Hyppää pääsisältöön

Scripta Selecta

Kirjoituksia Kansalliskirjaston kokoelmista

Parooni kääntyy haudassaan

Julkaisupäivä
Kirjoittaja
Mika Hakkarainen

Kysymys vallan kolmijako-opin tilasta Suomessa.

De l’esprit des lois, nimiösivu.

Helsingin sanomien toimittaja Marko Junkkari haastatteli reilu viikko sitten prof.(h.C)  Matti Kuusimäkeä. Kuusimäki toimi vuosina 1997-2010 valtakunnan syyttäjänä ( ”Syyttäjän ärähdys” HS 28.2.2020).

Kuusimäki muistutti Suomessa demokratioista poikkeavasta käytännöstä koskien ministerivastuulakia. Asia nousi esille vuonna 2019 tehdyssä selvityspyynnössä ulkoministeri Pekka Haaviston virkatoimien laillisuudesta Al Hol-jupakassa.  Suomessa ministerivastuulain mukaan syyteharkinnan tekee eduskunta, perustuslakivaliokunnan arvion pohjalta, ei juridinen toimija eli valtakunnansyyttäjä. Kuusimäen mielestä ministerivastuulaki on ”sekava ja ongelmallinen”.

Suomessa perustuslakivaliokunnan, joka koostuu poliitikoista, rooli korostuu. Perustuslakivaliokunta totesi Haaviston toiminnan hallintolain ja ulkoasianhallintolain vastaisena, muttei perustuslaissa tarkoitetulla tavalla lainvastaisena. Euroopan neuvoston korruptionvastainen komitea Greco on jo kahdesti nostanut esiin Suomessa voimassa olevan korotetun syytekynnyksen koskien ministerien toimintaa, ja ihmetellyt sitä, että poliittinen elin vastaa syyteharkinnasta, ei juridinen.

Ministerivastuulaki rikkoo vallan kolmijako-oppia!  Opin mukaan lainsäädäntö, tuomio- ja toimeenpanovalta kuuluvat eri elimille; eduskunnalle lakien säätäminen, hallitukselle niiden toimeenpano ja näistä riippumattomalle oikeuslaitokselle tuomiovalta.

piirros: sivukuva de Montesquieusta.

Tämän demokratian valtiosäännön ja peruskallion formuloi  Charles-Louis de Secondat, Baron de La Brède et de Montesquieu (1685-1755) teoksessaan De l’esprit des lois eli Lakien luonteesta. Ensimmäinen painos ilmestyi v. 1748 Genevessä (Barrillot & Fils, 2 vol. 4°) anonyyminä, koska vallan kolmijako –oppi ei oikein sopinut ajan monarkistiseen ajatteluun, ja koska Montesquieu oli onnistunut saamaan aikaisemmilla julkaisuillaan nimensä ei toivottujen listalle.

Toivottavasti kaikki ottavat tämän vakavasti! Ehkä paroonin formuloiman vallan kolmijako-opin hämäryys Suomessa johtuu siitä, että Montesquieun teosta ei ole vielä käännetty suomeksi ? Ruotsiksi kylläkin Om lagarnas anda (Stockholm 1990).

Teokseen, ja vielä sen ensimmäiseen painokseen (sic!), voi kyllä tutustua Kansalliskirjaston erikoislukusalissa, alkukielellä eli ranskaksi.

 

Lopuksi teemaan sopiva mietelause, joka liitetään paroni Montesquieu'hun.

Oligargiassa ruhtinaan harjoittama tyrannia ei ole niin vaarallinen kansalaisten hyvinvoinnille kuin kansalaisten apatia demokratiassa.