« Salonharju, Inkeri. Kirja tietoverkkojen maailmassa. Lukijalle. Julkaisussa Kirja tietoverkkojen maailmassa. Toimittaja Inkeri Salonharju. Verkkojulkaisu. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 2003. Saatavana http://www.lib.helsinki.fi/julkaisut/kirjatietoverkkojenmaailmassa/ ISBN 951-10-1320-6. Artikkelin URN:NBN:fi-fe20031644.


Inkeri Salonharju

Kirja tietoverkkojen maailmassa


Kirja tietoverkkojen maailmassa julkaistaan 15.10.2003 ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmin 50-vuotispäivän kunniaksi.

Voiko internetissä julkaistu artikkelikokoelma ilman painettua vastinetta olla laatujulkaisu ja kirja? Tähän kysymykseen olemme etsineet vastausta käsillä olevassa julkaisussa samalla kun olemme yrittäneet luoda Kai Ekholmin kirjallista näköispatsasta. Yhteisenä nimittäjänä kirjassa ovat Ekholmin mielenkiinnon kohteet niin työn ja vapaa-ajan, kuin opetuksen, tutkimuksen ja kirjaston johtamisen saralta. Kai Ekholm on moniottelija, jonka henkilökohtainenkin mielenkiintoprofiili kattaa suuren alueen Kansalliskirjaston vastuista; tietoyhteiskunta, kirjat ja kirjastot, uusmedia, populaarikulttuuri sekä sananvapaus ja tekijänoikeudet. Aikajänne on myös pitkä, antiikista tulevaisuuteen. Tästä kaikesta kertoo Kirja tietoverkkojen maailmassa.

Kirjan kirjoittamiseen on osallistunut laaja joukko ennakkoluulottomia tieteen ja kulttuurin asiantuntijoita, useimmat heistä Kai Ekholmin ystäviä tai työtovereita. Tuloksena on ajankohtainen ja sisällöltään ainutlaatuinen puheenvuoro. Yhteistyökumppaneina verkkojulkaisun tuottamisessa ovat olleet BTJ Kirjastopalvelu ja Kirjavälitys Oy. Tekijänoikeuksiin liittyvänä asiantuntijana on toiminut Kopiosto Ry.

Kirjoittajille ja muille yhteistyökumppaneille parhaat kiitoksemme.


Tarkoitettu kestämään aikaa

Juhlakirjan toteutustavaksi on valittu verkkojulkaisu edistämään Kai Ekholmin pitkäaikaista haavetta, elektronista kirjaa. Virtuaalisuus ja verkkojen kehitys ovat edenneet jo siihen vaiheeseen, että informaatiolle ei enää välttämättä tarvita fyysistä kantajaa, vaan verkko on riittävä jakelutie. Tekniset ongelmat elektronisen aineiston säilytyksen osalta on myös jo siinä määrin ratkaistu, että valitsemamme tie on turvallinen pitkälläkin tähtäyksellä. Itse verkkokirjan toteutustapa, käyttöliittymä ja tekijänoikeuskäytäntö ovat kuitenkin uusia ja ne on kehitetty tätä julkaisua varten. Toivomme, että ratkaisumme ovat sellaisia, että niitä voidaan hyödyntää digitaalisia sisältöpalveluja kehitettäessä laajemminkin.

Kirja-metaforan avulla toteutetussa verkkokirjassamme on kansi ja sivut, kuten perinteisessä painetussa julkaisussa. Lisäksi kirjassa on viihtyisiä ”lukusoppia” kirjallisia elämyksiä varten ja ”kuvagalleria”, jossa voi piipahtaa lukemisen välillä. Vaikka kirja hyödyntääkin säästeliäästi multimediaa, mukana on myös ääntä musiikkinäytteiden muodossa. Kirjan kuvitus on suunniteltu lisäämään lukemisen miellyttävyyttä. Sen avulla lukijaa johdatetaan kirjaston tiloissa kupolin harjalta läpi tuttujen käytävien ja portaikkojen, joihin ei tavallisesti tule kiinnittäneeksi huomiota. Kuvat ovat taiteilija Sanna Järvisen näkemys kirjastosta tilojen verkostona. Miltei todellisia, mutta ei aivan.

Kirja tietoverkkojen maailmassa on tarkoitettu kestämään aikaa, säilytettäväksi ja tarjottavaksi lukijoiden käyttöön, kuten painettukin kirjallisuus osana Kansalliskirjaston kokoelmia, mittaamattoman ajan. Kirjan elektroninen kappale on tallennettu Kansalliskirjaston vapaakappalekokoelmaan ja kirja on luetteloitu kansallisbibliografiaan.


Näkökulmien rikkaus

Kirja tietoverkkojen maailmassa tarjoaa lukijalle kuusi itsenäistä aihepiiriä: humanismi tietoyhteiskunnassa, kansalliskirjaston rooli, kirjat ja kirjastot, uusmedia, tekijänoikeudet ja sananvapaus sekä populaarikulttuuri. Seuraavassa lyhyt kooste kunkin aihepiirin artikkeleista, jotka tuovat oman näkökulmansa ajankohtaiseen keskusteluun ja täydentävät toisiaan.

Filosofi ja Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto jatkaa vuonna 1989 kirjassaan Informaatio, tieto ja yhteiskunta käynnistämäänsä, edelleen ajankohtaista keskustelua ja kirjoittaa artikkelissaan: ”Onneksi kaikki science fiction ei muutu todeksi. Jotta ihmiset eivät eksyisi tietoyhteiskunnan virtuaalisissa verkostoissa, humanistin tulee kuitenkin suhtautua terveellä kriittisyydellä yrityksiin rakentaa "postihmistä". Ihminen on uhanalainen laji. Meistä itsestämme riippuu, tullaanko informaatioteknologian kumouksellisia keksintöjä käyttämään ihmisen hyvän puolesta vai ihmistä vastaan.”

Dosentti Ilkka Mäkinen luo historiallisen katsauksen kansalliskirjastoajatuksen muotoutumiseen Suomessa aina kansalliskokoelman perustamisesta, vuodesta 1654, nykypäivään. Kolmen kansalliskirjaston johtajat, Tomas Lidman Ruotsin kuninkaallisesta kirjastosta, Tiiu Valm Viron kansalliskirjastosta ja Esko Häkli, Helsingin yliopiston ylikirjastonhoitajan tehtävästä jo eläkkeelle siirtynyt taustavaikuttaja, kertovat kokemuksistaan ja näkemyksistään erilaisin lähtökohdin ja voimavaroin varustettujen naapurimaiden kansalliskirjastojen arjessa.

Professori Arto Mustajoki ja erikoissuunnittelija Leena Pärssinen esittelevät verkkoaikakauden uusia tiedonlähteitä, jotka tarjoavat myös humanisteille ilon aiheita. Tällainen on muun muassa Integrum-tietokanta, joka on massiivinen tiedon aarreaitta Venäjään kohdistuvassa tutkimuksessa ja arkipäivän tiedontarpeissa. Yliopistokirjastojen, virastokirjastojen ja yleisten kirjastojen problematiikka tarkastelevat ylikirjastonhoitaja Mirja Iivosella, jolla on teemanaan johtamien välttämättömyys, sekä kirjastonjohtaja Tuula H. Laaksovirta ja kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson, jotka pohtivat maksuttomien kirjastopalvelujen tulevaisuutta.

Ohjelmajohtaja Klaus Oesch tuo keskusteluun verkkopalvelujen sisältötuotannon taloudelliset haasteet ja mahdollisuudet. Lähivuosien kehitystrendeinä hän näkee tiedon digitalisoitumisen ja jakelun verkoissa sekä multimediasisältöjen nopean kasvun. Tuotantopäällikkö Majken Bremer-Laamanen ja kehittämisjohtaja Juha Hakala puolestaan valottavat Kansalliskirjaston tehtäviä kulttuuriperinnön digitoinnin ja internet-aineistojen arkistoinnin alueilla. Professori Reijo Savolainen ratkoo ajankohtaista kysymystä internetistä kansalaisten tiedonhankinnan kanavana.

Mistä tekijänoikeus sai alkunsa? Tätä kysymystä sekä tekijänoikeuden taloudellisen hyödyn ja henkisen omistusoikeuden suhdetta tarkastelee professori Yrjö Varpio. Johtaja Jukka Liedeksen artikkeli avaa tietorikkaan näkymän tekijänoikeusjärjestelmän kehitykseen. Sen hän näkee kytkeytyneenä tekniikan historian kehitykseen ja kirjoittaa: ”Monimutkaiseksi ja vaikeaselkoiseksi arvosteltu tekijänoikeuslakimme on kuin räsymatto, jossa eri aikojen kudelmat erottuvat selvästi toisistaan”. Professori Paul Sturges pohtii artikkelissaan, kuinka kirjastot ja niiden tarjoamat palvelut voivat tukea tutkivaa journalismia ja sananvapauden toteutumista. Sensuurin historiasta tarjoavat monipuolisen kuvan ja pitkän aikaperspektiivin dosentti Juhani Sarsila, professori Esko Salminen ja erikoissuunnittelija Matti Pulkkinen.

Kansalliskirjaston kokoelmat eivät ole pelkkää korkeakulttuuria, vaan kattavat myös populaarikulttuurin ja musiikin. Artikkelissaan professori Raimo Salokangas tarkastelee viimeaikoina lukijavyöryn saaneen rikoskirjallisuuden, tuttavallisesti dekkareiden, kirjoittamisen ja lukemisen motiiveja. Erikoissuunnittelija Perttu Rastas paljastaa artikkelissaan ystävänsä, Kai Ekholmin musiikillisia intohimoja ja dosentti Pekka Gronow tekee kiintoisan tutkimusretken Yleisradion äänitearkistoihin ja valottaa jazz-musiikin varhaisia vaiheita Suomessa.


Lukeminen ja tulostus

Verkkojulkaisun käyttö on helppoa eikä ohjeita juuri tarvita. Julkaisu muistuttaa rakenteeltaan painettua kirjaa. Käyttöliittymä on suunniteltu etenemään kannesta lukijalle tarkoitettuun kirjan esittelyyn, mistä voidaan jatkaa esipuheeseen, kirjoittajien esittelyihin tai vaikkapa jaloitella ”galleriassa” kirjan kuvituksen johdattelemana.

Kirjan artikkelit on koottu kuuden aihepiirin ympärille. Kutakin aihepiiriä varten tarjolla on erilainen virtuaalinen ”lukusoppi”, josta on kuitenkin helppo pääsy kaikkiin muihin tiloihin yhteisten valikkojen avulla.

Artikkelin lukeminen näytöltä tapahtuu etenemällä joko sisällysluettelon tai eteen/taaksepäin johtavien nuolten avulla. Artikkeli on jaettu lyhyehköihin alalukuihin, jotta eteneminen näyttö kerrallaan olisi vaivatonta ja miellyttävää.

Artikkelit voidaan tulostaa yksitellen kunkin sisällysluettelon viimeisen kohdan, ”tulostettava versio” avulla. Verkkokirja kokonaisuudessaan ei ole tulostettavissa yhdellä napin painalluksella.


Mistä ja miten artikkelit löytyvät?

Kirja ja sen sisältämä aineisto löytyvät tavallisten internetin hakupalvelujen avulla, mutta löytyvyyden parantamiseksi pääsy kirjaan on tarjolla myös tietokantojen Fennica, Linda, Helka ja Arto, kautta. Toivottavasti myös mahdollisimman moni muu kirjasto hankkii tämän elektronisen kirjan kokoelmiinsa luetteloimalla sen tietokantaansa. Pääsy yksittäisiin artikkeleihin on suoraan Arto-tietokannasta monien erilaisten hakutietojen, kuten tekijän, artikkelin nimen, asiasanan tai URN-tunnisteen avulla.

Verkkokirjan löytyvyyden ja säilyvyyden varmistamiseksi kirjalla on oma ISBN-tunniste. Kullekin artikkelille on lisäksi annettu omat elektronisen aineiston kansalliset URN-tunnisteet, sekä luettavalle että tulostettavalla versiolle omansa.

Kirjan ja artikkeleiden html-tiedostoihin on myös sisällytetty Dublin Core –metadatatiedot, joilla edelleen pyritään edesauttamaan aineiston löytyvyyttä internetin tietomassasta.


Käytettävyys

Kirjan käytettävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kirja kokonaisuudessaan on toteutettu html-kielisenä tekstinä. Kuvina on esitetty vain taustan panoraamakuvat ja tekstissä esiintyvät kyrillisiä merkkejä sisältävät tekstinäytteet.

Yksinkertaista html-rakennetta käyttämällä on saatu aikaan visuaalisesti miellyttävä ja helppokäyttöinen kokonaisuus. Samalla käytettävyys erilaisilla selaimilla on maksimaalinen. Pelkistetty rakenne kestää hyvin myös aikaa, eivätkä usein päivitettävät www-selainten uudet versiot tuota ongelmia kirjan lukemiselle tulevaisuudessakaan. Myös pitkäaikaisen säilytyksen kannalta tekninen ratkaisu on uskoaksemme ihanteellinen.


Yhteistyössä:
BTJ Kirjastopalvelu ja Kirjavälitys (logot)