Digitaalinen avoin muisti (DAM)

Vipuvoimaa EU:lta

Tavoite ja tehtävät

Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hankkeen tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia hyödyntää laajoja digitaalisia aineistoja. Hankkeessa yhdistetään digitaaliset aineistot, niiden käyttäjät ja yhteistyötahot sekä parannetaan aineistojen käyttömahdollisuuksia tiedon yhdistelyllä, luokittelulla ja jatkokäytön helpottamisella.

Kansalliskirjaston näkökulma on DAM-hankkeessa tutkijoissa ja heidän tarpeissaan käyttää avoimia aineistoja. Hankkeessa tuotetaan selvitys Library Labin eli digitaalisten aineistojen käyttäjä- ja kehittäjäyhteisön luomisesta. Selvityksen pohjalta valitaan toteutuksen taso ja jatkotoimet. Hankkeeseen valitaan myös kirjastoaineistolähteitä hyödyntävä pilottikäyttäjäryhmä, jonka tiedon käyttötapoja ja -tarpeita selvitetään. Tavoitteena on käyttäjälähtöinen tieto ja ymmärrys siitä, millaista tietoa käyttäjät tarvitsevat. Näin luodaan malli käyttäjäryhmien analysoinnille, vuorovaikutukselle ja yhteistyön kehittämiselle sekä laajennetaan käyttäjien tarpeisiin liittyvää osaamista.

Vaikutukset

Hankkeen tuloksista hyötyvät muistiorganisaatiot, yritykset, tutkijat, opettajat ja opiskelijat. Library lab -mallin avulla voidaan ideoida, arvioida ja kehittää käyttäjien palveluista ja toiminnoista sekä digitaalisista aineistovarannoista yhtenäisempää toimivaa kokonaisuutta.

Tulokset

Library lab -selvityksen pohjalta luotiin malli datapalveluille

Hankkeessa haettiin vertaisoppia Euroopassa toimivista library labeista (lue lisää Vertaisoppia Euroopasta tutkijapalveluiden kehittämiseen) ja luotiin konsepti Kansalliskirjaston käyttäjälähtöisille datapalveluille. Keskeistä on käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen, vuorovaikutus ja digitaalisten aineistojen käytön kehittäminen. Kansalliskirjaston tarjoamat datapalvelut jäsenneltiin neljään tasoon: 1) itsepalvelu, 2) asiantuntijatuki, 3) tutkimushankeyhteistyö ja 4) tutkijaresidenssi(pilotti). Tutkimushankkeiden hakuvaiheen yhteistyötä pilotoitiin useamman tutkimusryhmän kanssa ja näin luotiin systemaattisempaa lähestymistapaa tutkimusyhteistyölle ja laajennettiin tähän liittyvää osaamista.

Käyttäjälähtöisten datapalvelujen konseptin pohjalta suunniteltiin tutkijaresidenssin pilotoinnin aloittamista. Residenssiin tuleva tutkija pystyy käyttämään Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteen tiloissa tekijänoikeuden suojaamia digitaalisia sanomalehtiä, joita ei muuten pääsisi käyttämään tekstin- ja datanlouhintaan. Tämä lisää aineistoihin tehtävää tutkimusta ja hyödyttää muita aineistojen käyttäjiä tuoden kaikkien saataville uutta tietoa.

Käyttäjälähtöisen tiedon avulla parannettiin aineistojen käytettävyyttä

Digitaalisten aineistojen tutkijakäyttäjistä tunnistettiin kolme erilaista käyttäjäkategoriaa, jotka eroavat toisistaan teknisten taitojen ja datan käyttötarpeiden suhteen. Kategorioita voidaan soveltaa tutkijoiden lisäksi myös muihin käyttäjäryhmiin.

Digitaalisten aineistojen saatavuutta ja hyödyntämismahdollisuuksia eri käyttötarkoituksiin kehitettiin monella tavalla. Opetuksen tarpeisiin luotiin Etelä-Savon historiaa käsittelevä aineistopaketti, joka julkaistiin Finna Luokkahuoneessa (Lehtien kertomaa Savosta).

Digi.kansalliskirjasto.fi:n teknisiä kehitystoimenpiteitä toteutettiin käyttäjälähtöisen tiedon pohjalta. Aineistojen omatoimiseen käyttöön ja asiantuntijatuen avuksi kehitettiin lataustyökalu (linkki työkaluun), jolla on mahdollista ladata suuria aineistomassoja tai tarkasti yksilöityjä aineistokokonaisuuksia ilman lataukseen tarvittavaa ohjelmointiosaamista. Lataustyökalua voivat hyödyntää kaikki Digin käyttäjäryhmät.

Aiemmassa hankkeessa tuotettua, tutkimuksen työkaluksi kehitettyä Jupyter-työkirjaa (linkki työkirjaan) päivitettiin kansainvälisten esimerkkien inspiroimana. Päivitys toi teknologisilta taidoiltaan edistyneemmille lisää mahdollisuuksia aineistojen monipuolisempaan käyttöön.

Hankkeessa toteutettiin parempilaatuisten digitaalisten sanomalehtiaineistojen käyttöön saattaminen (Digitoidun sanomalehtiaineiston sisältöhaun osuvuus paranee) ja tarkennettiin tekijänoikeuden suojaamien aineistojen käytön ohjeellisia aikarajauksia (digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun yleiset käyttöehdot). Viitetietojen massalatausta parannettiin käyttäjätoiveiden perusteella. Kaikki nämä parannukset helpottavat ja laajentavat aineistojen käyttämistä eri tarkoituksiin.

Lue lisää julkaisuistamme:

Näpärä, L. & Liukkonen E. (2020) Report on the benchmarking interviews in the Digital Open Memory project. Zenodo.

Näpärä, L. (2020) Digitaalinen avoin muisti suunnittelee käyttäjälähtöisempiä palveluja. Tietolinja 1/2020

Näpärä, L. (2020) Tutkijat mukana digitaalisten aineistojen ja tutkijapalveluiden kehittämisessä. Tietolinja 2/2020

Näpärä, L. (2021) Vertaisoppia Euroopasta tutkijapalveluiden kehittämiseen. Tietolinja 1/2021

Näpärä, L. (2021) Kansalliskirjasto kehittää käyttäjälähtöisiä datapalveluita. Teoksessa Kosonen Miia (toim.), Kulttuuriperintöä käyttäjä edellä - tuloksia Digitaalinen avoin muisti -hankkeesta. (Xamk kehittää no. 160) (s. 22–29). Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Hynynen, M-L. & Näpärä, L. (2021) Digitoiduista historian lehdistä muokattiin oppimateriaalia. Teoksessa Kosonen Miia (toim.), Kulttuuriperintöä käyttäjä edellä - tuloksia Digitaalinen avoin muisti -hankkeesta. (Xamk kehittää no. 160) (s. 30–36). Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Liukkonen, E. & Näpärä, L. (2021) Uusi työkalu digi.kansalliskirjasto.fi:n aineistojen lataamiseen. Rajapinta.

Asettaja

Kansalliskirjasto

Toimikausi

-

Projektin tila

Finished

Rahoittaja/-t

Euroopan unioni, Euroopan Aluekehitysrahasto
Tutkimus- ja kehitystyötä on rahoitettu Euroopan Unionin aluekehitysrahaston Vipuvoimaa EU:lta 2014–2020 -ohjelmasta.
Etelä-Savon maakuntaliitto
Mikkelin kaupunki
Mikkelin yliopistokeskus
Kansalliskirjasto

Yhteistyötaho/-t

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK)
Digitalia
Helsingin yliopisto
Memory Campus Mikkeli
Building Library Labs