Kansalliskirjastolla on maan laajimmat kirjallisen kulttuuriperinnön kokoelmat: yli 115 hyllykilometriä kotimaisia kirjoja, lehtiä, karttoja, käsikirjoituksia ja musiikkiaineistoa, ulkomaista tieteellistä kirjallisuutta sekä arvokkaita erikoiskokoelmia, joista kaksi kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteisiin.
Kokoelmien säilyttäminen pysyvästi sukupolvelta toiselle on haasteellinen tehtävä. Aineisto kuluu käytössä ja paperi ja muut materiaalit tuhoutuvat itsestäänkin. Varsinkin teollisesti valmistettu, hapan paperi haurastuu aikaa myöten täysin käyttökelvottomaksi.
Pelastamistoimina ovat konservointi, digitointi ja mikrokuvaus; digitointi tuo lisäksi harvinaisen aineiston helposti ja nopeasti kaikkien tutkittavaksi. Nämä toimet ovat kalliita ja ne etenevät hitaasti rajallisten resurssien sekä aineiston suuren määrän vuoksi. Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvat digitoidut aineistot löydät osoitteesta: digi.kansalliskirjasto.fi.
Rahalahjoituksella Kansalliskirjaston kulttuuuriperintörahastoon tuet kansallisen kulttuuriperintömme säilyttämistä, digitointia, konservointia, tutkimus- ja julkaisutoimintaa ja aineiston käyttöön avaamista verkossa. Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto kuuluu Helsingin Yliopiston rahastoihin.
1) Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastoon,
2) tehdä merkkipäivälahjoituksen,
3) tehdä testamenttilahjoituksen,
4) ryhtyä kuukausilahjoittajaksi tai
5) tehdä lahjoituksen tekstiviestillä.
Yksityishenkilöillä ja yhteisöillä on verovähennysoikeus alkaen 850 euron vuosilahjoituksista. Lue lisää verovähennysoikeudesta.
Tee lahjoitus Helsingin yliopiston rahastojen tilille Nordea FI32 157230 000 30072. Yli 500 euron lahjoituksista kirjoitamme lahjakirjan. Kirjoita kohtaan ”Viesti” halutessasi lahjoituksen kohde. Merkitse viestiksi ”Suomi 100”, mikäli lahjoituksesi kohdistuu Vuosisatamme verkkoon –kampanjaan.
Tee verkkopankissasi kuukausittain valittuna päivänä toistuva maksutoimeksianto Helsingin yliopiston rahastojen tilille Nordea FI32 157230 000 30072. Viestikenttään voi lisätä tiedon lahjoittajan nimestä sekä tiedon lahjoituksen kohteesta.
Voit lahjoittaa 10 euroa lähettämällä tekstiviestin "KANSALLISKIRJASTO" numeroon 16499. Lahjoitus veloitetaan puhelinlaskulla.
Poliisihallitus on myöntänyt Helsingin yliopistolle rahankeruuluvan vuosille 2015 – 2019 (POL-2014-11778)
Kiitämme kiinnostuksestasi kulttuuriperintöä kohtaan!
Lahjoittajan nimeä kantava nimikkorahasto on erinomainen tapa tukea Kansalliskirjaston kulttuuriperintötyötä. Nimikkorahaston voi perustaa jo 2000 euron lahjoituksella, ja samalla voi tarkemmin määritellä, mihin varansa haluaa käytettäväksi. Myös edellistä pienemmät lahjoitukset ovat tärkeitä ja tukevat kulttuuriperintörahaston yleisiä päämääriä. Nimikkorahasto voidaan perustaa myös yritykselle tai yhteisölle. Lue lisää nimikkorahaston perustamisesta.
Yliopisto hoitaa rahaston varoja taloudellisesti ja tuottavasti. Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston hoitokunta vastaa lahjoitusvarojen asianmukaisesta käytöstä. Varat käytetään täysimääräisinä hankkeiden toteuttamiseen ja lahjoittajan nimi säilyy hyvän asian yhteydessä satoja vuosia.
Lue lisää nimikkorahastoistamme:
Ari Aallon rahasto
Anu Karessuon rahasto
Vesa Kauton rahasto
Pirjo Kukkosen rahasto
Toni Malmisen rahasto
Martat - Martha rahasto
Eero Niinikosken rahasto
Liisa Santalan rahasto
Päivi Setälän rahasto
Sibelius rahasto
Kari Suokon rahasto
Lahjoittajat, tukijat ja ystävät ovat aina olleet merkittävässä osassa toimintaamme. Olemme kiitollisia kaikille lahjoittajille heidän tuestaan kansallista kulttuuriperintötyötä kohtaan.
Yksi esimerkki Kansalliskirjaston pitkäaikaisista lahjoittajista ovat Jari Peltonen ja Rita-Birgit Peltonen. Lääketieteen tohtori, ortopedi Jari Peltonen ja Rita-Birgit Kuusakoski-Peltonen ovat lahjoittaneet Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastoon säännöllisesti jo useiden vuosien ajan.
— Kansalliskirjasto on niin inspiroiva paikka, sanoo Jari Peltonen, jolle Kansalliskirjasto on tuttu talo jo 1970-luvun opiskeluajoilta asti. Ikimuistoisen vaikutuksen Engelin suunnitteleman Kansalliskirjaston arkkitehtuuri ja ainutlaatuiset kokoelmat tekivät myös ulkomaisiin vieraisiimme, jotka toimme opastetulle kierrokselle Kansalliskirjastoon, kiittelevät Rita-Birgit Kuusakoski-Peltonen ja Jari Peltonen.
— Lukemisen ja kirjojen merkitystä täytyy korostaa ja lapsille pitää lukea. Suomen kieli on niin rikas ja lukemalla lukutaito ja sanavarasto kehittyvät. Peltonen korostaa tässä vanhempien ja opettajien roolia lukemaan ja tutkimaan kannustamisessa
— Kirjojen digitointi on tärkeää, jotta nämä mielenkiintoiset aineistot saadaan laajasti opiskelijoiden, tutkijoiden ja kansalaisten käyttöön myös digitaalisina. Jos ei tiedä mitä on ollut ennen, ei voi arvioida mikä uudessa tiedossa on todella uutta, toteaa Jari Peltonen lopuksi.
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi rakennamme Suomen historian verkkokirjastoa vielä vuoden 2019 loppuun.
Kansalliskirjaston tavoitteena on luoda verkkoon ainutlaatuisista kokoelmistaan kattava, innostava ja vuorovaikutteinen palvelu kaikkia kansalaisia varten.
Tervetuloa tukemaan kulttuuriperintömme pelastamista jälkipolville!
Kansalliskirjasto on muodostanut tuekseen ystäväverkoston, johon kaikilla kirjaston toiminnasta ja kirjakulttuurista kiinnostuneilla on mahdollisuus liittyä. Ystävätoiminta on vapaamuotoista ja maksutonta, eikä liittyminen sido tai velvoita osallistujia. Ystävät voivat itse vaikuttaa toiminnan tavoitteisiin ja esittää ehdotuksia ohjelman sisältöön.
Tule mukaan Kansalliskirjaston ystävätoimintaan ja täytä lomakkeemme yhteystietoineen.
Muuta tai täydennä yhteystietojasi tällä lomakkeella.
Kansalliskirjaston ystävä- ja sidosryhmärekisterin tietosuojaseloste
Ystävätoiminnan tarkoituksena on saada ystäviltä tukea kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Tuki voi olla niin aatteellista kuin materiaalistakin. Tarkoituksena on myös lujittaa ja laajentaa kirjaston yhteiskuntasuhteita ja parantaa näin kirjaston edellytyksiä toimia kansallisena kulttuuri- ja palvelulaitoksena. Kirjasto voi puolestaan tarjota ystävilleen kulttuuriohjelmaa ja yhteisiä tapaamisia historiallisissa puitteissaan sekä syventää ystävien tietoutta kirjaston toiminnasta ja kirjakulttuurista.
Ystävien tapaamisissa keskustellaan toiminnan tavoitteista ja toimintalinjoista. Tavoitteisiin voi kuulua Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston kartuttaminen tai kampanjoiminen yhdessä valitun kohteen hyväksi, kuten jonkin arvokkaan aineiston hankkimiseksi, vanhan kirjan pelastamiseksi tai tietyn tutkimushankkeen mahdollistamiseksi.
Tapaamisissa tutustutaan myös kirjaston toimintaan, näyttelyihin tai kokoelmiin.
Kansalliskirjaston kummitoiminta osaltaan edistää Kansalliskirjaston vuorovaikutusta muun yhteiskunnan kanssa. Kummit kannustavat meitä avaamaan uusia yhteiskunnallisia työmuotoja ja omalta osaltaan tukevat Kansalliskirjaston toimintaa suhteillaan ja arvovallallaan. Kummien roolit muotoillaan osapuolille luontevaksi ja mieluisaksi, jotta siitä muodostuu avartavaa ja innostavaa yhteistyötä molemmille.
Kansalliskirjastolla on ollut ilo ja kunnia saada Kansalliskirjaston kummeiksi merkittäviä suomalaisia:
Kummit 2018 - 2022
Kummit 2014 - 2018
Kummit 2008 - 2014
* Lue Mikko Viitasalon haastattelu Kansalliskirjaston kummina toimimisesta Kansalliskirjasto-lehdestä (löytyy sivulta 4).
Vanha kirjallisuus, äänilevyt, kartat, nuotit ja käsikirjoitukset ovat tervetullutta lahjoitusaineistoa. Kirjastollamme on mahdollisuus säilyttää arvokas aineisto pysyvästi, tarjota se tutkimuskäyttöön ja edistää sen tunnettuutta. Aineistolahjoitusta harkitsevan kannattaa aina kääntyä kirjaston henkilökunnan puoleen: sähköposti kk-palvelu@helsinki.fi, puhelin +358 (0)2941 23196.