Kansalliskirjaston palvelut muodostavat kansallisesti merkittävän infrastruktuurin, joka luo yhteiskunnassamme pohjaa sivistykselle tänään ja tulevaisuudessa. Toimintavuonna Kansalliskirjastolle laadittiin uusi strategia koko työyhteisöä osallistavana prosessina, järjestettiin useita työpajoja ja ryhmiteltiin muutaman päätavoitteen alle kirjastolle toiminnan ohjausta varten kehittämiskohteita.

Kansalliskirjaston uudessa strategiassa vuosille 2021-2030 todetaan, että Kansalliskirjaston ainutlaatuiset aineistot ja palvelut vahvistavat yhteiskunnan tietopohjaa, sivistystä, oppimista ja tutkimusta. Kansalliskirjaston rooli keskeisenä kulttuuriperintöorganisaationa, tiedon ja tieteen infrastruktuurina sekä digitaalisena toimintakulttuurina ja avoimen tieteen kehittäjänä on meille kaikille tärkeä.

Kansalliskirjasto on sivistyksen mahdollistaja monin tavoin. Kirjastolla on tärkeä tehtävä digitalisoituvien palveluiden ja palveluympäristöjen kehittäjänä ja rakentajana. Lisääntyvät digitaaliset aineistot ja voimakkaasti laajeneva Finna-palvelu edistävät tasavertaista tiedonsaantia. Muun muassa opettajat saavat tukea uudesta Finna Luokkahuone -­palvelusta eri oppiaineiden opetukseen. Kansalliskirjaston uudistunut hakupalvelu kansalliskirjasto.finna.fi puolestaan avaa meille kaikille huikeita polkuja monenlaiseen pohdintaan ja aineistojen löytymiseen.

Ainutlaatuiset julkaisut ja aineistot, julkaisumuodostaan riippumatta, ovat perustana kirjaston palveluille. Vaikka digitaaliset julkaisut ja verkkoaineistot lisääntyvät vauhdilla ja asettavat kirjastolle uusia haasteita, myös painetut ja käsinkirjoitetut aineistot kartuttavat kokoelmia ja tietopohjaa.

Vielä tänä päivänä on mahdollista jopa tehdä kansallisesti merkittäviä aineistolöytöjä: syksyllä saimme lahjoituksena Suomen Kirjailijaliitolta harvinaisen kokonaisuuden sävellyskäsikirjoituksia, jotka on omistettu runoilija Larin-Kyöstille. Kokoelmaa kruunaa harvinainen, koristeellisiin kansiin sidottu Sibeliuksen Kaiutar-laulun käsikirjoitus omistuskirjoituksen kera.

Musiikkikulttuurimme ja Kansalliskirjaston musiikkiaineistojen tunnetuksi tekemisen kannalta merkittävää oli myös, että kolme Jean Sibeliuksen kantaattia julkaistiin ensimmäistä kertaa. Jean Sibeliuksen koottujen teosten sarjan syyskuussa ilmestyneen niteen neljästä kantaateista peräti kolme tuli ensimmäistä kertaa kaikkien esittäjien saataville, sillä Impromptun (op. 19), Sandelsin (op. 28) sekä Islossningen i Uleå älv -kantaatin (op. 30, Jäänlähtö Oulujoesta) orkesteripartituurit jäivät säveltäjän elinaikana julkaisematta.

Ainutlaatuisissa aineistoissa on taikaa!

Cecilia af Forselles
Professori, ylikirjastonhoitaja