Fennica – Suomen kansallisbibliografia

Fennica – Suomen kansallisbibliografia on suomalaisen julkaisutuotannon tietovaranto.

Palvelun kuvaus

Fennica – Suomen kansallisbibliografia on suomalaisen julkaisutuotannon tietovaranto.

Se sisältää tietoja kirjoista vuodesta 1488, lehdistä vuodesta 1771, sarjajulkaisuista, kartoista, audiovisuaalisesta ja elektronisesta aineistosta. Siinä on myös ennakkotietoja tulevista julkaisuista sekä tietoja ulkomailla ilmestyneistä kirjoista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea. Myös tietoja pienpainateryhmistä sisältyy tietovarantoon.

Fennica-tietovarannossa on lisäksi uutuusluettelo sekä kansalliskokoelmasta puuttuvan kauno- ja tietokirjallisuuden luettelo.

Tietovaranto muodostuu vapaakappalelain (laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) nojalla luovutetun aineiston pohjalta, ja kuvailussa noudatetaan kansallisbibliografiatyön kansainvälisiä suosituksia.

Tietovaranto karttuu vuodessa noin 14 000 monografia- ja noin 700 jatkuvien julkaisujen nimekkeellä. Tietovarannossa on yhteensä yli miljoona kirja- tai muuta monografiatietuetta (painettua ja sähköistä aineistoa), noin 73 000 jatkuvaa julkaisua (lehteä tai sarjaa) ja noin 52 000 karttaa.

Kansallisbibliografia Fennica, kansallisdiskografia Viola, sekä kansalliskokoelman aineistot ja suomalaisten painettujen nuottien ja musiikkiäänitteiden viitteet ja artikkeliviitteet löytyvät Kansalliskirjaston hakupalvelusta.

Taustatieto

Suomen ensimmäinen kansallisbibliografia, Suomalainen kirjallisuus 1544–1877, laadittiin 1870-luvulla Kansalliskirjaston kokoelmien pohjalta, ja sitä täydennettiin myöhemmin 1900-lukuun ulottuvaksi. Teoksen toimitti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, joka jatkoi kansallisbibliografian julkaisua toimittamalla sarjaa Suomalainen kirjallisuus vuosina 1901–1938. Suomen ensimmäinen ruotsinkielisen kirjallisuuden bibliografia Katalog öfver den svenska litteraturen i Finland kattaa vuodet 1886-1938. Vuodesta 1939 alkaen kansallisbibliografiassa on ollut maassa painettu kaikenkielinen kirjallisuus.

Kansallisbibliografian automatisoitu tuotanto aloitettiin 1978. Painetut bibliografiat ja korttiluettelot on sen jälkeen siirretty Fennica-tietovarantoon lähes kattavasti.   

Kansallisbibliografian aineistot Kansalliskirjasto saa kulttuuriaineistolain (Laki kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä, 2007) perusteella. Kuvailtavien aineistojen valinta tehdään kattavasti sisällöllisin perustein riippumatta aineiston tallennusvälineestä. 

Kansallisbibliografiatyössä noudatetaan kirjastoalan kansainvälisen kattojärjestön International Federation of Library Associations and Institutions (IFLA) ohjaavia periaatteita.

IFLA antaa kansallisbibliografioiden sisältösuositukset, joiden pohjalta pyritään antamaan monipuolinen ja edustava kuva maan kansallisesta julkaisutuotannosta. Kansallisbibliografian aineistot kuvaillaan siten, että bibliografiaa voidaan käyttää suomalaisen julkaisutuotannon tilastollisen ja muun tutkimuksen lähteenä.

Kuvailussa pyritään yhdenmukaisuuteen pitämällä yllä tietueiden tasalaatuisuutta.

Kansallisbibliografia tarjoaa suomalaisten julkaisujen bibliografisen kuvailun, sisällönkuvailun ja julkaisuissa esiintyvien henkilö- ja yhteisönimien ohjeelliset nimimuodot.

Kansallisbibliografinen kuvailutason määrittely

Verkkoaineiston kuvailu ja kuvailukriteerit

Palveluun liittyminen

Free of charge

Tietoa palveluun liittymisestä

Fennican käyttö Kansalliskirjaston hakupalvelun kautta on kaikille maksutonta.

Osa palvelupakettia