Kansalliskirjaston hakupalvelu hakee aineistoja osoitteessa kansalliskirjasto.finna.fi
Kansalliskirjasto kehittää palveluitaan tasavertaisuuden vahvistamiseksi Suomessa. Teemme työtä sen eteen, että julkaistu kulttuuriperintömme olisi mahdollisimman avoimesti ja helposti saatavilla. Digitoinnilla tähtäämme laajojen, yhtenäisten ja avointen aineistojen tarjoamiseen. Vahvistamme kulttuuriperintöaineistojen kiinnostavuutta ja näkyvyyttä yhteistyössä muistiorganisaatioiden ja muiden yhteistyökumppaniemme kanssa.
Annifia voi hyödyntää kielestä riippumatta ja millä vain kuvailusanastolla, olettaen että käytettävälle kielelle on saatavissa tarvittavat työkalut. Annifin voi kouluttaa omalle aineistolleen mahdollisimman sopivaksi. Finto AI -palvelu perustuu Annifiin.
Arto on kotimaisten aikakauslehti- ja monografia-artikkelien kokoelma, joka on nykyisin osa Melindaa. Arton tiedot ovat haettavissa Finnassa ja niitä voidaan hyödyntää rajapintojen avulla mm. korkeakoulujen julkaisutiedonkeruussa.
Artikkelien kuvailutyökalulla mikä tahansa kirjasto, tiedekustantaja tai tieteellinen seura voi tallentaa oman alansa, aihepiirinsä tai omien julkaisujensa artikkelit paremmin löydettäviksi.
Kansalliskirjaston itse tuottamaa dataa ja metadataa voivat kaikki hyödyntää vapaasti. Tarjoamme lukuisia tietovarantoja ja rajapintoja jotka on julkaistu avoimena datana CC0-lisenssillä. Lisätiedot aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista on koottu datakatalogiin.
Kansallisbibliografia Fennican data on hyödynnettävissä useilla eri tavoilla. Fennican tietoja pääsee selaamaan avoimen datan päälle rakennetun käyttöliittymän avulla osoitteessa http://data.nationallibrary.fi/.
Digissä on yli 22 miljoonaa sivua digitoitua aineistoa, johon voi tehdä vapaatekstihakuja. Kaikki Kansalliskirjaston digitoimat lehdet sekä sähköisesti vastaanotetut uudet lehdet ovat samassa järjestelmässä Digissä. Osa aineistosta on vapaassa verkkokäytössä, mutta tekijänoikeuden alainen aineisto on käytettävissä vain vapaakappalekirjastoissa asiakaspäätteillä.
Digi sisältää Kansalliskirjaston
Kansalliskirjasto digitoi sen omiin kokoelmiin kuuluvia tai niihin luovutettavia aineistoja. Digitoinnin jälkeen aineistot tulevat käyttöön digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa.
Digitointikumppanuus tarkoittaa yhteistyötä, jossa julkaisija ja Kansalliskirjasto digitoivat Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvia aineistoja jakaen kustannuksia. Kansalliskirjasto avaa kaikki digitoimansa aineistot käytettäviksi vapaakappalekirjastoissa.
Dublin Core -formaatti on digitaalisten aineistojen kuvailua varten kehitetty formaatti. Se mahdollistaa periaatteessa yksinkertaisen ja helpon kuvailun myös kirjastoalan ulkopuolisten henkilöiden käyttöön. Kansalliskirjasto ylläpitää suomalaisia sovellus- ja tallennusohjeita ja tuottaa eri aineistojen sovellusprofiileja. Formaatti on käytössä julkaisuarkistoissa, kuten Kansalliskirjaston Doria-palvelussa. Kirjasto on jäsenenä Dublin Core -formaatin taustaorganisaatiossa DCMI:ssä (Dublin Core Metadata Initiative) ja on mukana sen hallinnossa.
Elektra on Kansalliskirjaston yhteistyössä Kopioston kanssa tuottama palvelu, joka sisältää tekijänoikeuden alaisia kotimaisten tieteellisten lehtien artikkeleita. Aineisto käsittää yli 30.000 artikkelia noin 40 lehdestä, pääosin 1990-luvun puolivälistä alkaen.
Formula on Kansalliskirjaston ylläpitämä palvelu, jonka kautta suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoa välitetään Europeanaan.
Europeana on digitaalista kulttuuriperintöaineistoa eurooppalaisista arkistoista, kirjastoista ja museoista kokoava ja tarjoava palvelu (europeana.eu). Aineistojen metadata muunnetaan Europeanan edellyttämään muotoon yhteistyössä aineistoa tarjoavan organisaation kanssa, ja Kansalliskirjasto asettaa metadatan Formulan avulla Europeanan haravoitavaksi.
Fennica – Suomen kansallisbibliografia on suomalaisen julkaisutuotannon tietovaranto.
Se sisältää tietoja kirjoista vuodesta 1488, lehdistä vuodesta 1771, sarjajulkaisuista, kartoista, audiovisuaalisesta ja elektronisesta aineistosta. Siinä on myös ennakkotietoja tulevista julkaisuista sekä tietoja ulkomailla ilmestyneistä kirjoista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea. Myös tietoja pienpainateryhmistä sisältyy tietovarantoon.
FinELib-konsortiossa hankitaan keskitetysti elektronisia aineistoja konsortion jäsenorganisaatioille. FinELib-toimisto toimii Kansalliskirjastossa ja neuvottelee elektronisten aineistojen lisensioinnista ja avoimesta julkaisemisesta konsortion jäsenten puolesta.
Aineistohankinnassa noudatetaan FinELib-konsortion lisensiointiperiaatteita. Periaatteissa kiinnitetään huomiota hankinnan kannalta keskeisimpiin seikkoihin, kuten konsortioalennukseen, aineistojen käyttöehtoihin, vastuukysymyksiin ja käyttötilastojen saatavuuteen.
Finna on koti Suomen kulttuuri- ja tiedeaineistoille. Finna rakentuu aineistot yhteen kokoavasta Finna.fi:stä ja sadoista muista Finna-hakupalveluista.
Finna.fi kokoaa museoiden, kirjastojen, arkistojen ja muiden yhteistyöorganisaatioiden aineistot saman katon alle. Monipuolisilla hakutoiminnoilla miljoonien aineistojen äärelle pääsee helposti ja nopeasti. Finna.fi tarjoaa myös valikoituja sisältöjä eri käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi Finna Luokkahuone johdattaa aineistojen pariin oppimisen näkökulmasta.
Finto on kaikkien vapaasti käytettävissä oleva sanasto- ja ontologiapalvelu. Finton tarjoamia sanastoja ovat mm. Yleinen suomalainen ontologia YSO, YSO-paikat, Metatietosanasto sekä KANTO - Kansalliset toimijatiedot. Lisäksi Fintosta löytyy myös lukuisia erikoisalojen sanastoja, ontologioita ja luokituksia sekä KOKO-ontologiapilvi, jossa erikoisontologiat yhdistyvät yleisontologia YSOon. Fintossa julkaistut, pysyviin URI-tunnisteisiin perustuvat sanastot edistävät metatiedon yhteentoimivuutta ja linkittyvyyttä yli kieli- ja organisaatiorajojen.
Finto AI:ta voidaan käyttää asiasanoittamaan tekstiä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Se antaa syötetylle tekstille aihe-ehdotuksia, jotka perustuvat tällä hetkellä Yleisen suomalaisen ontologian YSO:n käsitteisiin.
ISBN-tunnus identifioi julkiseen käyttöön tarkoitetut kirjat. Suomen kansallinen ISBN-keskus vastaa ISBN-tunnusten jakamisesta Suomessa. Keskus ylläpitää kansallista kustantajarekisteriä ja välittää tietoja suomalaisista kustantajista kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön.
ISIL-tunnus on kirjastojen ja vastaavien organisaatioiden kansainvälinen standarditunnus.
ISMN-tunnus identifioi julkiseen käyttöön tarkoitetut nuottijulkaisut. Suomen kansallinen ISBN-keskus vastaa myös ISMN-tunnusten jakamisesta Suomessa. Keskus ylläpitää kansallista kustantajarekisteriä ja välittää tietoja suomalaisista kustantajista kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön.
ISNI-tunnus (International Standard Name Identifier) identifioi globaalisti, ainutkertaisesti ja pysyvästi henkilöiden ja yhteisöjen julkiset identiteetit ja erottaa samannimiset henkilöt ja yhteisöt toisistaan. ISNI kokoaa yhteen saman henkilön tai yhteisön nimen variaatiot ja nimimuodot (esimerkiksi saman nimen erilaiset translitteraatiot).
ISSN-tunnus identifioi jatkuvasti ilmestyvät julkaisut. Suomen kansallinen ISSN-keskus vastaa tunnusten jakamisesta Suomessa ja lähettää ISSN-tunnuksen saaneiden julkaisujen tiedot ISSN Portal -tietokantaan.
Tunnisteet metatiedon osana palvelevat koko julkaisualaa ja kirjastosektoria ja tukevat julkaisujen tunnistamista, käsittelyä ja löytyvyyttä.
Julkaisuarkistopalvelut tarjoavat asiakasorganisaatiolle tietojärjestelmän, jonka avulla se voi hallita ja julkaista digitaalisia dokumentteja. Dokumentit voivat olla tekstiä, kuten artikkeleita, opinnäytteitä, kirjoja ja raportteja; tai kuvia, äänitteitä ja videoita. Asiakkaan käytössä on syöttölomake aineistojen kuvailua ja järjestelmään viemistä varten, mutta aineistoa voidaan myös tuoda järjestelmään automaattisin prosessein muista järjestelmistä. Aineistoja ja niiden metadataa voidaan lisäksi viedä helposti muihin järjestelmiin.
Juuli-julkaisutietoportaali on tarkoitettu suomalaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisutietojen selailuun ja niistä tehtäviin hakuihin. Juulin sisältämät viitetiedot on koottu opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruun yhteydessä suomalaisten korkeakoulujen tutkimustietojärjestelmistä.
Kansalliskirjasto tuottaa avoimen ja maksuttoman lähdekoodin Koha-ohjelmistoon perustuvaa kirjastojärjestelmäpalvelua. Kirjastojärjestelmän avulla kirjastot hallitsevat kokoelmiensa hankintaa ja lainausta.
Palvelu sisältää järjestelmän ylläpidon, asiakkaiden kanssa yhdessä tarkemmin sovittavaa kehittämistyötä sekä palvelinalustan hankinnan koordinoinnin. Palvelu tuotetaan yhdessä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n kanssa.
Kansalliskirjaston tuki yhteiselle tilastoinnille on päättynyt. Viimeinen yhteistilasto julkaistiin toukokuussa 2021.
KOKO on kokoelma suomalaisia ontologioita, jotka on linkitetty toisiinsa. KOKOn runkona toimii Yleinen suomalainen ontologia YSO, johon on linkitetty joukko erityisalojen ontologioita. Yhteensä KOKOssa on yli 50 000 käsitettä. KOKOon sisältyvät ontologiat ovat:
Kuvailusäännöt ohjaavat kuvailijaa tuottamaan laadukasta metatietoa. Kuvailujen tuottaminen edellyttää kuvailusääntöjen hallintaa.
Kansalliskirjaston kokoelmista voi tilata kaukolainaksi kaikkea kotilainattavaa aineistoa ja joitakin lukusaliaineistoja.
Kansalliskokoelman aineistoja emme lähetä kaukolainaksi, mutta niistä voi tilata jäljenteitä. Kansalliskokoelman sanomalehtien mikrofilmejä lähetämme lukusalilainaksi vain siinä tapauksessa, että niitä ei saa muualta.
Kansalliskirjaston aineisto löytyy Kansalliskirjaston hakupalvelusta:
kansalliskirjasto.finna.fi
MARC 21 on kirjastoaineistojen kansainvälinen kuvailu- ja tiedonsiirtoformaatti, jota ylläpidetään ja kehitetään Kongressin kirjastossa. Kansalliskirjasto toimittaa formaatin suomen- ja ruotsinkieliset versiot, antaa niihin liittyvää ohjeistusta ja koulutusta ja ylläpitää kansainvälisiä yhteyksiä. Eri formaattiversioiden ja päivitysten välisten konversioiden tuottaminen kirjastojärjestelmien käyttöön kuuluu myös palveluun. Konversioiden tekoa ja testausta varten on tarjolla erillinen USEMARCON-ohjelma.
Melinda on kansallinen kuvailun yhteistyöympäristö ja metatietovaranto, joka kokoaa kirjastoaineistojen kuvailevat metatiedot yhteen paikkaan. Kirjastot kuvailevat aineistonsa yhteiseen tietovarantoon, josta tietoja voidaan myös hyödyntää. Tietojen keskittäminen säästää työtä ja kustannuksia kirjastoissa sekä mahdollistaa asiakkaiden paremman palvelemisen.
Melinda sisältää pääsääntöisesti mukana olevien kirjastojen kaikki aineistot. Opinnäytetöitä ja elektronisia aineistopaketteja kirjastot ovat kuvailleet omien käytäntöjensä ja lisenssiehtojen mukaan.
Metatietosanasto on osa Finto-sanastoryhmää. Se sisältää aineistojen kuvailussa tarvittavia suomen- ja ruotsinkielisiä termejä ja ilmauksia. Sanasto soveltuu myös asiakaskäyttöliittymissä näkyvien otsikoiden valintaan. Sanasto auttaa metatiedon automaattista käsittelyä (koneluettavuus, automaattinen käännösmahdollisuus eri kielille, linkitettävyys).
Sanasto on jäsennelty RDA-tekstin ja FRBR-käsitemallin määrittelemälle entiteetti-suhde-rakenteelle. Kullakin termillä ja fraasilla on pysyvä uri-tunniste.
Mikrokuvauspalvelut
Välitämme kirjastoille sanomalehtien mikrofilmikopioita. Kansalliskirjasto digitoi kaikki Suomessa ilmestyvät sanomalehdet ja tulostaa ne mikrofilmeille (Computer output microfilm).
Mikrofilmin säilyvyys oikeissa olosuhteissa on vähintään 500 vuotta. Filmiä voidaan käyttää digitoinnissa.
ONIX for Books on kansainvälinen kirjojen ja muiden julkaisujen kuvailu- ja tiedonsiirtoformaatti, jota ylläpitää EDItEUR. ONIX-keskus vastaa suomalaisen sovelluksen ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä kirja-alan toimijoiden kanssa.
Rahoitus sisältää Helsingin yliopiston yleiskustannukset, 15% myönnöstä
Peri+ on Kansalliskirjaston yhteistyössä Kopioston kanssa tuottama palvelu, joka sisältää vanhoja tieteellisiä aikakauslehtiä. Ne lehdet, jotka ovat tekijänoikeudenalaisia, ovat käytettävissä sopimuksen tehneissä kirjastoissa.
Palvelussa olevat aikakauslehdet (vuoden 1939 loppuun asti vapaassa verkkokäytössä):
Skosmos on Kansalliskirjastossa kehitettävä avoimen lähdekoodin sanasto- ja ontologiaselainsovellus, joka toimii Finto-palvelun taustalla. Skosmoksen kehitystyö tapahtuu Github-alustalla ja on avoimesti kenen tahansa seurattavissa ja kommentoitavissa. Skosmoksen käyttöliittymä on saatavilla kymmenellä kielellä ja käännöksiä ylläpidetään säännöllisesti jokaisen julkaisuversion osana. Skosmos on otettu Finto-palvelun lisäksi käyttöön muuallakin, myös ulkomailla (esim. Unesco ja FAO hyödyntävät Skosmosta). Ulkomailta on osallistuttu myös Skosmoksen kehitystyöhön mm.
Toimijakuvailupalvelu ohjeistaa henkilöiden, sukujen ja yhteisöjen kuvailua sekä niiden hyödyntämistä aineistojen kuvailussa.
Palvelua annetaan erityisesti kirjastoille, jotka tulevat mukaan toimijakuvailujen yhteistuotantoon. Suunnitteilla olevan Nimitietopalvelun myötä palvelua annetaan myös arkistoille ja museoille.
URN-tunnus on digitaalisen resurssin, kuten verkkojulkaisun, ainutkertainen, pysyvä standarditunnus.
Viola on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Violaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista kattavasti vuodesta 1977. Violassa on tietoja sekä musiikkijulkaisuista että niihin sisältyvistä yksittäisistä teoksista ja kappaleista. Violassa on yhteensä noin 1,1 miljoonaa kuvailutietuetta. Luettelo karttuu vuodessa noin 20 000 uudella tietueella.
Yleinen suomalainen ontologia YSO on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti) ontologia, joka koostuu pääasiassa yleiskäsitteistä mutta sisältää runsaasti myös eri alojen erikoiskäsitteistöä. YSOn ruotsinkielinen versio on ALLFO.
Ontologialla tarkoitetaan käsitehierarkiaa, joka kuvaa jonkin aihealueen käsitteet ja niiden väliset suhteet koneymmärrettävässä muodossa, ja se identifioi käsitteet termien sijasta yksilöivin tunnistein (URI).
YSO-paikat on kaksikielinen yleiskäyttöinen paikkakäsitteistö. YSO-paikat sisältää hallinnollisiin ja muihin alueisiin, sekä luonnonmaantieteellisten paikkoihin viittaavia käsitteitä, joita on otettu mukaan erityisesti muistiorganisaatioiden sisällönkuvailutarpeiden pohjalta. Paikkakäsitteet viittaavaat suomalaisiin ja Suomen ulkopuolisiin, nykyisiin ja historiallisiin paikkoihin.
FinELibin neuvottelemiin tiedelehtisopimuksiin sisältyy open access -etuja, joilla vastaava kirjoittaja voi julkaista artikkelinsa avoimena joko ilman kirjoittajamaksua tai alennetulla kirjoittajamaksulla. FinELibin sivuilta löydät neuvoja avoimeen julkaisemiseen liittyvissä kysymyksissä.
Datapalvelut palvelevat eri alojen opiskelijoita, tutkijoita, taiteilijoita ja muita datan tarvitsijoita laajasti tieteenalasta riippumatta. Myös muut kuin tutkijat voivat hyödyntää dataa. Digitoiduissa aineistoissa on käytössä myös lataustyökalu, jolla voi luoda omiin tarkoituksiin soveltuvan datasetin. Voit käyttää dataa omatoimisesti datakatalogin ja Kansalliskirjaston kehittämien työkalujen avulla.
Kirjaston asiantuntijat esittelevät kokoelmia eri vaiheissa oleville opiskelijaryhmille tutkimuskäytön näkökulmasta. Esittelyn voi varata niin johdantokurssilaisille kuin osaksi proseminaariohjelmaakin.
Osallistumme tutkimushankkeisiin, jotka edistävät aineistojemme saatavuutta ja käytettävyyttä, ja jotka parantavat aineistojemme laatua esimerkiksi uudenlaisella sisältötiedolla tai hyödyntämällä tekoälyyn perustuvia sovelluksia.
Lain kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) mukainen vapaakappaleiden luovutus digitaalisista julkaisuista. Julkaisut voi luovuttaa vapaakappaletoimistoon käyttäen verkkolomaketta tai (sopimuksen mukaan) SFTP-yhteyden kautta tai tallennevälineellä.
Toiminnan tarkoituksena on on kansallisen digitaalisen julkaisutuotannon säilyttäminen ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tiedon tarvitsijoiden käyttöön nyt ja tulevaisuudessa.
Lain kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) mukainen vapaakappaleiden luovutus painotuotteiden ja tallenteiden osalta. Toiminnan tarkoituksena on on kansallisen julkaisutuotannon säilyttäminen ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tiedon tarvitsijoiden käyttöön nyt ja tulevaisuudessa. Vapaakappalekokoelmissa säilyy myös sellainen aineisto, joka muuten katoaa saatavilta nopeasti ja jota muut kirjastot eivät talleta.
Itsepalveluaikana kirjastossa ei ole asiakaspalvelua, eikä erikoislukusali ole käytettävissä.
(Asiakaspalvelu on auki ma-pe 10–17.)
Itsepalveluaikoina voi omatoimisesti
Voit ottaa itse kopioita kotilainattavista ja käsikirjaston aineistosta. Voit lain mukaan tehdä julkistetusta aineistosta jäljenteen yksityistä käyttöä varten siinäkin tapauksessa, että teoksen tekijänoikeudet ovat edelleen voimassa.
Seuraavien aineistojen itsepalvelukopiointi ei ole sallittua niiden säilyvyyden turvaamiseksi, mutta voit tilata niistä jäljenteitä jäljennepalvelulta:
Kansalliskirjastokortin voi saada henkilö, joka
Suomessa asuvat ulkomaalaiset voivat hakea henkilötunnusta maistraatista.
Helsingin yliopistossa vaihto-opiskelijoina tai vierailevina tutkijoina toimivat voivat saada kirjastokortin, vaikka eivät täytä kaikkia edellä mainittuja ehtoja.
Kansalliskirjaston aineistojen lainaamiseen tarvitaan kansalliskirjastokortti. Lainaus tapahtuu itsepalveluna kirjastomme tiloihin sijoitetuilla lainausautomaateilla. Lainaamiseen tarvitset kirjastokorttisi sekä sille asettamasi nelinumeroisen PIN-koodin. Kotilainojen laina-aika on 28 vuorokautta.
Osan aineistostamme saa ainoastaan lukusalilainaan eli siihen tulee tutustua kirjastomme tiloissa. Lukusalilainojen osalta laina-ajat ovat 28 vuorokautta. Lukusalilainat säilytetään kirjaston tiloissa, aineistolle varatuissa hyllyissä.
Voit ottaa yhteyttä neuvontaamme:
Varaa aika tiedonhaun opastukseen, jolloin tiedonhaku on mahdollista tehdä yhdessä kirjaston asiantuntijan kanssa.
Alle puoli tuntia kestävä tiedonhaku on maksuton. Laajemmista toimeksiannoista laskutetaan hinnaston mukaan.
Teemme tiedonhakuja kirjaston painettuihin ja digitaalisiin kokoelmiin sekä muihin verkkoaineistoihin.
Tiedonhakupyynnön voit jättää neuvontaan sähköpostitse, puhelimitse tai paikanpäällä kirjaston neuvonnassa.
Laajat aineistoselvitykset ovat maksullisia.
Kansalliskirjaston tilaavassa kaukopalvelussa tilaamme sinulle lainoja ja jäljenteitä muista kirjastoista Suomessa ja ulkomailla.
Etsimme teoksen puolestasi ja hankimme sinulle lainan tai jäljenteen mahdollisimman edullisesti ja nopeasti. Kaukopalvelumme kautta voit tilata myös sellaista Kansalliskirjastossa olevaa aineistoa, joka ei ole juuri sillä hetkellä saatavana.
Voit tehdä kaukopalvelutilauksen:
Kansalliskirjasto tarjoaa tutkijoille ja opiskelijoille varattavia tutkijatiloja. Haku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, loka-marraskuussa ja touko-kesäkuussa.
Kansalliskirjasto tarjoaa kaikille avoimia kulttuuritapahtumia ja näyttelyitä sekä kirjastoammattilaisille suunnattuja koulutuksia ja muita tapahtumia.
Kansalliskirjasto järjestää vuosittain erilaisia näyttelyitä. Kirjaston monipuolinen kulttuuritoiminta tarjoaa elämyksiä, iloa ja innostusta kirjakulttuuriin ja tiedonhakuun kaikille kansalaisille. Näyttelyihin ja tapahtumiin on vapaa pääsy.
Ajankohtaista
Opastustoiminta on kesätauolla 1.6.-31.8. Uusia varauksia ei oteta tälle jaksolle.
Opastuksia järjestetään tiistaisin ja torstaisin. Koronatilanteen muuttuessa aukioloihin ja palveluihin voi tulla muutoksia nopealla aikataululla.
Opastuksia koskevat tiedustelut voi lähettää osoitteella kk-opastukset@helsinki.fi.
Tilattavat opastukset - tärkeää tietoa