Scripta Selecta

Kirjoituksia Kansalliskirjaston kokoelmista

Digitaaliset pelit Kansalliskirjastossa

Julkaisupäivä
Kuvakaappaus Finnasta, jossa näkyy pelin Da MBNet Sim -kuvailutiedot, jotka kertovat pelin olevan vuodelta 1997 ja sen on tehnyt Joonas Pihlajamaa

Edellisessä bloggauksessa käsiteltiin Kansalliskirjaston fyysisiä pelikokoelmia. Tällä kertaa käsittelyssä on kokoelmiemme digtaaliset peliaineistot.

Verkkoaineistot liitettiin mukaan lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) vuonna 2008, jolloin  myös digitaaliset pelit tulivat tallennusvelvollisuuden piiriin. Digitaaliset pelit voidaan jakaa digitoituihin peleihin ja digisyntyisiin peleihin. Vanhimmat digitoidut pelit ovat käytettävissä vapaasti Dorian kautta ja uudemmat, tekijänoikeudenalaiset pelit Variassa, vapaakappaletyöasemilla. Vapaakappaletyöasemilla ovat myös digisyntyiset pelit, joita saadaan luovutettuina sekä tallennetaan Kansalliskirjaston toimesta verkkoarkistoon esimerkiksi teemakeräyksien yhteydessä.

Avoimimmin saatavilla ovat julkaisuarkisto Doriasta löytyvät lautapelit. Doriaan on viety digitoimiamme tekijänoikeusvapaita lautapelejä 1800-luvulta 1940-luvun loppuun. Pelejä on sekä vapaakappalekokoelmasta että Brummeriana-lahjoituskokoelmasta. Koska Dorian pelit ovat tekijänoikeusvapaita ovat ne myös täysin vapaasti ladattavissa tutkimusta tai pelaamista varten. Skannaukset ovat pääasiassa painolaatuisiksi tehty, joten isommatkin tulosteet onnistuvat. Mukana on myös pelinappuloita ja muita pelien oheismateriaaleja, näin pelien historia välittyy myös näiden materiaalien kautta.

Joulun alla matka kotiin on välillä vaikea. Matka kotiin jouluksi 1900-luvun alusta löytyy Doriasta.

Dorian pelit löytyvät yhteen koottuna omasta kokoelmastaan. Pelit on haettavissa myös Finnasta, mistä niitä voi etsiä niin koottuna kokoelmana kuin yksittäisinä peleinä. Pelejä on bloggauksen julkaisuhetkellä Doriassa 79 kappaletta. Pelien määrä kasvaa jatkuvasti sitä mukaa, kun pelejä digitoidaan ja lisätään tietokantaan.

Tekijänoikeuden alaiset digitoidut lautapelit löytyvät puolestaan julkaisuarkisto Variasta, jonka käyttö on rajattu vain vapaakappaletyöasemille. Varian pelit ollaan digitoitu vastaavin periaattein kuin Doriankin pelit. Varian lautapelikokoelmassa on tällä hetkellä 25 peliä. Pelit löytyvät Variasta Dorian tavoin omana kokoelmanaan. Toistaiseksi Variasta löytyviä pelejä ei ole kuvailtu muihin tietokantoihin, joten Varian pelikokoelman viitetiedot löytyvät vain vapaakappaletyöasemilta.

Peleistä voi etsiä tietoa myös Kansalliskirjaston Digiin digitoiduista sanomalehdistä. Varhaisimmista peleistä löytyy mm. arvosteluja ja mainoksia. Pelien tekijä- ja ilmestymistietoja on vaikea selvittää varsinkin varhaisimmista peleistä itsestään, koska peleihin itseensä ei välttämättä ole painettu muuta kuin julkaisija ja painopaikka, joten lehtiartikkelit ovat usein korvaamaton lähde näiden tietojen löytämiseen. Samalla ne ovat mahtavia ajankuvia siihen, miten pelejä on aikansa mediassa käsitelty.

Näinkin lautapelejä ollaan mainostettu historian saatossa. 15. marraskuuta 1914 Helsingin Sanomien etusivun valtasi Maailmansota ja Naurettavat perheet. Lehti ja mainos löytyy Digin sanomalehtiarkistosta.

Tietokoneohjelmistoja ja –pelejä on kokoelmistamme digitoitu vauhdilla viime vuosien aikana. Magneettisilla medioilla sekä cd-romeilla julkaistuja ohjelmistoja on vuosien varrella digitoitu niin Mikkelissä kuin Helsingissä talon oman väen voimin sekä yhteistyössä Kasettilamerien kanssa kesällä 2018.

Nämäkin kasetit ollaan tallennettu tietoineen, jotta niiden tiedot säilyisivät tulevaisuudessa. Kuva: Marko Oja

Digitoituihin ohjelmistoihin ja peleihin liittyvätkin isoimmat kysymykset niin nyt kuin lähitulevaisuudessa. Nopeasti haurastuvat magneettiset mediat sekä cd:t on hyvin tärkeää saada digitoiduksi niin, että tiedot taltioilta ovat tallessa senkin jälkeen, kun fyysiset kappaleet ovat menettäneet datansa. Käyttöönsaattaminen onkin kysymys, minkä edessä emme ole ainoita tahoja vailla täysin vedenpitäviä vastauksia. Lukuisille eri käyttöjärjestelmille ja alustoille tehdyt ohjelmat kun vaativat erilaisia emulointiratkaisuja, joita ei ole täysin ongelmatonta pyörittää vapaakappaletyöasemillamme. Olemme myös käyneet keskusteluja tutkijoiden kanssa siitä, onko pelien emulointi ylipäänsä paras tapa tutkimukselle vai kertovatko käyttäjien tekemät sisällöt – esim. arvostelut, keskustelut ja videot – jopa paremmin näiden historiasta. Tämä on asia, jota mietimme jatkuvasti ja josta käymme hyvin mielellämme keskustelua jatkossakin.

Äskeiseen osittain liittyen hypätäänkin seuraavaksi digisyntyisiin aineistoihimme. Pelejä ja peleihin liittyviä aineistoja keräämme verkkoarkistoon muun muassa teemakeräyksin, mutta saamme myös luovutuksina digitaalisesti julkaistuja pelejä.

Peliaiheisia teemakeräyksiä ollaan tehty vuodesta 2010 alkaen viiden vuoden välein. Teemakeräyksissä on kerätty pääasiassa suomalaisia uutissivustoja, keskustelupalstoja, videoita sekä pelikauppojen ja tapahtumien verkkosivuja. Vuoden 2020 keräyksessä kerättiin kaiken äsken mainitun lisäksi pelialan ammattilaisten ja harrastajien sosiaalisen median tilejä sekä e-urheiluun ja peliteollisuuteen liittyviä sisältöjä. Kaksi aiempaa keräystä toteutettiin Kansalliskirjaston omalla väellä sekä tarkoin valituilla apukäsillä, mutta viimeisin oli myös yleisölle avoin. Näin saimme linkkejä harrastajasivustoihin, jotka eivät muussa tapauksessa olisi välttämättä tulleet mukaan keräykseen.

Teemakeräykset ovat tällä hetkellä yksi ainoista keinoistamme päästä käsiksi pelaajien itsensä tuottamiin sisältöihin, koska nämä ovat jo pitkään olleet lähes poikkeuksetta vain verkossa. Pelaajien käyttämät alustat myös muuttuvat hyvinkin nopealla vauhdilla. Jos vielä vuonna 2015 keskustelut olivat keskustelupalstoilla ja tubetus vielä jossain määrin nouseva ilmiö, niin jo vuonna 2020 pelitubetus on täysin valtavirtaa ja keskustelut ovat siirtyneet mm. Discord-kanaville.

Teemakeräyksille tehdään kokoelmatason kuvailu, joiden avulla ne löytyvät omina kokonaisuuksinaan verkkoarkistosta tutkittavaksi. Teemakeräyksiin sisältyneet linkit on lisätty verkkoarkiston julkiseen hakemistoon, itse aineistot ovat käytettävissä tekijänoikeuslain mukaisesti vain vapaakappaletyöasemilla. Julkiseen hakemistoon pääsee osoitteesta https://verkkoarkisto.kansalliskirjasto.fi/.

Peliluovutuksista merkittävin on MBNetin Apaja. Siihen sisältyy toki kaikkea muutakin kuin pelejä, mutta niidenkin osalta puhutaan valtavasta sammiosta kotimaisen tietokonepelaamisen historiaa. Pelejä on lukuisille eri alustoille ja sisältävät kaikkea niin Suomen ehkä tunnetuimman pelitalon Remedyn Death Rallysta 90-luvun tietokoneharrastajien rakastamaan Lieroon kuin yksittäisten kotikoodarien tekemiin RAY:n kolikkopelisimulaattoreihin. Apajan pelejä ollaan kuvailtu tietokantaamme vuoden 2020 lopusta ja työtä jatketaan yhä edelleen pelien sinne saattamiseksi.

Apajan kuvailtuja pelejä löytää Finnasta hakusanalla MBnet. 

Luovutuksina on saatu myös yksittäisiä nykypelejä suoraan pelikehittäjiltä. Näitä kuten myös Apajan pelejä ei valitettavasti pääse pelaamaan jo aiemmin mainittujen emulointikysymysten takia. Vapaakappaletyöasemilla pääsee tosin tutkimaan pelien muita tiedostoja, joista saa mm. tekijätietoja sekä ajankuvaa käytetyn kielen ja huumorin kautta. Verkkokeräyksissä tallennettuja selainpelejä taas voi mahdollisesti pelata verkkoarkistossa riippuen pelin formaatista. Peliteemakeräykset löytyvät verkkoarkiston teemakeräyksistä.

Kuten bloggauksista näkee, pelikokoelmamme ovat hyvin laajat ja aineistosta johtuen myös hyvin eklektiset. Pelit, varsinkin digitaalisilla alustoilla pelattavat ja jaettavat, ovat painettuun aineistoon verrattuna hyvin nuori ja hyvin elävä kulttuurin muoto, mistä johtuen tallentamiseen ja tutkijakäyttöön liittyviä kysymyksiä on edelleen paljon avoinna. Vanhoja ratkaisuja voi hyödyntää, mutta tarvitaan paljon uusiakin keinoja monin paikoin. Tätä työtä aiommekin jatkaa Kansalliskirjastossa niin vanhojen kuin uusien työtapojen osalta.