Scripta Selecta

Kirjoituksia Kansalliskirjaston kokoelmista

Gallia in Finlandia - Kansalliskirjaston ranskalainen kokoelma

Julkaisupäivä
Kirjoittaja
Mika Hakkarainen

On syyskuun 28.  päivä vuonna 1930. Juna saapuu Nyonin asemalle Sveitsissä. Asemalaiturilla junaa odottava vanhempi mies kaatuu raiteille ja jää junan alle. Onnettomuus? Sairaskohtaus? Itsemurha? Syy jäi hämärän peittoon.

Gallia in Finlandia

Mies oli Maurice de Coppet, ranskalainen diplomaatti. Hän ehti edustaa Ranskaa Egyptissä, Sveitsissä, Englannissa, Puolassa, Unkarissa ja lopulta Suomessa. Coppet toimi Ranskan suurlähettiläänä, ensimmäisenä, Helsingissä kuusi vuotta 1923-1929.  

Coppet osoittautui poikkeukselliseksi ammattikuntansa edustajaksi. Hän ei tyytynyt toimimaan pelkästään diplomatian salongeissa vaan osallistui aktiivisesti puolisonsa Yseult de Coppet'n (1886-1978) kanssa täkäläiseen kulttuurielämään; tutustui suomalaisiin poliittisen eliitin ulkopuolellakin, kiersi maata ja opetteli ruotsia ja suomea, käänsi täkäläistä kirjallisuutta ranskaksi; Runebergin Kung Fjalar, Juhani Ahon Lastuja ja Topeliuksen satuja mm.

Suomi ja suomalaiset tekivät pariskuntaan ilmeisen positiivisen vaikutuksen, mistä kertoo sekin, että rouva de Coppet lahjoitti pariskunnan valtavan kirjaston yli 11 000 nidettä Helsingin yliopistolle toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948.

Sen ydin on 1800- ja 1900- molemmin puolin ilmestynyt ranskalainen kaunokirjallisuus, joukossa lukuisia ensipainoksia kirjailijoiden omistuskirjoituksilla. Pariskunta kokosi myös Ranskan historiaa, taidehistoriaa, ja matkakirjallisuutta. Kokoelma heijastelee lahjoittajien laajaa ja syvällistä kiinnostusta ei pelkästään oman maahansa vaan myös eri kulttuureihin ja niiden perinteisiin. Ranskalaisen aineiston ohella hänen asemapaikkojensa kulttuuri on hyvin edustettuna mm. Egypti ja erityisesti Etiopia, jossa de Coppet toimi suurlähettiläänä ennen siirtymistään Helsinkiin.

Kirjaston ohella Helsinkiin saatiin myös laaja julistekokoelma; matkailujulisteita 1910-ja 1920-luvulta ja ensimmäisen maailmansodan sotaprogandaa, pääasiassa tietysti ranskalaista mutta myös muiden entente valtojen ja jopa saksalaisia.

Yseult Coppet testamenttasi kirjastolle myös perheen henkilöarkiston: de Coppet'iden kirjeenvaihtoa 1800-luvulta vuoteen 1931 asti. Oma mielenkiintoinen lukunsa siinä on suomalaisten poliitikkojen ja kulttuurivaikuttajien kanssa 1920-luvulla käyty kirjeenvaihto. Arkisto sisältää myös pariskunnan valokuvakokoelman: Yseult de Coppet'n ottamia kuvia niin Etiopian kaudelta kuin Suomestakin.

Etiopia 1920-1922

Maurice de Coppet'n kokoelma on todella merkittävä ranskalaisen kulttuurin aarreaitta Suomessa, Gallia in Finlandia.  Kokoelma on kuitenkin vähemmän tunnettu, koska siitä on luetteloitu vasta noin 1/3. Asiasta kiinnostuneiden onkin otettava yhteyttä kokoelmanhoitajaan  kansalliskirjasto@helsinki.fi

Miehensä kuoleman jälkeen 1931 Yseult de Coppet lahjoitti Helsingin yliopistolle pääoman rahastoon joka toinen vuosi jaettavaa ranskalaisen kirjallisuuden käännöspalkintoa varten. Rahaston toiminnan keskeydyttyä useiksi vuosikymmeniksi se käynnistettiin uudelleen v. 2005. Vuonna 2021 käännöspalkinto myönnettiin  Lotta Toivaselle  Éric Vuillardin teoksen 14 juillet (2016) käännöksestä (14. heinäkuuta : kertomus. Siltala 2021). Seuraava palkinto myönnetään tänä vuonna ja julkaistaan Maurice de Coppet'n kuolinpäivänä 28.9.2023.

 

 Ex libris Jukka Pellinen
 Ex libris Jukka Pellinen

 

 

 

Kokoelmasta lähemmin:

Tarmo Kunnas, Maurice Coppet'n kokoelma. Muistiin painettua. Kansalliskirjaston kulttuuriaarteita. Helsinki 2004, ss. 175-178.

Jaakko Salemaa: Kadonneen ajan tuokioita. Valokuvia Yseult de Coppet'n jäämistöstä. Kansalliskirjasto-lehti. Helsinki  2012:2.