MITÄ MINNA CANTH LUKI?  
8.5.–31.12.2019, Café Rotunda

Minna Canth.

”Koetan lukea ja kehittyä omin päin niin paljon kuin voin.” Minna Canth Kaarlo Bergbomille 3.10.1884

MINNA CANTH (1844 –1897) oli aikansa merkittävimpiä suomalaisia kirjailijoita. Hän oli  myös lehtinainen, menestyvä kauppias ja seitsemän lapsen yksinhuoltaja, kulttuurikeskustelija,  uusien aatteiden välittäjä ja kirjallisen salongin emäntä. Minna Canth kävi sekä suomen- että ruotsinkielisiä kouluja, ja hän oli täysin kaksikielinen.  Kuopion frouvasväen yhdistyksen koulussa hän oppi saksaa, ranskaa ja venäjää ja opiskeli  omin päin muitakin kieliä. Puolisonsa, lehtori J.F. Canthin (1835–1879) kautta Minna tutustui kustannus- ja lehti maailmaan ja pääsi kirjoittamaan ensimmäiset artikkelinsa. Hänelle aukesi uusi maailma. Tarjottuaan Murtovarkaus-näytelmän käsikirjoitusta Suomalaiselle teatterille, Minna Canth  tutustui 1882 teatterinjohtaja Kaarlo Bergbomiin. Bergbom innosti Canthia seuraamaan  eurooppalaista kauno- ja tietokirjallisuutta. Heti kun aikaa kauppaliikkeen hoitamiselta ja  perheeltä vähänkään liikeni, Minna alkoi innolla tutustua ajan aatteisiin ja filosofiaan.  Kanttilaan tuli kirjapaketteja eurooppalaisista kustantamoista usein viikoittain.  Lukemistaan kirjoista Minna kertoi alkuun kouluikäisille lapsilleen ja näiden ystäville, sitten   salonkilaisilleen. Hän referoi, suomensi, kirjoitti lehtiin ja piti esitelmiä. Hän oli merkittävä  kirjallisten virtausten ja aatteiden välittäjä niin Kuopiossa kuin laajemminkin Suomessa. Kaunokirjalliseen tuotantoonsa Minna Canth sain vaikutteita etenkin norjalaisesta ja ruotsalaisesta kirjallisuudesta, mutta hän tutustui huolella myös saksalaiseen, ranskalaiseen, venä - läiseen ja englantilaiseen kaunokirjallisuuteen sekä kirjallisuushistoriaan.  Sosiaalisten epäkohtien esiin nostaminen oli Canthille sydämenasia. Hän tutki, mitä muualla  kirjoitettiin naisen asemasta ja yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta. Myös filosofiset, henkiset ja hengelliset kysymykset kiinnostivat Canthia ja hän luki paljon kristinuskon peruskysymyksiä, teosofiaa ja spiritismiä käsitteleviä teoksia.

Osa Minna Canthin kirjastosta on säilynyt hänen kotimuseossaan Kuopiossa. Säilyneessä  kirjastossa on toistasataa kauno- ja tietokirjallista teosta sekä kirjallisia aiheita, naisten asemaa  ja filosofiaa käsitteleviä aikakauslehtiä useilla kielillä.  Myös Canthin kirjeiden ja lehtikirjoitusten kautta saa hyvän kuvan siitä, mitä Minna Canth luki ja mitä hän lukemastaan ajatteli. Hän innostui, ilahtui tai järkyttyi - ja kertoi sen kirjeenvaihtotovereilleen.

Kansalliskirjaston näyttelyyn on koottu tietoa Minna Canthin elämästä ja tuotannosta sekä  hänen kirjallisesta salongistaan ja sen vieraista. Vitriineihin on kahdeksan eri teeman alle koottu hänen lukemiaan kirjoja, esitelty niiden kirjoittajat lyhyesti ja annettu sananvuoro Minnalle; hän  tuo mielipiteensä teoksista ilmi usein hyvinkin raikkaasti ja terävästi.

Lämmin kiitoksemme Outi Vuorikari | Kuopion kulttuurihistoriallinen museo | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Arkisto Helsingin yliopiston kielipalvelut / Irma Hallberg-Rautalin | Minna Ollikainen ja Emma Voutilainen Helsingin yliopiston kirjasto | Bayerische Staatsbibliothek | Otava | UniCafe

Näyttelyn suunnittelu: Päivi Vallisaari, Marjut Hjelt
Näyttelyn ulkoasu:  Anne Kaikkonen (Timangi)  

Kansalliskirjasto: markkinointisuunnittelija Sisko Vuorikari, viestintäpäällikkö Tiina Lehmikoski-Pessa,  konservaattori Marleena Vihakara
Yhteistyössä: Minna Canthin seura