Kimmo Tuominen aloitti Kansalliskirjaston johtajana

Kimmo Tuominen

Kansalliskirjaston uusi johtaja ylikirjastonhoitaja, professori Kimmo Tuominen. Kuva: Marko Oja / Kansalliskirjasto

Julkaisupäivä

Yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti Kimmo Tuominen on aloittanut työnsä Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitajana. Tuominen seuraa tehtävässään Cecilia af Forsellesia, joka siirtyy eläkkeelle 1.7.2022. Viimeiset yhdeksän vuotta Tuominen on työskennellyt ylikirjastonhoitajana Helsingin yliopiston kirjastossa. Hänellä on monipuolinen kokemus kirjastoalalta ja useita luottamustehtäviä kirjastokentällä ja tiedeyhteisössä.

Olen innostunut päästessäni työskentelemään yhdessä Kansalliskirjaston huippuasiantuntijoiden kanssa, edistämään tiedon avoimuutta ja saavutettavuutta sekä kehittämään kansallista tietoympäristöämme. Olen hyvin sitoutunut sivistyksen, tasa-arvon, kulttuurin sekä tutkimustyön edellytysten ja digitalisaation edistämiseen”, kertoo Kimmo Tuominen.

Uusi ylikirjastonhoitaja haluaa olla mukana vaikuttamassa siihen, että verkostoituminen ja toimiva yhteistyö kukoistaa myös jatkossa.

Kansalliskirjastolla on keskeinen rooli tiedon julkisen infrastruktuurin kehittäjänä ja tarjoajana. Tämän infrastruktuurin tulee olla avoin, luotettava ja kaikkien tiedonjanoisten tasavertaisesti käytettävissä. Sitä ei yksikään organisaatio rakenna yksin, vaan yhteistyötä tehden. Kansalliskirjasto työskentelee tulevaisuudessakin aktiivisesti eri kumppaniensa kanssa ja etsii myös jatkuvasti uusia kumppanuuksia.”

Ennen Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajan tehtävää Tuominen on työskennellyt mm. Jyväskylän yliopiston kirjaston johtajana, Eduskunnan kirjaston palvelujohtajana, Humanistisen tiedekunnan kirjaston johtajana sekä viestinnän, erityisesti informaatiotutkimuksen ma. professorina Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella. Tämän lisäksi hänellä on useita kansallisia ja kansainvälisiä luottamustehtäviä.

 

ylikirjastonhoitaja, professori
Kimmo Tuominen

kimmo.k.tuominen@helsinki.fi

Lehdistötiedote
Off

Ihminen ja luonto -näyttely

Ihminen ja luonto -näyttelyn tunnuskuva.

Näyttely esittelee ihmisen ja luonnon suhdetta sekä luontoa koskevien käsitysten kehittymistä neljän klassisen elementin eli maan, veden, ilman ja tulen näkökulmasta. Näyttelyssä eri luonnontieteiden asiantuntijat tarkastelevat elementteihin liittyvää tutkimusta sekä mielikuvia Kansalliskirjaston kokoelmien ja muutamien tiede- ja kulttuurilaitoksista saatujen lainaesineiden avulla.

Kansalliskirjaston aarteita – niin kirjoja, lehtiä kuin pienpainatteitakin – on esillä etupäässä Kansalliskokoelmasta, sillä näyttelyn painopiste on suomalaisessa luonnossa. Näyttely tarjoaa kuitenkin maistiaisia myös käsikirjoituskokoelmasta, Kansallisesta äänitearkistosta sekä eurooppalaisesta tutkimuksesta aina 1500-luvulta lähtien.

Ota tilastoevästeet käyttöön upotetun YouTube-videon näyttämiseksi
Following frame contains a video
Kurkistus näyttelyn teemoihin Tieteiden yössä tammikuussa 2021.
Ota tilastoevästeet käyttöön upotetun YouTube-videon näyttämiseksi
Following frame contains a video
Ihminen ja luonto -näyttely Kansalliskirjastossa.

Näyttelyn työryhmä
Näyttelyidean äiti: professori, ylikirjastonhoitaja Cecilia af Forselles
Työryhmän puheenjohtaja: professori Jouko Rikkinen (Helsingin yliopisto).

Jäsenet: filosofian tohtori Elise Garritzen (Helsingin yliopisto), tutkijatohtori Heli Huhtamaa (Bernin yliopisto), tähtitieteen dosentti Hannu Karttunen (Turun yliopisto), filosofian tohtori, tekniikan tohtori Johan Stén (Helsingin yliopisto), filosofian tohtori, dosentti Allan Tiitta (Helsingin yliopisto) ja emeritusprofessori Nils Erik Villstrand (Åbo Akademi).

Kansalliskirjaston kokoelma-asiantuntija: Jaakko Tahkokallio
Näyttelyarkkitehti ja näyttelyn visuaalinen ilme: Maara Kinnermä
Näyttelykoordinaattori: Marjut Hjelt
Konservaattori: Marleena Vihakara
Kansalliskirjaston viestintä: Marko Oja, Tiina Lehmikoski-Pessa, Mia Mansaré, Katri Nissilä, Teemu Kokkonen
Videot: Unigrafia
Tiedustelut: kk-viestinta@helsinki.fi

Kiitämme: 
Suomen Oppihistoriallinen Seura, Helsingin yliopiston kielipalvelut, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Jean Sibeliuksen perikunta, Jean Sibelius Works, Kansallisgalleria/ Ateneumin taidemuseo, Kansallismuseo, Museoviraston kuvakokoelmat, Helsingin yliopiston fysiikan laitos, Turun yliopisto, Yliopistomuseo ja Unigrafia.

 

Kansalliskirjaston Galleria
Unioninkatu 36

Näytä aika
1
Näyttely
On
Alkaa
Päättyy klo

Aukioloajat ja palvelut joulun aikaan 2021

Rotunda-salin kupoli ja kerroksia
Julkaisupäivä

Joulun ja uudenvuoden poikkeusaukioloajat

  • Jouluaaton aattona to 23.12.2021 Kansalliskirjasto suljetaan klo 16.
  • Jouluaattona pe 24.12.2021 kirjasto on kiinni.
  • Uudenvuodenaattona pe 31.12.2021 kirjasto suljetaan klo 16.
  • Loppiaisaattona ke 5.1.2022 kirjasto suljetaan klo 16.
  • Loppiaisena to 6.1.2022 kirjasto on kiinni.

Lisätietoa aukioloajoista löydät täältä.

Muutoksia palveluissa

  • Lainoille ei tule eräpäiviä ajalle 24.12.2021–9.1.2022. Myös varausten noutoaikaa pidennetään välipäivien yli 10.1. asti.
  • Kansalliskirjaston jäljennepalvelu on kiinni 13.–31.12.2021.
  • Tilaava kaukopalvelu on kiinni 23.–31.12.2021. Tänä aikana ei voi tilata muiden kirjastojen aineistoa Kansalliskirjaston kautta.

Lue lisää kirjaston palveluista ja korona-ajan turvajärjestelyistä.

Lehdistötiedote
Off

Ihminen ja luonto –näyttely avaa näkökulmia suomalaisen luontosuhteeseen

Ihminen ja luonto -näyttelyn tunnuskuva.

Ihminen ja luonto -näyttelyn tunnuskuva, jossa kaksi hyljettä.

Julkaisupäivä

Itämeripäivänä avattava näyttely esittelee ihmisen ja luonnon suhdetta sekä luontoa koskevien käsitysten kehittymistä neljän klassisen elementin eli maan, veden, ilman ja tulen näkökulmasta.

Näyttely avautuu Kansalliskirjaston Galleriassa Itämeripäivänä 26.8. Näyttely on auki kirjaston aukioloaikoina ja sinne on vapaa pääsy. Huomioithan, että Galleriassa voi olla yhtä aikaa 12 henkilöä, tilassa tulee käyttää maskia ja säilyttää kahden metrin turvavälit. Näyttelyvierailuun ei tarvita kansalliskirjastokorttia.

Luonnonilmiöitä selitettiin aiemmin jumalten ja maagisten voimien kautta. Ensimmäinen jokseenkin tieteellinen maailmanselitys syntyi antiikin elementtiopin kautta.

Kansalliskirjaston uusi näyttely esittelee ihmisen ja luonnon suhdetta sekä luontoa koskevien käsitysten kehittymistä neljän klassisen elementin eli maan, veden, ilman ja tulen näkökulmasta. Näyttelyssä eri luonnontieteiden asiantuntijat tarkastelevat elementteihin liittyvää tutkimusta sekä mielikuvia Kansalliskirjaston kokoelmien ja muutamien tiede- ja kulttuurilaitoksista saatujen lainaesineiden avulla. 

Kansalliskirjaston aarteita – niin kirjoja, lehtiä kuin pienpainatteitakin – on esillä etupäässä Kansalliskokoelmasta, sillä näyttelyn painopiste on suomalaisessa luonnossa. Näyttely tarjoaa kuitenkin maistiaisia myös käsikirjoituskokoelmasta, Kansallisesta äänitearkistosta sekä eurooppalaisesta tutkimuksesta aina 1500-luvulta lähtien. 

Näyttelyn helmiä eri vuosisadoilta 

Näyttelyn helmiin kuuluu Elias Til-Landzin Icones novae, Turun seudun kasviluettelo vuodelta 1683. Teoksesta ilmestyi ensimmäinen painos jo vuonna 1673 ja se oli ensimmäinen Suomen luontoa käsittelevä julkaisu. Elias Til-Landz oli Turun akatemian lääketieteen professori. 

Yksi vanhimmista esillä olevista teoksista on Theon Alexandrinuksen In Claudii Ptolemaei magnam constructionem commentariorum libri 11. Klaudios Ptolemaioksen noin vuonna 150 ilmestynyt Almagest oli aikansa tähtitieteen perinpohjainen käsikirja, joka hallitsi maailmankuvaa puolentoista vuosituhannen ajan. Kansalliskirjastossa oleva kreikankielinen laitos on painettu Baselissa 1538. 

Jonas Hahnin teos Ytterligare tilökning wid den förnyade Johan Månssons siö-märkes-bok eller des Uplifwade aska år 1748 on vuodelta 1751. Teoksessa kapteeniluutnantti Jonas Hahn esittelee uuden version kapteeni Johan Månssonin merenkulkua käsitelleestä kirjasta vuodelta 1644. 

Esillä on myös kuuluisa meteorologian teos Atmospheric circulation systems (Erik Palmén & Chester W. Newton) vuodelta 1969. Erik Palmén on kenties tunnetuin suomalainen meteorologian tutkija. Hänen ja Chester W. Newtonin teosta käytetään edelleen alan oppikirjana eri puolilla maailmaa. Niin ikään esillä on osa Jean Sibeliuksen käsikirjoituksesta sävellykseen Islossningen i Ule älv vuodelta 1899.

Katso näyttelyn esittelyvideo:

Ota tilastoevästeet käyttöön upotetun YouTube-videon näyttämiseksi
Following frame contains a video

Voit tutustua näyttelyn sisältöön myös 14.1.2021 järjestetyn Tieteiden yön Ihminen ja luonto -tapahtuman tallenteen kautta.

Osa näyttelyn aineistoista löytyy myös digitaalisista kokoelmistamme: lista digitoiduista aineistoista.

Näyttelyn työryhmä
Näyttelyidean äiti: professori, ylikirjastonhoitaja Cecilia af Forselles
Työryhmän puheenjohtaja: professori Jouko Rikkinen (Helsingin yliopisto). 

Jäsenet: filosofian tohtori Elise Garritzen (Helsingin yliopisto), tutkijatohtori Heli Huhtamaa (Bernin yliopisto), tähtitieteen dosentti Hannu Karttunen (Turun yliopisto), filosofian tohtori, tekniikan tohtori Johan Stén (Helsingin yliopisto), filosofian tohtori, dosentti Allan Tiitta (Helsingin yliopisto) ja emeritusprofessori Nils Erik Villstrand (Åbo Akademi). 

Kansalliskirjaston kokoelma-asiantuntija: Jaakko Tahkokallio

Näyttelyarkkitehti ja näyttelyn visuaalinen ilme: Maara Kinnermä

Näyttelykoordinaattori: Marjut Hjelt

Konservaattori: Marleena Vihakara

Kansalliskirjaston viestintä: Marko Oja, Tiina Lehmikoski-Pessa, Mia Mansaré, Katri Nissilä, Teemu Kokkonen

Videot: Unigrafia

Tiedustelut: kk-viestinta@helsinki.fi

Kiitämme: 
Suomen Oppihistoriallinen Seura, Helsingin yliopiston kielipalvelut, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Jean Sibeliuksen perikunta, Jean Sibelius Works, Kansallisgalleria/ Ateneumin taidemuseo, Kansallismuseo, Museoviraston kuvakokoelmat, Helsingin yliopiston fysiikan laitos, Turun yliopisto, Yliopistomuseo ja Unigrafia. 

Lehdistötiedote
Off

Muutoksia Pohjoissalin palveluissa ja mikrofilmien varaamisessa

pohjoissali ja mikrofilmien lukulaitteita
Julkaisupäivä

Pohjoissalin palvelut 1.9.2021 alkaen

Pohjoissali on Kansalliskirjaston lukusali, jossa voi lukea mikrofilmejä mikrofilmilukulaitteilla ja käyttää digitoituja aineistoja vapaakappaletyöasemilla.

Pohjoissalissa saa 1.9.2021 alkaen neuvontaa maanantaista perjantaihin:

  • klo 10–12 Rotundan neuvonnasta kutsutaan päivystäjä pyydettäessä
  • klo 13–15 Pohjoissalissa on päivystäjä paikalla

Jos et ole ennen käyttänyt mikrofilmilukulaitteita, kehotamme sinua tulemaan ensikäynnille klo 1315 välisenä aikana.

Pohjoissali on auki kirjaston aukioloaikojen mukaisesti klo 9–18, ja neuvonta-aikojen ulkopuolella salia voi käyttää omatoimisesti.

Toistaiseksi vain osa asiakaspaikoista ja laitteista on käytössä koronarajoitusten vuoksi. Lisätietoja kirjaston käytöstä ja suojatoimista syksyllä löydät täältä.

Mikrofilmilukulaitteen voi varata käyttöönsä enintään kolmeksi tunniksi päivässä. Varauksen voi tehdä Pohjoissalissa tai sähköpostitse: kansalliskirjasto@helsinki.fi

Mikrofilmien varaaminen siirtyi hakupalveluun

Varaston mikrofilmejä voi nyt tilata suoraan hakupalvelustamme kansalliskirjasto.finna.fi. Tarvitset varaamiseen kansalliskirjastokortin ja PIN-koodin.

Toimitamme saliin korkeintaan 32 mikrofilmirullaa kerralla

Lainassa olevat mikrofilmit näkyvät vastaisuudessa myös lainatiedoissa. Voit uusia niitä itse, ja muista myös palauttaa filmit joita et enää tarvitse.

Varaus hakupalvelun kautta koskee suurinta osaa varaston mikrofimeistä. Jos haluamasi mikrofilmiaineisto ei ole hakupalvelun kautta varattavissa, filmit tilataan joko e-lomakkeella tai kirjastossa tilauslapuilla.

Pohjoissalissa valmiiksi olevan käsifilmistön aineistoja käytetään edelleen ilman varauksia.

 

Lisätietoja Pohjoissalin palveluista ja mikrofilmien varaamisesta voit kysyä sähköpostitse: kansalliskirjasto@helsinki.fi

Lehdistötiedote
Off