Kansalliskirjasto kiittää tukijoitaan ja yhteistyökumppaneitaan Suomi 100 -juhlavuodesta

Juhlavuoden näyttävin kirjallisuushanke on ollut Ylen Kirjojen Suomi, jossa Kansalliskirjasto on ollut laajasti mukana. Kansalliskirjaston oma kampanja Vuosisatamme verkkoon on haastanut suomalaisia osallistumaan talkoisiin, jossa kootaan Suomen historiaa digitaalisina aineistoina verkkoon. 100-vuotiasta Suomea on juhlistettu myös kahdella upealla näyttelyllä.

Kansalliskirjaston Suomi 100 -juhlavuosi kootusti

**************************

Ohessa julkaisemme ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmin puheen kirjaston Suomi 100 –sidosryhmäjuhlassa 23.11.2017

Hyvät Kansalliskirjaston ystävät ja tukijat.

Kansakunnan muisti ei ole passiivinen kokoelma kirjoja ja painatteita, joita kirjastonhoitajat tunnollisesti tallentavat entisten jatkoksi. Kirjaston yli sadan hyllykilometrin kokoelmissa on miljoonia yksittäisiä teoksia ja niiden sisällä taas miljoonia yksittäisiä tietoja.
Kirjastossa tieto esiintyy tietoisena itsestään. Se kertoo tarinoita, joita ei muilla tavoin voisi kertoa. Se edellyttää vaivaa ja viitseliäisyyttä, mutta tuloksetkin ovat palkitsevia ja pysyviä.

Miten saamme sen kansalaisten käyttöön?

Avasimme juuri suomalaista sanomalehdistöä vuoteen 1920, jotta kansalaiset saisivat vapaasti tutkia itsenäistymisen ajan tapahtumia.  Keräämme jatkuvasti rahoitusta Suomen historian verkkokirjastoon, jonka suojelijoina ovat Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio.

12 miljoonaa sivua verkkokäytössä. Se on hieno suoritus. Te olette olleet mukana tukemassa tätä työtä, siitä lämmin kiitos!

Vain tekemällä onnistuu. Kansalliskirjasto on ollut YLEN kumppanina laajassa kirjalllisuusohjelmahankkeessa Kirjojen Suomi, jossa esitellään kirja jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. Suurenmoinen tuotanto hakee vertaistaan, se on esitellyt kirjailijoita, kriitikoita ja asiantuntijoita. Seppo Puttonen kumppaneineen voi nyt huokaista, sarjasta tuli menestys, sitä on seurannut lähes miljoona lukijaa. Puheet kirjalisuuden ja lukijoiden kuolemasta ovat ennenaikaisia.

Kirjaston näyttelytiloissa esitelty Tiellä sananvapauteen -näyttely, verkossa lähes tuhat artikkelia ja kymmeniä henkilökuvia esittelevä kokonaisuus sai äskettäin valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Nelivuotinen työ kannatti tehdä, paljon olisi jäänyt unohduksiin. Kokoelmillamme on paljon kerrottavaa.


Suomi 100 merkkivuosi jää elämään yhteistyön vuotena, moni taho on löytänyt Kansalliskirjaston ja saanut lahjoitukselleen kohteen, joka lämmittää pitkään.

Kai Linnilä toimi Kirjaston arvostettuna ja rakastettuna kummina. Hän sai aikaan monia hankkeita, mm Marttojen keruukampanjan. Kai oli kirjaston erinomainen ja innostunut käyttäjä ja tukija. Hän teki kirjaston kokoelmista lukuisia merkkiteoksia, joista Vuosi 1917 jäi viimeiseksi. Se onkin mestariteos, jossa ei ole tingitty mistään. Toivon, että Kai Linnilän esimerkki velvoittaa ja innoittaa meitä monin tavoin.

Olemme merkkivuoden kunniaksi tilanneet johtavalta suomalaiselta taiteilijakirjoja tekevältä taiteilijalta Tatjana Bergeltiltä Kansalliskirjastoa kuvaavan taiteilijakirjan. Sen nimenä on Ajan muisti, siinä on kolme itsenäistä osaa Aika, Tila, Muisti. Teos on ainutlaatuinen, siitä on olemassa vain Kirjastossa säilytettävät kopiot.

Kiitos, että olette kirjastomme ystäviä!