Palvelun kuvaus

Fennica – Suomen kansallisbibliografia on suomalaisen julkaisutuotannon tietokanta.

Se sisältää tietoja kirjoista vuodesta 1488, lehdistä vuodesta 1771, sarjajulkaisuista, kartoista, audiovisuaalisesta ja elektronisesta aineistosta. Siinä on myös ennakkotietoja tulevista julkaisuista sekä tietoja ulkomailla ilmestyneistä kirjoista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea. Myös tietoja pienpainateryhmistä sisältyy tietokantaan.

Fennica-tietokannassa on lisäksi uutuusluettelo sekä kansalliskokoelmasta puuttuvan kauno- ja tietokirjallisuuden luettelo.

Tietokanta muodostuu vapaakappalelain (laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) nojalla luovutetun aineiston pohjalta, ja kuvailussa noudatetaan kansallisbibliografiatyön kansainvälisiä suosituksia.

Tietokanta karttuu vuodessa noin 16 000 monografia- ja noin 700 jatkuvien julkaisujen nimekkeellä. Tietokannassa on yhteensä noin 900 000 kirja- tai muuta monografiatietuetta (painettua ja sähköistä aineistoa), noin 73 000 jatkuvaa julkaisua (lehteä tai sarjaa) ja noin 52 000 karttaa.

Fennica on myös kansalliskokoelman kokoelmaluettelo.

Suomalaisten painettujen nuottien ja musiikkiäänitteiden viitteet löytyvät Viola-tietokannasta ja artikkeliviitteet Arto-tietokannasta.

Palveluun liittyminen
  • Maksuton palvelu

Fennican hakukäyttö ja poimintaluettelointi on kaikille maksutonta.

Poimintaluettelointiin käytetään Z39.50- ja SRU-rajapintoja, joiden kautta kirjastot voivat noutaa yksittäisiä kuvailutietueita tai pieniä tietuejoukkoja tietokannasta. Rajapintojen kautta bibliografiset tietueet ovat saatavana perinteisessä MARC-vaihtomuodossa sekä MARCXML-muodossa.

Rajapintojen käyttö vaatii kirjastojärjestelmäosaamista, ja niitä ei ole suunniteltu laajan yleisön käyttöön. Toisin kuin esimerkiksi OAI-PMH-tyyppiset rajapinnat, poimintaluettelointirajapintoja ei myöskään ole suunniteltu tietueiden laajamittaiseen lataukseen. Ohjeet rajapintojen käyttöön löydät Melindan asiakaswikistä.

Käytetyt standardit

ISBD, RDA (vuodesta 2016), MARC21, ISSN, ISBN, SFS 4900 (hakuelementeissä), ISO 9 (muussa kuvailussa)

Yhteystiedot
Fennica-palveluosoite
Kansalliskirjasto
Taustatietoa

Suomen ensimmäinen kansallisbibliografia, Suomalainen kirjallisuus 1544–1877, laadittiin 1870-luvulla Kansalliskirjaston kokoelmien pohjalta, ja sitä täydennettiin myöhemmin 1900-lukuun ulottuvaksi. Teoksen toimitti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, joka jatkoi kansallisbibliografian julkaisua toimittamalla sarjaa Suomalainen kirjallisuus vuosina 1901–1938. Suomen ensimmäinen ruotsinkielisen kirjallisuuden bibliografia Katalog öfver den svenska litteraturen i Finland kattaa vuodet 1886-1938. Vuodesta 1939 alkaen kansallisbibliografiassa on ollut maassa painettu kaikenkielinen kirjallisuus.

Kansallisbibliografian automatisoitu tuotanto aloitettiin 1978. Painetut bibliografiat ja korttiluettelot on sen jälkeen siirretty Fennica-tietokantaan lähes kattavasti.   

Kansallisbibliografian aineistot Kansalliskirjasto saa kulttuuriaineistolain (Laki kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä, 2007) perusteella. Kuvailtavien aineistojen valinta tehdään kattavasti sisällöllisin perustein riippumatta aineiston tallennusvälineestä. 

Kansallisbibliografiatyössä noudatetaan kirjastoalan kansainvälisen kattojärjestön International Federation of Library Associations and Institutions (IFLA) ohjaavia periaatteita.

IFLA antaa kansallisbibliografioiden sisältösuositukset, joiden pohjalta pyritään antamaan monipuolinen ja edustava kuva maan kansallisesta julkaisutuotannosta. Kansallisbibliografian aineistot kuvaillaan siten, että bibliografiaa voidaan käyttää suomalaisen julkaisutuotannon tilastollisen ja muun tutkimuksen lähteenä.

Kuvailussa pyritään yhdenmukaisuuteen pitämällä yllä tietueiden tasalaatuisuutta.

Kansallisbibliografia tarjoaa suomalaisten julkaisujen bibliografisen kuvailun, sisällönkuvailun ja julkaisuissa esiintyvien henkilö- ja yhteisönimien ohjeelliset nimimuodot.

Kansallisbibliografinen kuvailutason määrittely

Verkkoaineiston kuvailu ja kuvailukriteerit

Palvelun käyttäjät
  • Organisaatiot
  • Yksityishenkilöt
  • Yritykset
Ohjausvastuu

Kansalliskirjasto

Organisoitumisen tapa
  • Palvelua kehitetään Kansalliskirjaston perustoimintana
Asiasanat: 
Avainsanat