Kulttuurikalenterissa kerrotaan tulevat näyttelyt ja tapahtumat. Kalenteri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa: kevät- ja syyskausi.
Tutustu Kulttuurikalenteriin (Doria, Kansalliskirjaston julkaisuarkisto)
Näyttelyssä on esillä läpileikkaus Puupäähattu-elämäntyöpalkinnon saaneen iisalmelaisen sarjakuva- ja äänitaiteilija sekä kuvittaja Petteri Tikkasen sarjakuvateoksista.
Kansainvälinen, professori Markus Brummer-Korvenkontiolta Kansalliskirjastoon hankittu, lasten- ja nuortenkirjakokoelma Brummeriana sisältää monenlaisia arvokkaita lastenkirjallisuuden helmiä, kuten esimerkiksi rakastettuja satuja eri puolilta maailmaa, nuorten tietokirjoja 500 vuoden ajalta, ensipainoksia ja palkittujen kuvittajien taidonnäytteitä.
Kansien helmiä -näyttelyyn on koottu valikoima kauniita kansia ja sidoksia eri maista 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Mukana on satuklassikoita kuten Liisa Ihmemaassa ja Peter Pan, tietokirjoja sekä arvostettujen kuvittajien kuten esimerkiksi Randolph Caldecottin (1846- 1886) Edmund Dulacin (1882-1953) ja Arthur Rackhamin (1867-1937) kansitaidetta.
Näyttely avautuu Café Rotundassa syyskuun alussa.
Näyttely tarjoaa katsauksen yliopistollisen opetuksen historiaan eri oppiaineissa Turun akatemian professoreiden kuten Matthias Caloniuksen (1738 –1817) ja Henrik Gabriel Porthanin (1939 – 1804) ajoista Johan Vilhelm Snellmanin (1806 – 1881) kautta 1900-luvun lopulle asti. Luentomuistiinpanot kertovat mm. opetuksen aiheista, käytetyistä kielistä sekä professoreiden ja ylioppilaiden käsialoista. Pääsemme näytteiden kautta tutustumaan Suomen oppihistorian merkkihenkilöiden toimintaan opettajina.
Kuvassa kielitieteilijä ja tutkimusmatkailija Gustaf John Ramstedtin (1873 – 1950) opiskeluajan muistiinpanot Helsingin yliopiston suomalaisugrilaisen kielentutkimuksen professorin Heikki Paasosen (1865 – 1919) luennoilta vuodelta 1893. Ramstedt toimi mm. diplomaattina Tokiossa, jossa hän onnistui muun muassa saamaan Japanin tuen niin sanotussa Ahvenanmaan kysymyksessä. Kansalliskirjaston Käsikirjoituskokoelmassa säilytetään G. J. Ramstedtin henkilöarkistoa ja lisäksi myös hänen tutkimusmatkoiltaan keräämää ns. Mongolialaista kirjastoa, joka sisältää mongolialaisia ja kalmukkilaisia käsikirjoituksia ja painotuotteita.
Kuva: Marko Oja.
Vuosisatojen kuluessa Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmaan on karttunut huomattava määrä yliopistollista opetusta kuvaavia luentoaineistoja, joko professorin itsensä tai luentoa kuulemassa olleen ylioppilaan ylös kirjaamina. Luennot ovat olleet osa yliopistoa läpi koko sen pitkän historian. Jo korkeimman opetuksen varhaisvaiheilla opetuksen pääohjeen, jota sovellettiin myös Turun akatemiassa, mukaan opetusta oli annettava docendo et disputando, eli luennoimalla ja väittelemällä. Sekä luennointi että opinnäytteet ovat säilyneet osana akateemista opetusta meidän päiviimme saakka.
Luentomuistiinpanot kertovat 1700- ja 1800-luvuilla pidetyistä luennoista, joista muutoin on varsin niukasti tietoa, toisin kuin väitöskirjoista, jotka ovat pääosin säilyneet painettuina Kansalliskirjaston kokoelmissa ja lähitulevaisuudessa myös digitoituina digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa.
Käsikirjoituksia oli tapana kerätä osaksi kokoelmaa kirjojen rinnalle jo Kansalliskirjaston varhaisvaiheilla Turun akatemian aikana. 1700-luvulla tunnettujen auktoreiden käsikirjoitukset olivat kirjaston ylpeyden aihe. Vähitellen myös erilaisilla Suomen historiaa kuvaavilla lähteillä ja jopa akatemian ja sittemmin Keisarillisen yliopiston ja Helsingin yliopiston professoreiden omilla käsikirjoituksilla alettiin nähdä arvoa. 1800-luvulla yksittäisten käsikirjoitusten lisäksi kokoelmaan ryhdyttiin ottamaan myös kokonaisia henkilöarkistoja: kirjeenvaihtoa, muistiinpanoja, päiväkirjoja. Näin kirjaston käsikirjoituskokoelmaan on vuosisatojen aikana karttunut otanta ainutkertaisia oppi- ja sivistyshistoriallisia arkistoaineistoja. Tänä päivänä henkilöarkistoja on noin 900 ja yksittäisiä käsikirjoituksia useita tuhansia kappaleita. Yhteensä arkistoaineistoja on noin 3000 hyllymetriä. Käsikirjoituskokoelmaan otetaan edelleen vastaan aineistoja. Vuotuinen kartunta on nykyisin paperimuotoisena noin 30 – 50 hyllymetriä ja lisäksi aineistoa karttuu syntysähköisinä asiakirjoina.
Käsikirjoituskokoelma on asiakkaiden käytettävissä Kansalliskirjaston erikoislukusalissa. Tilaukset ja tiedustelut kk-palvelu@helsinki.fi
Lisätietoja
palvelupäällikkö Jouni Ahmajärvi
jouni.ahmajarvi@helsinki.fi
Kansalliskirjaston näyttelytoiminta tekee tunnetuksi kirjastomme ainutlaatuisia kokoelmia. Näyttelyissä luodaan uusia tietosisältöjä kansallisesta kulttuuriperinnöstämme. Monipuolisten sisältöjen valinnassa huomioidaan aiheiden ajankohtaisuus ja suuren yleisön mielenkiinto.
Näyttelyt suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä tutkijoiden, kulttuurilaitosten, -seurojen, yliopistojen ja muiden tiedeyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on tieteellisesti ja tutkimuksellisesti asiantunteva sisältö popularisoidussa muodossa. Näyttelyaineistot koostuvat pääasiassa Kansalliskirjaston kokoelmista.
Kaikkiin näyttelyihin on vapaa pääsy.
Näyttelyt ovat avoinna kirjaston aukioloaikoina.
Päänäyttelyihin voi tilata opastuksen ryhmille osoitteesta kk-opastukset(at)helsinki.fi. Ryhmän koko vähintään 5 hlöä, max 25 hlöä ja opastuksen kesto n. 1 tunti.
