimusryhmä (UiT Norjan Arktinen yliopisto), Saamelaiskäräjät, Saamelaismuseo Siida, ja Suomen saamelainen erikoiskirjasto. Kotoistuksen työtä toteutetaan yhdessä Unicode-konsortion kanssa. Saamen kielten kielenhuollon ja kirjakielten normituksen asiantuntijaelimen Sámi Giellagáldun (Saamen Kielikaltio) rooli on tärkeä. Hanke osallistuu Saamelaiskäräjien koordinoimaan Mii ovttas – Mij oovtast – Mij õõutâst – Me yhdessä -verkostotyöhön, jossa saamenkielisiä palveluja kehittävät organisaatiot tekevät yhteistyötä. Kansalliskirjasto osallistuu hankkeen osalta Unescon Alkuperäiskansojen kielten vuosikymmeneen.