Kansalliskirjasto auttaa kirjastoja arvioimaan ja kehittämään omia palveluitaan tarjoamalla kirjastojen toiminnan ja niiden vaikuttavuuden arviointiin erilaisia työkaluja.
Kansalliskirjaston rakentamassa Tieteellisten kirjastojen tilastotietokannassa (KITT) julkaistaan Suomen tieteellisten kirjastojen vuosittaiset tilastot kansainvälisen ISO 2789 kirjastotilastostandardin mukaisesti. Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto antaa kokonaiskuvan Suomen tieteellisten kirjastojen voimavaroista, kokoelmista ja palveluista.
Voimme digitoida asiakkaalle Kansalliskirjaston tai asiakkaan omaa aineistoa. Olemme erikoistuneet laajojen kokonaisuuksien sekä huonokuntoisten, hellävaraista käsittelyä vaativien aineistojen digitointiin. Tekijänoikeuden alaisen materiaalin digitointiin tarvitsemme oikeudenhaltijan suostumuksen. Edistämme digitaalisen aineiston tuottamista solmimalla kumppanuuksia esim. lehtitalojen kanssa.
Tarjoamme Kansalliskirjaston digitaalisia historiallisia lehtiä ja pienpainatteita digi.kansalliskirjasto.fi:n eli Digin kautta. Tekijänoikeudesta vapaat aineistot ovat kaikkien saatavilla, ja tekijänoikeuden alaiset ovat käytettävissä vain vapaakappalekirjastojen asiakaspäätteillä. Digi sisältää myös Peri+-palveluun kuuluvat valikoidut tieteelliset aikakauslehdet, jotka ovat käytössä sopimuksen tehneissä kirjastoissa.
Tarjoamme säilytyspalveluina paperiaineistojen konservointipalveluja, aineistojen säilytykseen liittyvää opastusta ja konsultointia. Kirjastoille välitämme esim. sanomalehtien mikrofilmikopioita.
Kansalliskirjaston ylläpitämiä alustapalveluita ovat Finna ja Finto sekä julkaisuarkisto- ja kirjastojärjestelmäpalvelut.
Kansalliskirjasto tarjoaa Suomen arkistoille, kirjastoille ja museoille mahdollisuuden tuoda aineistonsa kansalliseen Finna-palveluun, joka näkyy osoitteessa Finna.fi. Lisäksi Finnan jäsenorganisaatiot voivat halutessaan luoda Finnan työkaluilla oman asiakaskäyttöliittymänsä verkkoon.
Finto on Kansalliskirjastossa ylläpidetty keskitetty ontologia- ja sanastopalvelu, joka mahdollistaa sanastojen julkaisun ja selailun. Palvelu tarjoaa myös rajapinnat sanastojen ja ontologioiden hyödyntämiseen muissa ohjelmistoissa.
Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut tarjoaa tukea digitaalisten aineistojen verkkojulkaisemiseen. Peruspalvelu kattaa työkalut aineistojen syöttöön, hallintaan ja julkaisemiseen.
Kirjastojärjestelmäpalvelu koordinoi kirjastojärjestelmän ja sen palvelinympäristön hankintaa ja käyttöä kirjastojen järjestelmäkonsortioiden puolesta.
Fennica – Suomen kansallisbibliografia on suomalaisen julkaisutuotannon tietokanta. Tietokanta muodostuu vapaakappalelain (laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) nojalla luovutetun aineiston pohjalta, ja kuvailussa noudatetaan kansallisbibliografiatyön kansainvälisiä suosituksia.
Viola on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Tietokantaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista vuodesta 1977.
Kansalliskirjaston tarjoamia lisensointipalveluja ovat FinELib, Elektra ja Peri+.
FinELib-konsortiossa hankitaan keskitetysti elektronisia aineistoja konsortion jäsenorganisaatioille. Kansalliskirjastossa toimiva FinElib-toimisto neuvottelee e-aineistosopimuksia konsortion jäsenten puolesta. FinELib-konsortio myös edistää e-aineistojen käyttöä ja tarjontaa erilaisin kehittämishankkein.
Kansalliskirjasto tarjoamia julkaisupalveluja ovat elektronisten dokumenttien julkaisupalvelu Elektra ja vanhoja tieteellisiä aikakauslehtiä tarjoava Peri+. Palvelut tuotetaan yhteistyössä Kopioston kanssa.
Europeana Formula -palvelulla Suomen arkistot, kirjastot ja museot saavat aineistojaan koskevan metadatan Euroopan yhteiseen digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen portaaliin eli Europeanaan (europeana.eu). Kansalliskirjasto opastaa sopimuksen tehneitä organisaatioita siinä, millaista taustatyötä metadatan vienti edellyttää.
Suomen Voyager-kirjastoissa tietueiden poiminta muista kuin suomalaisista Voyager-tietokannoista hoidetaan BookWhere- ja USEMARCON-ohjelmien avulla. USEMARCON on konversio-ohjelma, jonka avulla poimitut tietueet muunnetaan oikeaan formaattiin ja merkistöön ennen kuin ne tallennetaan tietokantaan.
Itse tuottamansa metatiedon ja datan Kansalliskirjasto tarjoaa avoimena datana kaikkien hyödynnettäväksi.
Kansalliskirjasto vastaa kolmen tietovarannon, Melindan, Arton ja Juulin, ylläpidosta.
Melinda on kansallinen metatietovaranto, joka kokoaa kirjastoaineistojen kuvailevat metatiedot yhteen paikkaan.
ARTO on kotimaisten aikakauslehti- ja monografia-artikkelien viitetietokanta ja metatietovaranto. ARTOn tiedot ovat haettavissa oman käyttöliittymän lisäksi Finnassa ja niitä voidaan hyödyntää rajapintojen avulla muun muassa korkeakoulujen julkaisutiedonkeruussa.
Juuli-julkaisutietoportaali on tarkoitettu suomalaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisutietojen selailuun ja niistä tehtäviin hakuihin. Juulin sisältämät viitetiedot on koottu suomalaisten korkeakoulujen tutkimustietojärjestelmistä.
Kansalliskirjasto ylläpitää ja kehittää palveluita kirjastojen tiedonkuvailun avuksi.
Kansalliskirjasto antaa koulutusta ja neuvontaa erilaisten formaattien, kuten MARC 21, ONIX ja Dublin Core, käytöstä sekä ylläpitää formaattien suomalaisia ohjeita.
Kansalliskirjasto ylläpitää myös asiasanastoja, ontologioita ja muita kuvailua tukevia sanastoja, jotka auttavat aineiston asiasanoituksessa ja edesauttavat tiedonhakua. Kansalliskirjaston ylläpitämät asiasanastot ja ontologiat ovat YSO, YSA, Allärs, MUSA ja CILLA. Lisäksi Kansalliskirjasto koordinoi KOKO-ontologian ylläpitoa.
Kuvailusääntöpalvelu neuvoo, kuinka sääntöjä sovelletaan kirjastoaineistoa kuvailtaessa. Suomessa käytössä olevat kuvailusäännöt ovat RDA ja ISBD.
Kansainvälisen ISIL-standarditunnusjärjestelmän tarkoituksena on määritellä ja edistää standarditunnusten käyttöä kirjastojen ja vastaavien organisaatioiden tunnistamiseen yksiselitteisesti ja konekielisesti. Suomessa standarditunnuksien jakamisesta vastaa Kansalliskirjasto.
Kansalliskirjaston ja julkaisualan toimijoiden tehtävänä on yhteistyössä tallettaa kotimainen julkaisutuotanto. Tallettaminen koskee painotuotteita, äänitteitä ja muita tallenteita sekä digitaalisia julkaisuja ja muuta verkkoaineistoa.
Toiminnan tarkoituksena on on kansallisen julkaisutuotannon säilyttäminen ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tiedon tarvitsijoiden käyttöön nyt ja tulevaisuudessa. Vapaakappalekokoelmissa säilyy myös sellainen aineisto, joka muuten katoaa saatavilta nopeasti ja jota muut kirjastot eivät talleta.
Kansalliskirjaston vapaakappaletoimisto vastaa aineiston vastaanotosta ja asiakasneuvonnasta.
