Poimintoja vuodelta 2017

Sisällysluettelo

Kansalliskirjasto juhli 100-vuotiasta Suomea

Kansalliskirjasto toteutti Ylen, Sanasto ry:n ja Ellibs Oy:n kanssa juhlavuoden näyttävimmän kirjallisuushankkeen Kirjojen Suomi. Yle esitti Seppo Puttosen ja Nadja Pyykön tuottaman mittavan kirjallisuussarjan, jossa Kansalliskirjasto toteutti 101 sähköisten kaunokirjallisten teosten avaamisen vuodeksi kaikille
kansalaisille. Uusinta tekijänoikeudellista aineistoa ei ole aiemmin avattu näin laajalle yleisölle.

E-kirjat keräsivät 13 000 uniikkia lukijaa ja 27 000 lainaa.


Kansalliskirjaston oma kampanja Vuosisatamme verkkoon haastoi suomalaiset osallistumaan talkoisiin, jossa koottiin Suomen historiaa digitaalisina aineistoina verkkoon. Juhlavuoteen sisältyi myös useita näyttelyitä ja yleisötapahtumia. Kansalliskirjaston Suomi 100 -juhlaa vietettiin marraskuussa.

Lue lisää
Kansalliskirjaston Suomi 100 kootusti

Historiallinen sanomalehtikirjasto kasvoi vuoteen 1929

Kansalliskirjasto avasi alkuvuodesta digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet vuoteen 1920 asti yleisön saataville. Pitkään voimassa ollut vuoden 1910 pysyvä raja siirtyi näin kymmenellä vuodella eteenpäin.

Neuvottelut jatkuivat vuoden 2017 aikana ja allekirjoitimme vuoden lopussa sopimuksen vuosina 1918 - 1929 julkaistujen sanoma- ja aikakauslehtien avaamisesta yleisön käyttöön vuoden 2018 ajaksi. Aineisto on yleisön käytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun kautta.

Vuoden 2018 alusta alkaen kansalaisten käytössä ovat olleet kaikki Kansalliskirjaston digitoimat lehtiaineistot vuosilta 1771 - 1929, yhteensä 7360 364 sivua.

Kuva: Keskisuomalainen 31.12.1929 / digi.kansalliskirjasto.fi

Suomen kansallisbibliografia julkaistiin avoimena datana

Suomen kansallisbibliografia Fennica julkaistiin loppuvuodesta avoimena datana. Kansalliskirjasto toivoo avatuille tietovarannoilleen uusia käyttäjiä ja uusia käyttötapoja. Suomalaisen julkaisutuotannon tietovaranto Fennica on julkaistu CC0-lisenssillä, joka antaa mahdollisuuden sen vapaaseen hyödyntämiseen esimerkiksi sovelluksissa ja datan visualisoinneissa.

Lue lisää

Kansalliskirjaston aineistoja Unescon kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin

Unescon Maailman muisti -ohjelma pyrkii suojelemaan maailman arkisto- ja kirjastoperintöä, parantamaan sen saavutettavuutta sekä lisäämään tietoisuutta tämän perinnön olemassaolosta ja merkityksestä. Suomen kansallinen komitea vastaa ohjelman kokonaisvaltaisesta toteuttamisesta Suomessa.

Kansalliskirjaston aineistoista Maailman muisti -rekisteriin valittiin

  • Fragmenta membranea -kokoelma
  • Monrepos’n kartanon kirjasto
  • Zacharias Topeliuksen arkisto

Lisätietoja valituista aineistoista
Kuvia aineistoista

Kansalliskirjasto varmisti opinnäytteiden ja tiedejulkaisujen pitkäaikaista saatavuutta

Kansalliskirjasto kehittää aktiivisesti avoimen julkaisemisen väyliä ja auttaa tutkijoita lisäämään avointa julkaisemista. Erityisesti on panostettu julkaisuiden pitkäaikaiseen saatavuuteen.

Verkossa julkaistut opinnäytteet ovat paljon luettuja ja viitattuja lähteitä, ja niiden pysyvän saatavuuden varmistaminen on tärkeää.

Verkossa ilmestyvien tiedejulkaisujen pitkäaikainen saatavuus on haavoittuvaa, jos se on yksin julkaisijoiden varassa. Kansalliskirjasto kehittää palvelua, jossa se kerää tiedejulkaisut talteen ja avaa ne sovittavalla tavalla avoimeen käyttöön.

Lue lisää

 

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto Tiellä sananvapauteen -verkkoteokselle

Kansalliskirjaston verkkoteokselle Tiellä sananvapauteen, Suomalaisen sananvapauden ja sensuurin muistikirja, myönnettiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2017. Tiellä sananvapauteen. Suomalaisen sananvapauden ja sensuurin muistikirja -verkkoteos peilaa kiinnostavasti suomalaista sensuuria vuosina 1917 – 2017. Se on lajissaan laajin suomalaisen sananvapauden historiaa avaava julkaisu, joka sisältää yli 900 artikkelia. Verkkoteoksen takana on työryhmä, johon kuuluvat Kansalliskirjaston johtaja, professori Kai Ekholm, tutkija Päivikki Karhula ja historioitsija Tuomo Olkkonen.

Tiellä sananvapauteen -verkkoteos
Lue lisää

 

Finna.fi-palvelu mukana digitaalisten palvelujen tiekartalla

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta valmistui ja julkistettiin kesällä. Mukana digitaalisten palveluiden joukossa on Kansalliskirjaston ylläpitämä Finna-palvelu. Finna.fi on arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen verkkopalvelu, joka tarjoaa yhdellä kertaa pääsyn yli 13 miljoonaan valokuvaan, esineeseen, kirjaan, taideteokseen ja muuhun aineistoon. Ministeri Vehviläinen korosti:

Ihmisillä ja yrityksillä on oikeus hyviin ja toimiviin digipalveluihin. Tiekartan palveluissa on täysi valmius tarjota asiakkaalle ensisijaisesti sähköistä palvelua.

Tiekarttatyöryhmässä selvitettiin lisäksi lainsäädännön ja toimintatapojen muutostarpeita. Säädöksiä ja toimintatapoja tulee uudistaa, jotta digipalvelujen käyttäminen olisi kaikille mahdollista ja sujuvaa. 

Lue lisää

Verkkoarkisto karttui teemakeräyksillä

Verkkoarkisto karttui vuoden 2017 aikana tuttuun tapaan sekä Suomi-keräyksellä että erilaisilla teemakeräyksillä, joita tehtiin mm. seuraavista aiheista:

  • Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat 2017 Lahti
  • Kuntavaalit 2017
  • Presidentti Putinin vierailu Savonlinnassa
  • Tieteis- ja fantasiakirjallisuuden suurtapahtuma, 75. Worldcon Helsingissä
  • Musiikkisivustojen uusin vuosikeräys
  • Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlakeräys

Teemakeräyksiin asiakkaat ja muut kiinnostuneet voivat lähettää teemaan sopivia tallennusehdotuksia. Keräyksien teeman sisälle sopivat kaikki aihetta käsittelevät verkkosivustot ja kanavat, joissa aihetta käsitellään tai sivusto on suomalainen. Talletettaviksi kelpaavat myös teemaan sopivat videolinkit ja sosiaalisen median sisällöt. 

Lue lisää musiikkisivustojen teemakeräyksestä Scripta Selecta -blogissa.

Seuraa FinELibin tiedelehtineuvotteluja

Suomalaista tiedeyhteisöä laajasti koskettavia aineistoneuvotteluja voi seurata vuoden 2017 lopulla auenneella uudella sivustolla, joka kokoaa yhteen paikkaan tiedelehtineuvottelujen ajankohtaisen tilanteen, tavoitteet ja tulokset.

Sivustolla on julkaistu myös Alternative access-suunnitelma. Se tarjoilee vaihtoehtoisia polkuja tilanteisiin, joissa maksumuuri estää käyttäjän pääsyn kaivattuun artikkeliin. 

FinELib-konsortion aineistoneuvottelut koskettavat laajasti suomalaista tiedeyhteisöä. Konsortion tavoitteena neuvotteluissa on taata maamme yliopistoille, ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja yleisille kirjastoille kohtuulliset hinnat, järkevät käyttöehdot ja edistää ripeästi aineistojen avointa saatavuutta.

Tutustu sivustoon: http://finelib.fi/neuvottelut/
Lue lisää

Uudistunut Finna.fi tarjoaa yli 13 miljoonaa näkökulmaa kulttuuriperintöömme

Arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteet ja palvelut yhteen tuova Finna.fi-sivusto koki uudistuksen. Modernimman ulkonäön lisäksi sivuston saavutettavuutta ja hakutoimintojen käytettävyyttä parannettiin. Finna-sivujen käyttömäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa ja vuosittain niillä oli yhteensä jo yli 20 miljoona käyntikertaa. Finnan kehittämispäällikkö Erkki Tolonen toteaa uudistuksesta:

Finna.fi:n ulkoasun uudistus ei ole pelkkä kasvojen kohotus, vaan tärkeä askel kohti saavutettavuudeltaan ja käytettävyydeltään parempaa palvelua. Teemme jatkuvasti työtä, jotta suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot ja palvelut saadaan vaivatta kaikkien käyttöön.

Lue lisää

Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke arvioitiin onnistuneeksi ja vaikuttavaksi

Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke, jossa Kansalliskirjastolla oli merkittävä rooli, onnistui erinomaisesti. Erityisesti museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot yhteen tuova Finna.fi-hakupalvelu keräsi kiitosta.

KDK-hanke on saavuttanut sille asetetut tavoitteet kulttuuriperintöaineistojen luomisen, hallinnan, hyödyntämisen ja säilyttämisen kehittämisestä. Hanke on tuottanut tavoitteita tukevia palveluita ja ratkaisuja sekä vaikuttanut myönteisesti kirjasto-, arkisto- ja museosektoreiden osaamisen ja keskinäisen luottamuksen kasvuun.

Parhaiten tavoitteet arvioitiin saavutetuiksi museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot kaikille saataville tuovan Finna-palvelun osalta. Kansalliskirjasto on verkkopalvelun ylläpitäjä ja kehittää Finnaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tutustu raporttiin
Lue lisää

Digitointitavoitteet ylittyivät ja Digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun aineistomäärät kasvoivat merkittävästi

Vuoden aikana Kansalliskirjastossa digitoitiin yli 2,2 miljoonaa sivua, mikä on selkeästi enemmän kuin vuodelle asetettu digitointitavoite. Aineistosta sanoma- ja aikakauslehtiä oli noin 2 miljoonaa sivua.

Lokakuun alussa digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa juhlistettiin uutta miljoonalukua.

Aineistoja palvelussa oli reilusti yli 12 miljoonaa sivua, joista aikakauslehtiä 6,5 miljoonaa sivua ja sanomalehtiä lähes 6,3 miljoonaa sivua.

Uusia ja vanhoja sanomalehtiä digitoidaan koko ajan eli lehtiaineistot palvelussa karttuvat koko ajan.

Julkaisuarkistojen tekstiaineistolle julkaistiin uusi metadatasuositus

Kansalliskirjasto julkaisi keväällä suosituksen julkaisuarkistojen metatiedolle. Suositus koottiin yhdessä laajan asiantuntijaverkoston kanssa, jossa oli edustajia eri tutkimusorganisaatioista. Suositus parantaa tiedon löytymistä ja helpottaa metatietojen levittämistä ja uudelleenkäyttöä.

Metadatasuositus perustuu kansainväliseen Dublin Core -standardiin, joka on yleisesti käytössä suomalaisissa julkaisuarkistoissa. Tavoitteena on saada julkaisuarkistoihin tallennettavan aineiston kuvailu yhtenäisemmäksi, jotta esimerkiksi tiedonhaku ja kuvailutietojen vaihto tehostuisi.

Metadatasuositus tehtiin osana Kansalliskirjastossa käynnissä ollutta Tieteen avoin julkaiseminen -projektia.

Lue lisää

Varastokirjaston yhdistäminen Kansalliskirjastoon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut esityksen hallituksen esitykseksi Varastokirjaston yhdistämisestä Kansalliskirjastoon.

Esityksen keskeisenä sisältönä on, että Varastokirjasto yhdistettäisiin Kansalliskirjastoon 1.1.2019 lähtien.

Tällöin Varastokirjaston henkilöstöstä tulee Helsingin yliopiston henkilöstöä ja Varastokirjaston kokoelmat siirtyvät Kansalliskirjaston omistukseen. Esityksen mukaisesti Varastokirjaston nykyinen toiminta siirtyy Mikkeliin vuonna 2021.

Lue lisää

 

Yleisten kirjastojen Melinda laajeni

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) antoi yleisille kirjastoille marraskuussa 2016 suosituksen liittyä Melindaan. Liittyvät kirjastot voivat valita erilaisista mukaantulon malleista itselleen sopivan. Perinteisen aineistosiirrot sisältävän liittymistavan lisäksi on tarjolla myös kevyempiä mahdollisuuksia.

Mukaantulon kynnys madaltuu.

Kansalliskirjastoon palkattiin vuonna 2017 uutta henkilökuntaa koordinoimaan mukaantuloja, kouluttamaan RDA-kuvailua ja Melinda-käytäntöjä sekä ratkomaan teknisiä kysymyksiä. Ensimmäiset räätälöidyt RDA-koulutukset keräsivät kiitosta.

Lue lisää

Vuoden 2017 merkittävimmät lahjoitukset

Professori Heikki. A. Reenpää teki toisen merkittävän lahjoituksen Kansalliskirjastolle. Uuden lahjoituksen myötä vuonna 2004 saatu upea Reenpään kokoelma täydentyy noin 1.000 nimekkeellä. Lahjoitus sisältää myös muutaman ennen tuntemattoman ja kansalliskokoelmasta puuttuvan julkaisun.
Lue lisää lahjoituksesta

Kansalliskirjastolle lahjoitettiin arvokas tiibetinbuddhalainen kokoelma. Lahjoitettu aineisto on tiibetinbuddhalaisuuden Bön-koulukunnan painattama Kangyur (Kanjur) -tekstien kokoelma, jonka laajuus on 150 nidettä. Tiibettiläiset kustantajat ovat esittäneet toivomuksen, että aineisto lahjoitetaan 25 merkittävään kirjastoon ympäri maailmaa, jotta tekstit varmasti säilyvät ja ovat myös eri maiden tutkijoiden ulottuvilla. Suomen kansalliskirjasto on yksi valituista kirjastoista. Kokoelman lahjoittamista Kansalliskirjastolle edisti ekonomisti Anne Brunila, joka on myös aktiivinen buddhalaisuuden harrastaja.
Lue lisää lahjoituksesta

Yleisradio (YLE) lahjoitti Kansalliskirjastolle laajan kokoelman Yleisradion radioteatterin tuottamien kuunnelmien käsikirjoituksia. Lahjoituksen laajuus on yli 100 hyllymetriä, ja se sisältää noin 10 000 kuunnelmaa 1930-luvulta aina 2010-luvulle.
Lue lisää lahjoituksesta

Professori Matti Klinge lahjoitti arkistonsa Kansalliskirjastolle. Arkistolahjoituksia on tehty jo useampana vuonna, ja aineisto käsittää kokonaisuudessaan noin 15 hm - vajaat 200 koteloa - käsikirjoitusaineistoja. Lahjoitukseen sisältyy mm. Klingen teosten käsikirjoituksia, julkaistuja teoksia ja niiden arvosteluja ja kustannussopimuksia sekä laaja kirjeenvaihto alkaen 1960-luvun alusta.
Lue lisää lahjoituksesta

Kansalliskirjasto kiittää lämpimästi kaikkia lahjoittajia!

Vuosikertomus 2017