Kansalliskokoelma

Kokoelman kuvaus

Kansalliskokoelma on lakisääteisesti karttuva ja säilytettävä kansallisen julkaisutuotannon arkistokokoelma. Kokoelmaan talletetaan vapaakappaleina saatavat, Suomessa yleisölle levitettäviksi tarkoitetut painotuotteet, kuva- ja äänitallenteet sekä kotimaista verkko- ja e-aineistoa.

Kansalliskokoelmassa on painettua aineistoa 1800-luvun alusta nykypäivään. Vuoden 1919 vapaakappalelakia edeltävän ajan osalta se lienee maamme painotuotteiden täydellisin arkistokokoelma. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla vapaakappaleoikeuden piiriin on tullut uudenlaisia aineistoja: kuva- ja äänitallenteita on Kansalliskokoelmaan talletettu vuoden 1981 ja verkkoaineistoja vuoden 2008 alusta voimaantulleen lain perusteella.

 Kansalliskokoelmassa on lisäksi ulkosuomalaista eli ulkomailla ilmestynyttä suomenkielistä, suomalaisten julkaisemaa tai Suomea koskevaa aineistoa (ns. ulkofennica).

Kansalliskokoelma tarjoaa tutkijoille ja muille Suomen historiasta, kielestä, kulttuurista ja yhteiskunnasta kiinnostuneille monipuolisia lähdeaineistoja ja tiedonlähteitä.

Kansalliskokoelman merkitys tutkimukselle ja tiedonhaulle korostuu erityisesti niiden aineistojen kohdalla, joita ei muilla tahoilla säilytetä tai joita ei muualle hankita. Vaikeasti saatavilla olevaa ns. harmaata kirjallisuutta ovat esimerkiksi erilaiset ei-kaupalliset julkaisut (kuten raportit, mietinnöt, seminaari- ja kokousjulkaisut, tekniset määräykset ja suositukset, virallisjulkaisut, elinkeinoelämän julkaisut ja pienpainatteet) sekä pienilevikkiset julkaisut (kuten omakustanteet ja osa tieteellisestä kirjallisuudesta).