Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
 kansi   lukijalle   esipuhe   kirjoittajat   galleria


Kirja  tietoverkkojen maailmassa

 «

     aihepiirit    

  I  

  II  

  III  

  IV  

  V  

  VI  

» 


Reijo Savolainen

Internetistäkö kansalaisten tiedonhankinnan tärkein kanava?



 Internetistäkö kansalaisten tiedonhankinnan tärkein kanava?
1 Aluksi
2 Internet arkielämän tiedonhankinnassa
3 Verkkopalvelujen käytön yleiskuva
4 Internetin käyttö orientoivan tiedon hankinnassa
5 Sanomalehti, TV vai internet?
6 Internet ongelmalähtöisen tiedon hankinnassa
7 Millaista apua internetistä arjen pulmatilanteisiin?
8 Tiedonhaun ongelmia
9 Kohti verkkokeskeistä tiedonhankintaa?
10 Lopuksi
* Lähteet
tulosta Tulostettava versio
Internet on epäilemättä vakiinnuttanut paikkansa päivittäisessä mediamaisemassa ja verkkovälineiden käyttö kasvaa jatkuvasti. Loppuvuodesta 2002 noin 70% 15-74 vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt Internetiä ainakin kerran ja päivittäiskäyttäjien osuus oli noin 37% (Taloustutkimus Oy 2002). Nämä luvut viittaavat siihen, että sähköpostin ja webin käyttö on muuttumassa rutiininomaiseksi samaan tapaan kuin matkapuhelimen hyödyntäminen. Internetiä käytetään entistä monipuolisemmin eri tarkoituksiin, muun muassa viestintään, tavaroiden ostamiseen ja verkkokeskusteluun.

Onko Internetistä tämän kehityksen myötä tullut myös tiedonhankinnan tärkein kanava? Kysymykseen on vaikea saada yksiselitteistä vastausta, sillä käytettävissä ei ole vertailukelpoisia ja tilastollisesti edustavia tutkimuksia, joissa olisi selvitetty eri lähteiden ja kanavien roolia tiedonhankinnassa. Internetin käytön laajoista kyselytutkimuksista ilmenee vain eri verkkopalvelujen hyödyntämisen useus tai säännöllisyys (ks. esim. Katz & Rice 2002, 258 ja Nurmela 2001, 37). Yleiskartoitukset kertovat esimerkiksi, että vuonna 2000 yhdysvaltalaisista verkonkäyttäjistä 92 % oli käyttänyt ainakin kerran sähköpostia ja 75% oli hankkinut verkosta harrastuksiinsa liittyvää tietoa. Tuotteita ja palveluja koskevaa tietoa oli hankkinut 73% käyttäjistä, säätietietoja 62%, terveydenhoitoon liittyvää tietoa 55% ja tietoa uusista työpaikoista 38% käyttäjistä (Howard & Rainies & Jones 2002, 62-63).

Näiden lukujen perusteella verkkolähteillä näyttäisi jo olevan varsin keskeinen rooli arkipäivän tiedonhankinnassa. Yksityiskohtaisemmissa, muutamien henkilöiden haastatteluihin pohjautuvissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia (ks. esim. Hektor 2001). Tarkempaa arviota verkkolähteiden merkityksestä on kuitenkin mahdoton tehdä, sillä yleiskartoituksista saadut prosenttiluvut eivät kerro, miten suosittu internet on verrattuna muihin tiedonlähteisiin ja millaisissa tiedontarvetilanteissa esimerkiksi käynti lääkärin vastaanotolla asetetaan internet-palvelujen, kuten "verkkoklinikan" edelle.


1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  *  »
URN:NBN:fi-fe20031619
© Helsingin yliopiston kirjasto 2003