Hyppää pääsisältöön

Poimintoja vuodelta 2016

Sisällysluettelo
Kansalliskirjasto juhli avajaisia peruskorjauksen jälkeen 18 000 kävijää avajaiskuukauden aikana Kansalliskirjaston uusi strategia painottaa avoimuutta Kansalliskirjasto ja Helsingin yliopisto sopivat henkilöstövähennyksistä Kansalliskirjasto avasi romanikielisiä aineistoja vapaaseen verkkokäyttöön Erik Tawastsjernan 100-vuotisjuhlanäyttely Kansalliskirjastossa Finna.fi avasi ennätysmäärän suomalaista kulttuuridataa Suomalaiset verkkosisällöt säilyvät nyt tuleville sukupolville Kirjastoaineistojen kuvailu uudistui Kansalliskirjastolle merkittävä kirjalahjoitus 1600-luvulta Kansalliskirjasto avasi kadonneen ajan kirjallisuutta verkkokäyttöön Liber-konferenssi Helsingissä: Euroopan kirjastojen voimin kohti avointa tiedettä Sibeliuksen ensimmäiset orkesteriteokset ilmestyivät kriittisenä editiona Merkittäviä Sibeliuksen sävellyskäsikirjoituksia Kansalliskirjastolle Kansalliskirjasto avasi saamelaiskielisiä aineistoja vapaaseen verkkokäyttöön Kristiina Hormia-Poutanen Euroopan komission avoimen tiedepolitiikan asiantuntijaryhmään Muistatko Nallekerhon ja Noita Nokinenän? Lastenkulttuuri esillä Kansalliskirjaston syksyn näyttelyissä Pelastetut lastenkirjat ympäri maailman heräsivät henkiin Brummeriana-näyttelyssä digi.kansalliskirjasto.fi uudistui ja käyttö kasvoi merkittävästi Kekkonen, jumala, seksi: Tiellä sananvapauteen -verkkoteos avaa sananvapauden historiaa Uuden kirjastojärjestelmän hankinta tieteellisille kirjastoille käynnistyi Tuomas Salste Kansalliskirjaston Vuoden Asiakas 2016 Suomalaiset tiedeorganisaatiot ja Elsevier jatkavat neuvotteluja avoimesta julkaisemisesta

Kansalliskirjasto juhli avajaisia peruskorjauksen jälkeen

Kansalliskirjaston rakennushistoriallisesti arvokkaan kirjastorakennuksen peruskorjaus valmistui alkuvuodesta 2016 ja Kansalliskirjasto avattiiin yleisölle 1.3.2016.

Reilut kaksi vuotta huolellista korjaustyötä
Peruskorjauksessa on parannettu kirjastotilojen toimivuutta ja esteettömyyttä sekä uusittu talotekniikkaa. Korjaustyö koski Carl Ludwig Engelin suunnittelemaa, vuonna 1845 käyttöön otettua kirjaston päärakennusta, mutta myös vuonna 1906 valmistuneessa Rotunda-osassa tehtiin toimenpiteitä. Korjaushankkeen aikana rakennuksen vesikatto ja keskikupolin pinnoitteet on uusittu ja Rotunda-osan julkisivu on saanut uuden entistä vaaleamman sävyn.

Sisätiloissa selkeästi näkyviä muutoksia ovat mm. lukusalien alkuperäisten oviaukkojen ja puulattioiden palauttaminen, eteistilojen kattomaalausten rekonstruointi sekä kalusteiden uusiminen. Kellarikerrokseen on rakennettu uudet naulakkotilat. Kansalliskirjaston päärakennus on suojeltu rakennussuojelulain nojalla.

Rouva Jenni Haukion puhe Kansalliskirjasto-lehden avajais-teemanumerossa (linkki vie Issuu.com -palveluun)
Kuvia korjaushankkeesta (linkki vie Flickr-kuvapalveluun)
Kuvia avajaisjuhlista (linkki vie Flickr-kuvapalveluun)

Kuva: Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio avasi kirjaston juhlapuheellaan.

18 000 kävijää avajaiskuukauden aikana

Kansalliskirjaston päärakennus avattiin asiakkaille maaliskuun alussa reilun kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen jälkeen. Ensimmäisen kuukauden aikana kirjaston päärakennuksessa kävi lähes 18 000 asiakasta. Avajaisviikkojen tapahtumat olivat erittäin suosittuja ja Kupolisalin konsertit ja luennot poikkeuksetta viimeistä paikkaa myöten täynnä. Vuoden aikana yli 2000 vierailijaa osallistui kirjaston opastetulle kierrokselle. Myös paikallisasiakkaiden määrä nousi korjausajan poikkeusaukioloista noin 74 %.

Kirjastossa asiointi on nyt entistä sujuvampaa. Aineistoja voi palauttaa ja lainata itsepalveluautomaateilla ja myös kirjaston verkkoasiointia on parannettu. Verkossa voi mm. tehdä tilauksia, tiedusteluja ja varata henkilökohtaisen palveluajan. Uudistuneessa kirjastossa on erityisesti huomioitu tutkijat; kirjastossa on entistä laajemmin esillä lähdeaineistoja ja uutuuskirjallisuutta, ja avokokoelma on jaettu tieteenalakokonaisuuksiksi.

”Asiakkaat ovat löytäneet hyvin taas takaisin kirjastoon. Eteläsalin lukupaikoilla riittää kysyntää ja Pohjoissalin mikrofilmilaitteet ovat kovassa käytössä. Myös uutuusalue näyttää toimivan kivasti. Itsepalveluajat aamuisin ja iltaisin vaativat toki vielä vähän totuttelua.”, toteaa asiakaspalvelupäällikkö Mika Salokangas.  

Kansalliskirjaston uusi strategia painottaa avoimuutta

Kansalliskirjastostrategia hyväksyttiin johtokunnassa helmikuussa.

Strategian painopisteet kaudelle 2016 - 2020 ovat yhteiskuntaa tukevat digitaaliset palvelut, tietovarantojen ja palvelujen avoimuus sekä tutkimus- ja oppimisedellytysten luonti.
 

Kansalliskirjastostrategiaa tukee Avoin Kansalliskirjasto -politiikka sekä Digitaalisten ihmistieteiden politiikka. Politiikoissa määritellään kirjaston keskeiset tavoitteet näillä alueilla.

Kansalliskirjaston strategia vuosille 2016 - 2020

Kansalliskirjasto ja Helsingin yliopisto sopivat henkilöstövähennyksistä

Helsingin yliopiston hallitus käynnisti syyskuussa 2015 muutosohjelman. Ohjelman avulla yliopisto tasapainottaa taloutensa vähentämällä menoja ja hankkimalla uutta rahoitusta. Muutosohjelmassa yliopisto ja siihen kuuluvat laitokset, kuten Kansalliskirjasto, joutuvat sopeuttamaan toimintaansa julkisen rahoituksen vähenemisen vuoksi.

Helsingin yliopisto ja Kansalliskirjasto sopivat alkuvuodesta 2016 yhteisestä sopeuttamissuunnitelmasta. Henkilöstön irtisanomiset toteutettiin työnantajan selvityksen mukaisesti kevään 2016 aikana.

Kansalliskirjasto avasi romanikielisiä aineistoja vapaaseen verkkokäyttöön

Kansalliskirjaston vähemmistökielten digitointiprojektissa tuotiin käyttöön niin varhaisia pohjoismaisia romanikielisiä käsikirjoituksia kuin painettujakin aineistoja, jotka kuvaavat romanikielen varhaisia kehitysvaiheita.

Aineistot ovat vapaasti käytettävissä Fenno-Ugrica -kokoelmassa.

Romanikielisten materiaalien digitoinnille oli ilmeinen tarve, sillä aineistoja ei ole mittavissa määrin aikaisemmin dokumentoitu digitoimalla ja saatettu avoimeen käyttöön. Romanikielen ja -kulttuurin tutkimus on nouseva ja kasvava ala, jolle ovat ominaisia runsaat monitieteiset kytkökset mm. eri kieliaineisiin, yleiseen kielitieteeseen, kulttuuri- ja sosiaaliantropologiaan, sosiologiaan, psykologiaan, uskontotieteeseen, valtiotieteisiin, kasvatustieteeseen ja lääketieteeseen. Suomessa romanikielen ja -kulttuurin painoaloja ovat romanikielen dialektologia ja kielioppi, migraation ja romanihistorian tutkimus, joita digitoidut aineistot tukevat.

Lue lisää aiheesta

Erik Tawastsjernan 100-vuotisjuhlanäyttely Kansalliskirjastossa

Professori Erik Tawaststjernan syntymästä tuli 10.10.2016 kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Kansalliskirjastossa avautui toukokuussa näyttely, joka esitteli monipuolisesti tämän legendaarisen yliopisto-opettajan, musiikintutkijan, arvostelijan, pianistin ja pedagogin vaiheita ja saavutuksia.

Lue lisää aiheesta

Finna.fi avasi ennätysmäärän suomalaista kulttuuridataa

Maaliskuussa oli juhlallinen hetki, kun arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoja yhteen kokoavan Finna.fi -palvelun avoin rajapinta julkaistiin. Rajapinta toi avoimeen käyttöön liki 9 miljoonan aineiston kuvailutiedot. Lisäksi Finnassa otettiin käyttöön uusi hakuominaisuus, jolla saa esiin yli 200 000 avoimesti lisensoitua kuvaa suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin suomalaisen kulttuuridatan avaus.

"Avoimen rajapinnan kautta Finnassa olevia aineistotietoja voidaan hyödyntää uusilla, kekseliäillä tavoilla. Nyt esimerkiksi Finnasta löytyviä muokattavia ja kaupalliseen käyttöön sopivia kuvia on jo paljon ja niitä saa tuotua helposti muihin sovelluksiin, olivatpa ne sitten pelejä, oppimisalustoja tai sukututkijoiden työvälineitä. Odotamme mielenkiinnolla erilaisia uusia näkökulmia Finnan aineistojen hyödyntämiselle", kertoo Finnan kehittämispäällikkö Erkki Tolonen.

Lue lisää aiheesta

Suomalaiset verkkosisällöt säilyvät nyt tuleville sukupolville

Kansalliskirjasto on arkistoinut suomalaisia verkkosivuja vuodesta 2006 lähtien. Verkkoarkiston pysyvä säilytys on nyt turvattu, kun Kansalliskirjasto on toimittanut aineiston Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) pitkäaikaissäilytyspalveluun. Siellä digitaaliset aineistot säilyvät käyttökelpoisina jopa useiden satojen vuosien ajan.

”Suomalaisen Internetin tallettaminen on lakisääteinen tehtävämme. Haravoimme verkkoarkistoon vuosittain satojen tuhansien suomalaisten sivustojen ja viime aikoina myös sosiaalisen median sisältöä. Keräämme aineistoa sekä maakeräyksinä että kohdennettuina, eri aiheisiin liittyvinä teemakeräyksinä. Arkisto mahdollistaa kansallisesti merkittävien Internet-sisältöjen säilymisen ja niiden hyödyntämisen tulevaisuudessa”, kertoo tietojärjestelmäpäällikkö Lassi Lager.

Lue lisää aiheesta

Kirjastoaineistojen kuvailu uudistui

Suomalaiset kirjastoaineistojen kuvailu- eli luettelointisäännöt uudistuivat kansainvälisen standardin mukaisiksi vuoden 2016 alusta. Uudet kuvailusäännöt tukevat verkkotiedonhakua ja ennakoivat tulevia tietoteknisiä ratkaisuja. Kansalliskirjasto ylläpitää kuvailusääntöjä ja edustaa kaikkia suomalaisia kirjastoja kansainvälisessä kehittämistyössä.

Lue lisää aiheesta

Kansalliskirjastolle merkittävä kirjalahjoitus 1600-luvulta

Toini ja Heikki Suomalaisen perikunta lahjoitti  Kansalliskirjastolle 1600-luvulta peräisin olevan Peter Heyleyn kirjoittaman teoksen Cosmographie in four bookes Containing the CHOROGRAPHIE & HISTORIE of the whole WORLD, and all the Principal Kingdoms, Provinces, Seas and Isles, Thereof. By Peter Heylyn. London 1652.

Peter Heylyn (1599–1662) oli englantilainen oppinut, koulu- ja yliopisto-opettaja, kirkonmies ja kuningas Charles I:n kappalainen. Teos on merkittävä lisä Kansalliskirjaston historiallisen kirjallisuuden kokoelmaan ja se liitetään mahdollisimman pian erikoiskokoelmiin ja on luetteloinnin jälkeen tilattavissa erikoislukusaliin.

Lue lisää aiheesta Kansalliskirjaston Scripta Selecta -blogissa.

Kansalliskirjasto avasi kadonneen ajan kirjallisuutta verkkokäyttöön

Kansalliskirjaston Vähemmistökielten digitointiprojektissa julkaistiin jiddišinkielisiä aineistoja avoimeen verkkokäyttöön.

Aineisto on asiakaskäytössä Fenno-Ugrica -kokoelmassa.

Keskeisin osa aineistoista on digitoitu kirjaston Hebraica-kokoelmasta, joka sisältää vapaakappaleina saadun, Venäjän keisarikunnan alueella vuosien 1828–1917 välillä painetun heprean- ja jiddishinkielisen kirjallisuuden.

Lue lisää aiheesta

Liber-konferenssi Helsingissä: Euroopan kirjastojen voimin kohti avointa tiedettä

Euroopan tieteellisten kirjastojen LIBER-konferenssi houkutteli kaikkien aikojen ennätysmäärän osallistujia Helsinkiin kesä-heinäkuun vaihteessa. Konferenssin teema oli erittäin ajankohtainen ja se käsitteli kirjastojen roolia avoimen tieteen mahdollistajana otsikolla Libraries Opening Paths to Knowledge. Konferenssissa esiteltiin monipuolisesti työtä, jota eurooppalaiset tieteelliset kirjastot tekevät avoimen tieteen tukemiseksi ja uuden tiedon synnyttämiseksi tiedeyhteisöissä.

"Kirjastojen merkitys avoimen tieteen edistämisessä on tunnustettu poikkeuksellisen laajasti Euroopassa ja Euroopan komissiossa. Helsingin konferenssin osallistujamäärä on ennätyksellisen suuri, mikä kertoo suuresta mielenkiinnosta aiheeseen", kertoo LIBERin tämänhetkinen puheenjohtaja Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjastosta.

Konferenssin vastuullisina järjestäjinä toimivat Suomessa Kansalliskirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto ja Suomen tieteellinen kirjastoseura.

Lue lisää aiheesta
Kuvia Liber-konferenssista (linkki vie Flickr-kuvapalveluun)

Sibeliuksen ensimmäiset orkesteriteokset ilmestyivät kriittisenä editiona

Sibeliuksen kootuissa teoksissa julkaistiin nide, joka sisältää Sibeliuksen ensimmäiset orkesteriteokset Alkusoitto E-duuri ja Balettikohtaus.

Sibelius sävelsi teokset keväällä 1891 Wienissä, jossa hän oli täydentämässä opintojaan. Teokset olivat ohjelmassa myös syksyllä 1891, kun Sibelius johti orkesteria ensimmäisen kerran. Teoksia ei julkaistu Sibeliuksen elinaikana. Nyt ilmestynyt kriittisen edition nide sisältää teosten lisäksi Sibeliuksen tekemän uuden version Balettikohtauksen lopusta. Nide on sarjassa 27. ja sen on toimittanut Tuija Wicklund.

Jean Sibeliuksen teosten kriittinen editio Jean Sibelius Works / Jean Sibelius Werke on Suomessa ainutlaatuinen kansainvälinen julkaisuhanke. Vuodesta 1996 toiminut hanke julkaisee Sibeliuksen sävellystuotannon kokonaisuudessaan, lähteiden perinpohjaiseen tutkimukseen perustuvina editioina.

Merkittäviä Sibeliuksen sävellyskäsikirjoituksia Kansalliskirjastolle

Paloheimo-suku lahjoitti kirjastolle Sibeliuksen kahdelle naisäänelle ja pianolle Runebergin tekstiin säveltämän Tanken-laulun (JS 192) käsikirjoituksen, jonka säveltäjä omisti v. 1915 Eero ja Saimi Järnefeltille heidän 25-vuotishääpäivänään.

Kansalliskirjasto hankki 24.5. Sotheby’s-huutokaupasta yksityisrahoituksen turvin Sibeliuksen v. 1906 keisarillisen Aleksanterin-yliopiston järjestämiin J.V. Snellmanin 100-vuotissyntymäpäiväjuhliin sekakuorolle ja orkesterille Cajanderin tekstiin säveltämän kantaatin Vapautettu kuningatar op. 48 laajan ja tärkeän nuottiaineiston. Aineisto sisältää teoksen mieskuorolle muokatun version ainoan alkuperäisaineiston.

Lue lisää aiheesta

Kuva: Helsingin kaupungin museo

Kansalliskirjasto avasi saamelaiskielisiä aineistoja vapaaseen verkkokäyttöön

Kansalliskirjaston Vähemmistökielten digitointiprojektissa digitoitiin saamelaiskielisiä aineistoja verkkokäyttöön. Aineisto on avoimessa asiakaskäytössä Fenno-Ugrica -kokoelmassa.

Aineistojen keskeisin osa digitoitiin Suomen Kansalliskirjaston kokoelmista, erityisesti Jakob Fellmannin keräämästä Lapponica-kokoelmasta. Kokoelma on arvokas, sillä se sisältää laajasti saamen tutkimuksen eri alueita koskevaa aineistoa ja muodostaa eheän kokonaisuuden.

Lue lisää aiheesta

Kristiina Hormia-Poutanen Euroopan komission avoimen tiedepolitiikan asiantuntijaryhmään

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden johtaja Kristiina Hormia-Poutanen valittiin toukokuussa jäseneksi Euroopan komission uuteen avoimen tiedepolitiikan asiantuntijaryhmään. Open Science Policy Platformin tehtävänä on tukea komissiota avoimen tieteen politiikan kehittämisessä ja toteutuksessa. Hormia-Poutanen edustaa ryhmässä Euroopan tieteellisten kirjastojen järjestöä LIBERiä, jonka presidenttinä hän tällä hetkellä toimii.


”LIBER on tärkein tieteellisten kirjastojen verkosto Euroopassa. Olen iloinen, että kirjastojen rooli avoimen tieteen edistäjänä on huomioitu näin näkyvästi Euroopan komissiossa. Otan uuden tehtävän vastaan mielenkiinnolla ja yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa toivoen", toteaa Hormia-Poutanen.

Lue lisää aiheesta

Muistatko Nallekerhon ja Noita Nokinenän? Lastenkulttuuri esillä Kansalliskirjaston syksyn näyttelyissä

Markus-sedästä Binna-Bánnaan kurkisti Yleisradion lastenohjelmien vuosikymmeniin. Ainutlaatuista aineistoa Ylen kellariarkistoista nähtiin nyt ensimmäistä kertaa ja se johdatti näyttelyvierailijan lapsuuden muistoihin niin kuvien kuin äänien kautta. Esillä oli myös laaja valokuvakavalkadi lastenohjelmien tekemisestä.

Popsi popsi porkkanaa esitteli puolestaan lastenmusiikkia vuosikymmenten varsilta Georg Malmstenista Pikku Papun orkesteriin. Esillä oli ihastuttavia levyjä, kasetteja, nuotteja, kirjoja sekä ääninäytteitä lastenmusiikista.   

Olen onnellinen, että saimme näin näkyvästi lastenkulttuuria esille Kansalliskirjastoon. Näyttelyt puhuttelivat varmasti sekä aikuisia että lapsia, ja niistä löytyi jokaiselle meistä jokin oma rakas muisto”, pohtii näyttelyiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastannut toimittaja Tiina Harpf.  

Molemmat näyttelyt on toteutettiin yhteistyössä Ylen ja Vantaan ammatillisen oppilaitoksen VARIAn opiskelijoiden kanssa.

Kuva-aineistoa näyttelystä (linkki vie Flickr-kuvapalveluun)
Lue lisää aiheesta

Kuva: Nallekerhon kokous 1965 (sisältyi ohjelmaan Pinterin pihassa).

Pelastetut lastenkirjat ympäri maailman heräsivät henkiin Brummeriana-näyttelyssä

Marraskuun alussa Kansalliskirjaston Galleria täyttyi upeista lastenkirjoista. Ainutlaatuisen Brummeriana-lastenkirjakokoelman aineisto on koottu eri vuosisadoilta ja eri maista. Kokoelmaan kuuluu kirjojen lisäksi myös lehtiä, opetustauluja, julisteita ja pelejä. Näyttelyn koonneet lastenkirjallisuuden tutkijat ja asiantuntijat esittelivät lastenkirjoja eri näkökulmista kuten kuvituksen ja arvojen kautta.

Näyttely kokosi yhteen katsauksen lasten käyttöön laaditusta kirjallisuudesta ja sen historiasta aina 1500-luvulta alkaen. Varhaisimmat lapsille suunnatut kirjat olivat tietokirjallisuutta, kuten aapisia, oppikirjoja tai uskonnollisia hartauskirjoja. Vasta 1800-luvulla alettiin tehdä kirjoja, jollaiset miellämme tänä päivänä lastenkirjoiksi.

Lue lisää aiheesta
Kuva-aineistoa näyttelystä (linkki vie Flickr-kuvapalveluun)

digi.kansalliskirjasto.fi uudistui ja käyttö kasvoi merkittävästi

Käyttäjän kannalta näkyvimmät muutokset on tehty hakuun. Uusi hakulomake palvelee aikaisempaa paremmin erilaisten käyttäjäryhmien tarpeita, kun haun kohdentamisen suotimet ovat selkeästi esillä. Hakutulokset voi myös tallentaa myöhempää käyttöä varten. Tunnistetun ja haettavan tekstin saa uudessa versiossa esille tekstimuodossa, mikä mahdollistaa mm. tekstin kopioinnin leikepöydälle ja helpottaa fraktuura-fontin lukemista.

Uudistustyötä on tehty saadun asiakaspalautteen pohjalta. Palvelun uusia toimintoja voi käydä läpi esim. leikkimielisen haasteen avulla osoitteessa: http://blogs.helsinki.fi/digiaviisi/viestinta/digihaaste/

Digitoitujen aineistojen sivukäyttö kasvoi vuonna 2016 27 % edellisestä vuodesta ja nousi 18 miljoonaan sivuun.

digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa on tarjolla lähes 11 miljoonaa sivua aineistoja: sanomalehtiä on n. 4 miljoonaa, aikakauslehtiä n. 6 miljoonaa ja pienpainatteita n. 130 000 sivua.

Kekkonen, jumala, seksi: Tiellä sananvapauteen -verkkoteos avaa sananvapauden historiaa

Ainutlaatuinen verkkoteos avaa itsenäisen Suomen sananvapaushistoriaa tavalla, jota ei ole nähty missään aikaisemmin. Teos julkistettiin marraskuussa ja luovutettiin Kansalliskirjastolle.

Kekkonen, jumala ja seksi ovat suomalaisen sananvapauden koetinkivet
Teoksen aikajanalla on yli 850 artikkelia, joita taustoittavat suomalainen sanomalehdistö, Kansalliskirjaston kokoelmat ja yli 30 haastateltua merkkihenkilöä. Teos kertoo, miksi Suomi on verkkoaikana maailman sananvapauden huippumaa.

”Sananvapaudelle ei ole standardia. Siksi se määritellään joka päivä uudestaan”, toteaa hankkeen vetäjä professori Kai Ekholm.  

Maaliskuussa 2017 Kansalliskirjastossa avattiin myös aihetta esittelevä näyttely.

Sananvapauteen.fi
Kuvia verkkoteoksesta (linkki vie Flickr-kuvapalveluun) 

Uuden kirjastojärjestelmän hankinta tieteellisille kirjastoille käynnistyi

Kansalliskirjasto on aloittanut hankintayhteistyön tieteellisten kirjastojen Voyager-kirjastojärjestelmän uusimiseksi. Järjestelmän hankintaan yhteistyönä, jossa Aalto-yliopisto toimii päävastuullisena hankintaorganisaationa.
Alustavan aikataulun mukaisesti kilpailutus tapahtuu vuoden 2017 aikana ja uuden järjestelmän käyttöönotot vuosien 2018 ja 2019 aikana.

Lue lisää aiheesta

Tuomas Salste Kansalliskirjaston Vuoden Asiakas 2016

Kansalliskirjasto myönsi oppuvuodesta historiansa viidennen Vuoden Asiakas -tunnustuspalkinnon. Vuoden 2016 palkinnon sai Tuomas Salste, yrittäjä, ohjelmoija, valokuvaaja, sukututkija ja pianisti Helsingistä. Salste on rakentanut innovatiivisen Sukunimi-info -palvelun, jonka kautta myös Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -sivuille tulee paljon käyttäjiä.

”Tuomas Salste yhdistää innovatiivisesti ja luovasti tietoja useista eri julkisista lähteistä avoimen datan henkeen ja rakentaa niistä uutta tietoa.”, kuvaili Pirjo Karppinen, Kansalliskirjaston digitointi -ja konservointikeskuksen johtaja, Vuoden Asiakas -valintaa.

Suomalaiset tiedeorganisaatiot ja Elsevier jatkavat neuvotteluja avoimesta julkaisemisesta

FinELib-strategian (2016 - 2020) uutena painopisteenä on avoimen julkaisemisen lisääminen osana lisensiointiratkaisuja. FinELib-konsortion aineistohankinnassa vuonna 2016 tavoitteena oli saada lehtipakettineuvotteluissa tulos, jossa hinnankorotukset ovat kohtuullisia ja jossa sopimukset edistävät merkittävästi tutkijoiden mahdollisuutta avoimeen julkaisemiseen.

Kahden ison lehtikustantajan kanssa solmittiin sopimus, joka edistää avointa julkaisemista. Kolmen muun kustantajan kanssa jatketaan neuvotteluja avoimuuden edistämisestä vuonna 2017.

Lue lisää aiheesta

FinELib on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, jonka tehtävä on turvata ja parantaa elektronisten aineistojen saatavuutta. Konsortiota palveleva FinELib-toimisto toimii Kansalliskirjastossa.

Vuosikertomus 2016