Hyppää pääsisältöön

Poimintoja vuodelta 2015

Sisällysluettelo

Suomalainen klassikkokirjasto avautui verkossa

Suomalainen klassikkokirjasto on Helsingin yliopiston, Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston tuottama ja ylläpitämä digitaalinen kirjasto, joka on kaikkien vapaasti käytettävissä. Palvelussa on noin 600 teosta.

Klassikkokirjastosta löydät suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa, kuten bibliografioita ja erilaisia hakujärjestelmiä. Mukana on myös suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja Joutsen - Svanen.

Palvelu tarjoaa tärkeän kulttuurihistoriallisen resurssin koko maan tutkimukselle, koulutukselle ja kansansivistystyölle.

Palvelu mahdollistaa pääsyn muutoin vaikeasti saataviin aineistoihin. Myös suomen kieltä ja kirjallisuutta Suomen ulkopuolella tutkivien ja opiskelevien mahdollisuus käyttää aineistoja paranee ratkaisevasti. Koulujen opettajille aineiston muokattavuus takaa puolestaan mitä moninaisimmat muuntelumahdollisuudet opetus- ja harjoitusmateriaalin laadintaan.

Astu sisään Klassikkokirjastoon klassikkokirjasto.kansalliskirjasto.fi

Kansalliskirjaston päärakennuksen harjannostajaisia vietettiin maaliskuussa

Korjaustyö koski varsinaisesti Carl Ludwig Engelin suunnittelemaa, vuonna 1845 käyttöön otettua päärakennusta, mutta myös vuonna 1906 valmistuneessa Rotunda-osassa tehtiin toimenpiteitä.

Peruskorjauksessa uusittiin mm. talotekniikka sekä parannettiin esteettömyyttä ja kirjastotilojen toimivuutta. Korjaustyötä leimasi konservointitöiden suuri määrä ja suunnitteluratkaisujen työstäminen mallitöiden avulla yhteistyössä Museoviraston ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Suuri osa maamme konservaattoreista ja alan osaamisesta oli kirjastohankkeessa mukana.

Reilut kaksi vuotta kestänyt peruskorjaus valmistui loppusyksystä 2015 ja kirjastorakennus avattiin asiakkaille maaliskuussa 2016.

Tutustu korjaushankkeeseen Rakennuslehden Vuoden työmaa -videolla (linkki vie Youtube-palveluun).
********************
Kansalliskirjaston päärakennuksella on huomattava valtakunnallinen merkitys ja kaupunkikuvallinen arvo. Ainutlaatuinen empirearkkitehtuurin kokonaisuus on suojeltu rakennussuojelulain nojalla.

Kiinteistö on Helsingin yliopiston rahastojen omistuksessa. Rakennuttamisesta vastasi Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskus. Kohteen pääsuunnittelija on Pauno Narjus/ LPR-arkkitehdit Oy, projektinjohtourakoitsijana toimii NCC Rakennus Oy. Hankkeen kustannukset olivat 19 miljoonaa euroa (alv 0).

Kansalliskirjastolle merkittävä lahjoitus vanhaa eurooppalaista kirjallisuutta

Kansalliskirjasto sai keväällä lahjoituksena Suomen mittakaavassa harvinaisen kokoelman vanhaa eurooppalaista kirjallisuutta 1500-luvulta 1800-luvun alkuun. Kaiken kaikkiaan sidoksia on 84.

Huomattavaa lahjoituksessa on se, että teosten aikalaissidokset ovat säilyneet.

Lahjoitus täydentää merkittävästi Kansalliskirjaston kokoelmia, sillä kyseisiä teoksia ei löydy kirjastosta ennestään. Mukana on monia ainutlaatuisia julkaisuja kuten Mercure Francois vuosilta 1621–1622.

Teokset ovat kiinnostavia myös omistushistoriallisesta näkökulmasta. Esimerkiksi protestanttiteologi Matthias Faciuksen teoksen Clavis Scripturae Sacrae loistosidos paljastaa kirjan ensimmäisen omistajan: etukanteen on kaiverrettu Preussin herttua Albrecht Friedrich’n (1568–1577) vaakuna.

Lahjoituksen takana on humanisti ja pankkiiri Thomas Thesleff. Aineisto tulee asiakaskäyttöön vuoden 2016 aikana.

Kansalliskirjastolle uusia toimitiloja

Teollisuuskadulla pitkään toiminut kirjastoverkkopalvelut-toimintomme siirtyi keväällä uusiin tiloihin Sörnäisten Leipätehtaaseen.
Uudet tilat sijaitsevat osoitteessa Kaikukatu 4.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/ohje-leipatehtaalle-saapumiseen-kirjastoverkkopalvelut

Kansalliskirjaston vapaakappaletoimisto muutti puolestaan keskustakampukselle Topelian tiloihin Unioninkadulle Kansalliskirjaston päärakennuksen viereen.
Lisätietoja uusista yhteystiedoista:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto#yhteystiedot

Lars-Gunnar Nordströmin ainutlaatuinen jazz-kokoelma Kansalliskirjastolle

Lars-Gunnar Nordströmin Säätiö lahjoitti Kansalliskirjastolle laajan jazzmusiikin kokoelman. Aineisto kattaa 15 000 äänilevyä, kirjallisuutta ja musiikkilaitteita. Kokoelma on taidemaalari, kuvanveistäjä ja graafikko Lars Gunnar Nordströmin keräämä, ja se edustaa jazzin historiaa 1940-luvulta aina 2000-luvulle saakka.

Nyt Kansalliskirjastoon siirtyvä kokoelma on Lars-Gunnar Nordströmin koko elämän mittaisen jazz-intohimon tulos. Jazzilla on ollut hänen taiteeseensa suuri vaikutus, vaikka hän omien sanojensa mukaan varoikin musiikin sekoittamista maalaamiseen.”,  kertoo säätiön puheenjohtaja Mauri Niemi .

Aineisto tulee olemaan asiakaskäytössä Kansalliskirjaston tiloissa.

Kuva: Kai Ekholm ja säätiön puheenjohtaja Mauri Niemi allekirjoittivat lahjoitusasiakirjat.

Tutkija löysi Lutherin katekismuksen varhaisimman suomennoksen - digitallenne Kansalliskirjastoon

Saksalaiskirjastosta loppuvuodesta 2015 löydetty yhteissidos sisältää kaksi ennen tuntematonta suomenkielistä teosta, jotka on painettu Rostockissa vuonna 1607. Teokset ovat nyt asiakkaiden vapaasti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaalisen julkaisuarkiston kautta. Historiallisen löydön teki virsikirjatutkija Suvi-Päivi Koski.

Dresdenin Staatsbibliothekista löydetty sidos sisältää aiemmin tuntemattoman suomenkielisen virsikirjan painoksen teoksesta Yxi Vähä Suomenkielinen Wirsikiria. Teos on nimiölehteä myöten hyvin säilynyt ja paljastaa meille vanhimman varman suomalaisen virsikirjan nimen.

Kokonaisuus sisältää myös Lutherin Vähä katekismuksen varhaisimman suomennoksen, joka on omistettu kruununprinssi Kustaa Aadolfille.

”Löydetty sidos vahvistaa joitakin tähänastisia käsityksiä, mutta samalla se tuo mukanaan useita yllätyksiä ja aiemmin tuntemattomia näkökulmia. Henkilöhistoriaa ja sisältöä myöten se haastaa eri alojen tutkijoita vahvasti myös uusiin kysymyksenasetteluihin.”, kertoo löydön tehnyt virsitutkija Suvi-Päivi Koski.

Kyseessä on ainutlaatuinen varhaisen suomenkielisen kirjallisuuden lähde sekä historian, vanhan kirjasuomen että teologian tutkijoille.

Kansalliskirjasto on saanut sidoksesta digitaalisen tallenteen, joka on asiakkaiden käytössä Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkiston kautta.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015120321826
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015120321827

Aviisi - tekijänoikeudenalaisia sanomalehtiä verkkoon yhteistyöpilotissa

Tekijänoikeudenalaisia sanomalehtiaineistoja on mahdollista saattaa lakisääteistä laajempaan käyttöön yhteistyössä tekijänoikeudet selvittämällä ja sopimalla. Yhteistyömallia rakennetaan ja testataan Aviisi-hankkeessa Kopioston, sanomalehtien julkaisijoiden ja Kansalliskirjaston kanssa alueellisessa pilotissa Mikkelin seudulla.

Sanomalehdet vuoteen 1910 asti ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Niitä voi lukea digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa. Tekijänoikeudellisista syistä johtuen vuotta 1910 tuoreemmat sanomalehdet ovat nähtävissä vain Suomen kuudessa vapaakappalekirjastossa.

Sanomalehtiaineistojen käyttöä voidaan pilotoida mm. peruskoulun ja lukion, kansalaisopiston tai kirjaston käytössä. Myöhemmin toimintamallia voidaan toivottavasti laajentaa koskemaan lehtiaineistojen käyttöön saattamista laajemmin eri kohderyhmille paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Lue lisää Aviisi-projektista
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/projektit/aviisi-sanomalehtien-kultainen-vuosisata-kayttoon
http://blogs.helsinki.fi/digiaviisi/

Digivaalit 2015 - Kansalliskirjasto keräsi vaalitwiittejä

Kansalliskirjaston tehtävänä on arkistoida kotimaista yleisön saatavilla olevaa verkkoaineistoa.

Eduskuntavaalien alla kirjasto keräsi teemakeräyksenä mm. vaaliaiheisia twiittejä, youtube-aineistoja, puolueiden ja ehdokkaiden verkkosivustoja ja muuta vaaliaiheista materiaalia. Kirjasto kannusti myös kansalaisia vinkkaamaan hyvistä verkkosisällöistä.

Suomalaiseen verkkoarkistoon on tallennettu internetistä suomalaista aineistoa vuodesta 2006 alkaen. Aineistoon sisällytetään edustavasti ja monipuolisesti tietoverkoissa eri aikoina yleisön saatavilla olevaa verkkoaineistoa.

Kerätyt verkkosivustot ovat asiakkaiden käytössä Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa, Eduskunnan kirjastossa sekä Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa.

Avoimesti yleisön saatavilla olevaa verkkoaineistoa tallennetaan vuosittain toteutettavassa Suomi-keräyksessä ja eri aihepiireihin, kuten vaaleihin tai tapahtumiin, liittyvissä teemakeräyksissä. Vaaliaiheisia keräyksiä on tehty aiemmin mm. eduskuntavaaleihin, presidentinvaaleihin ja europarlamenttivaaleihin liittyen.

Aineiston hakeminen ja tallentaminen perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriaineistolain mukaisesti vahvistamaan keräyssuunnitelmaan.

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen Digivaalit 2015 -hanke tutki verkossa muodostuvaa julkisuutta eduskuntavaalien ympärillä. Liki 200 000 vaalitwiitin analyysi paljasti, että hashtageista on tullut keskeinen kampanjointimuoto myös politiikassa.

Jokainen nuotti pitää elää -näyttely juhlisti Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta

Näyttely tarjosi ensimmäistä kertaa harvinaisen tilaisuuden tutustua Sibeliuksen alkuperäisiin sävellyskäsikirjoituksiin, jotka avaavat ikkunan Sibeliuksen elämään ja aikakauteen.

Näyttelyn punaisena lankana oli Jean Sibeliuksen elämä musiikin ja hänen sävellystuotantonsa johdattamana. Esillä oli lähes 130 esinettä: Kansalliskirjastosta alkuperäisiä sävellyskäsikirjoituksia, nuotteja ja konserttiohjelmia, Kansallisarkistosta kirjeitä ja vekseleitä, Kansallismuseosta Jean ja Aino Sibeliukselle kuuluneita pukuja sekä esineistöä Ainolasta. Näyttelyssä nähtiin myös Sibeliukselle kuulunut viulu.

Näyttely oli avoinna 16.10.2015 - 13.3.2016 Kansallismuseossa ja se toteutettiin Kansallismuseon, Kansalliskirjaston, Kansallisarkiston ja Ainolan yhteistyönä. Näyttelyn yhteydessä julkaistiin kirja Jokainen nuotti pitää elää. Jean Sibeliuksen vuosikymmenet musiikissa.

Kirjasto juhli lokakuussa 375-vuotisjuhlapäiväänsä

Kansalliskirjasto juhlisti 375-vuotistaivaltaan 23.10. Yliopiston juhlasalissa pidettyyn juhlaan saapui yli 600 juhlavierasta.

Juhlan kuvatunnelmia voi katsoa kuva-albumista (linkki vie Flickr-kuvapalveluun).

Kansalliskirjasto (entinen Helsingin yliopiston kirjasto) syntyi 26.3.1640 Kuninkaallisen Turun Akatemian yhteyteen. Akatemian kirjaston eli tänä päivänä Kansalliskirjaston alku oli 20 niteen kirjakokoelma, joka alkoi hitaasti kasvaa lahjoin ja ostoin.

Turun akatemiaan lähes kahdensadan vuoden aikana kootut kirjat, kaikkiaan noin 40 000 nidettä, tuhoutuivat syyskuussa 1827 tulipalossa. Runsaat 800 kotilainassa ollutta nidettä säästyivät kuitenkin tulelta ja ovat yhä tänään Aboica-kokoelmana tutkijoiden käytettävissä.

Yliopisto siirrettiin Helsinkiin ja se aloitti toimintansa "Keisarillisena Aleksanterin-yliopistona" vuonna 1828. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema uusi kirjastorakennus otettiin käyttöön 1845.

Lue lisää kirjaston historiasta
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/opastetut-kierrokset/kansalliskirjaston-historian-vaiheita

Kuva: Juhlassa nautittiin historiallisista puheista, musiikista ja kirjaston historiaa esittelevästä näytelmästä.

Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus 25 vuotta

Vuosi 2015 oli sekä Helsingin yliopiston että Kansalliskirjaston 375-vuotisjuhlavuosi. Koska Pietari Brahe oli sekä Ristiinan että Helsingin yliopiston perustaja, järjestetään yksi juhlavuoden tapahtumista lokakuussa Ristiinassa.

Samassa yhteydessä juhlittiin Mikkelissä sijaitsevan Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksen 25-vuotista taivalta erilaisin menoin.

 

Kansalliskirjaston Vuoden Asiakkaat Juuso Koponen ja Sophie Sälekari

Kansalliskirjasto myönsi historiansa neljännen Vuoden Asiakas -tunnustuksen työparille Sophie Sälekari ja Juuso Koponen, jotka toteuttivat Finna @ Helsinki Design Week -tapahtumaan innovatiivisen designkonseptin Finna.fi-palvelun aineistojen pohjalta.

Sälekari ja Koponen edustavat uudentyyppisiä Kansalliskirjaston digitaalisten palveluiden asiakkaita. Työssään suunnittelijat tarkastelivat Finnan avulla suomalaisen arkimuodin perintöä ja pohtivat suomalaisen muodin olemassaoloa.

Koodausta työkalunaan käyttävän informaatiomuotoilijan ja visuaalisia aineistoja hyödyntävän muotisuunnittelijan kyvyt yhdistäen Sälekari ja Koponen loivat prototyypin verkkosovelluksesta, jonka avulla suunnittelija voi tehdä luovaa prosessiaan näkyväksi. Syntynyt designkonsepti on erinomainen esimerkki siitä, millaisia uudenlaisia mahdollisuuksia muistiorganisaatioiden digitaaliset palvelut ja avoimet aineistot tarjoavat käyttäjilleen.

Finna.fi on arkistojen, museoiden ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu, joka tarjoaa kansalaisten käyttöön tällä hetkellä yli 10 miljoonaa aineistotietoa. Palvelulla ja sen eri näkymillä on yli 100 000 vakituista asiakasta. Mukana on yhteensä 100 suomalaista arkistoa, museota ja kirjastoa.

Kuva: Kai Ekholm ja Kristiina Hormia-Poutanen ojensivat tunnustuspalkinnon Juuso Koposelle. Sophie Sälekari ei valitettavasti päässyt mukaan tilaisuuteen.

Finnalle uusi strategia: Johtava avoimen kulttuurin ja tieteen aineistojen väylä vuonna 2020

Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisen Finna-hakupalvelun strategia vuosille 2016–2020 valmistui loppuvuodesta 2015.

Strategia antaa suuntaviivat palvelun kehitykselle tulevina vuosina. Strategian tahtotila on tehdä Finnasta johtava avoimen kulttuurin ja tieteen aineistojen hyödyntämisen väylä vuoteen 2020 mennessä.

http://blogs.helsinki.fi/kansalliskirjasto-uutiskirje/finna-tahtaa-johtavaksi-avoimen-kulttuurin-ja-tieteen-aineistojen-vaylaksi/

Kuva: Finna-päivää vietettiin marraskuussa Kansallisarkistossa.

Digitalia - Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus perustettiin Mikkeliin

Tutkimuskeskus tuo yhteen Mikkelin ammattikorkeakoulun digitaalisen tiedonhallinnan ja sähköisen arkistoinnin asiantuntijaryhmän sekä Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen tutkimuksen professorin tutkimusryhmän. Digitalia tuottaa digitaalisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät niin julkista sektoria, yrityksiä, muistiorganisaatioita kuin kansalaisten arkea. Pelkkä data ei luo arvoa. Se on ensin muutettava hyvin kuvailluksi tiedoksi, jonka alkuperä, merkitys ja ominaisuudet tunnetaan.


- Tiedon määrän valtava kasvu ja yhteiskunnan digitalisoituminen tekevät oleellisen tiedon seulomisen suurista tietomassoista entistä tärkeämmäksi. Tulemme kehittämään menetelmiä tiedon parempaan hallintaan, säilyttämiseen ja tehokkaampaan hyödyntämiseen, sähköisen arkistoinnin ja digipalveluiden tutkimusjohtaja Noora Talsi Mikkelin ammattikorkeakoulusta toteaa.


Digitalia on Mikkelin ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston yhteinen tutkimuskeskus ja se on saanut merkittävän rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta. Rahoituksen myönsi Etelä-Savon maakuntaliitto. Keskuksen perustavat yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk), Helsingin yliopisto ja Kansalliskirjasto.

- Mikkeli on ottamassa keskeisiä askeleita kohti digitaalisten aineistojen hallinnan ja käytön johtavaa asemaa Suomessa. Toivon ja uskon, että tästä syntyy yhteinen visio ekosysteemistä, jossa tutkimus, kaupunki ja yritykset toimivat yhdessä liittyen erilaisten datavirtojen hyötykäyttöön, digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori Mikko Tolonen Kansalliskirjastosta sanoo.

http://www.mamk.fi/tutkimus_ja_kehitys/digitalia

Kulttuuriperintöä verkkoon miljoona sivua vuodessa

Kansalliskirjastossa digitoitiin vuoden 2015 aikana lähes 1,2 miljoonaa sivua kulttuuriperintöaineistoa. Näistä tuotiin verkkopalveluun noin miljoona uutta sivua.

Digitoinnin painopiste vuoden aikana olivat aikakauslehdet ja sanomalehdet.
Vuoden lopussa lähes koko Kansalliskirjaston vuosien 1810 - 1944 yleisaikakauslehtikokoelma oli digitoitu.

Kaikki digitoitu aineisto, myös ikaisempina vuosina digitoidut pienpainatteet löytyvät kaikille avoimesta digi.kansalliskirjasto.fi -palvelusta.

Palvelussa oli vuoden lopussa lähes 10 miljoonaa sivua aineistoja.

 

Finna-palvelulle erinomaiset arviot

Arkistojen, museoiden ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu Finna on saanut erinomaiset arviot käyttäjiltä. Yli 12 000 asiakasta vastasi marras-joulukuussa kyselyymme palvelusta. Kansalliskirjasto vastaa palvelun ylläpidosta ja palvelua kehitetään yhdessä yhteistyökumppanien kanssa.

Eniten asiakkaita kiinnostavat suoraan verkossa saatavilla olevat aineistot, joita ovat esimerkiksi kuvat, kirjat, lehdet ja artikkelit, videot ja äänitteet, nuotit, opinnäytteet, kartat, taideteokset, esineet ja arkistoaineistot.

Käyttäjät antoivat Finnalle keskimäärin arvosanan 8 asteikolla 0-10.
95 % vastaajista suosittelisi palvelua myös muille.

Palvelun googlemaisuus keräsi kiitosta: 84 % vastaajista löysi Finnasta etsimänsä ja 63 % löysi myös jotakin muuta kiinnostavaa. Edellisen vuoden kyselyyn verrattuna aineiston löydettävyys parani lähes 10 %.

Suurin osa vastaajista käyttää Finnaa vähintään kerran viikossa (35 %) tai muutaman kerran kuukaudessa (34 %).

Puolet vastaajista oli kuullut Finnasta ensimmäisen kerran kirjaston, arkiston tai museon toimipisteestä. Tieto Finnasta on saavuttanut käyttäjät myös oppilaitosten kautta. Vastanneista valtaosa oli opiskelijoita (64 %).

”Käytän finna.fi-palvelua useamman kerran viikossa ja arvioni palvelusta on ollut erinomaisen luokkaa”, kommentoi Finnan aktiivikäyttäjä Leila Virta Tampereelta. 

Finna kokoaa jo yli 100 arkiston, kirjaston ja museon aineistot yhteen palveluun ja se sisältää yli 10 miljoonaa aineistotietoa. Käyttäjät etsivät palvelusta eniten tiettyä aineistoa (46 %) tai he varaavat ja uusivat kirjastoaineistoa (31 %).

Finna on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanketta.

Julkaisuarkistopalveluiden käyttö kasvoi yli 30 %

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelu tarjoaa asiakasorganisaatiolle tietojärjestelmän, jonka avulla se voi hallita ja julkaista digitaalisia dokumentteja. Dokumentit voivat olla tekstiä kuten artikkeleita, opinnäytteitä, kirjoja ja raportteja; tai kuvia, äänitteitä ja videoita.

Kokotekstiartikkeleita ladattiin palveluista vuoden 2015 aikana yli 32 miljoonaa kertaa, mikä on yli 30 % enemmän kuin edellisvuonna.

Julkaisuarkistopalveluiden asiakkaina on tällä hetkellä yliopistoja, ammattikorkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja virastoja. Asiakasorganisaatioiden palvelut ovat verkon kautta vapaasti käytettävissä.

Julkaisuarkistopalveluiden asiakaswiki

Julkaisuarkistot verkossa

www.doria.fi
www.theseus.fi
www.julkari.fi
jukuri.luke.fi
tampub.uta.fi
lauda.ulapland.fi

Digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen käyttö kasvoi yli 20 prosenttia

Kuvakaappaus Suometar-lehdestä vuodelta 1852, jossa kerrotaan Kansalliskirjaston avaamisesta

Kansalliskirjaston digitaalisia kulttuuriperintöaineistoja kuten sanoma-, aikakauslehtiä ja pienpainatteita verkkosivuineen ladattiin vuoden aikana peräti 14 miljoonaa kertaa eli yli 20 % enemmän kuin edellisvuonna.

Aineisto on käytössä Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun kautta.

Sanomalehtisivuja ladattiin yhteensä noin 4,6 miljoonaa kertaa ja sanomalehden yksittäisiä numeroita 55 028 kertaa.
Vuoden 2015 käyttötilastoissa suosituimpia sanomalehtiä olivat ruotsinkieliset Hufvudstadsbladet, Åbo Underrättelser ja Finlands Allmänna Tidning.

Aikakauslehtien sisältösivuja käytettiin noin 1,8 miljoonaa sivun verran ja numeroita 23 071 kertaa.
Vuoden 2015 viisi suosituinta aikakauslehteä olivat Historiallinen Aikakauskirja, Suomi, Suomen Urheilulehti, Valvoja ja Registeringstidning för varumärken.

Pienpainatekokoelmaan kuuluvia Teollisuuden hinnastoja ladattiin digi.kansalliskirjasto.fi -palvelusta vuoden aikana yhteensä 1 435 560 sivua ja yksittäisiä kuvastoja 8 835 kappaletta.

Vuosikertomus 2015