Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
kansi   lukijalle   esipuhe   kirjoittajat   galleria


Kirja  tietoverkkojen maailmassa

 «

    aihepiirit    

  I  

  II  

  III  

  IV  

  V  

  VI  

» 




Suomalaiset kehittävät uusia konsepteja


Onko Suomella lisäarvoa kansainväliseen sisältöbusinekseen?
1 Aluksi
2 Digitaalinen media on uusi sisältöjen jakelutie
3 Kehitystä tukevat teknologiatrendit
4 Sisällön tuotanto ja hallinta
5 Liiketoimintamallien kehitys avainasemassa
6 Suomalaiset kehittävät uusia konsepteja
7 ”Älykäs sisältö” - Intellimedia
8 Sisällön kehitys on vaativa prosessi
9 Sisältöbusiness perustuu arvoverkkoon
10 Nykyinen osaaminen kotimaassa
11 Sovellusalueet
12 Paperin ja Infocomin yhdistelmä - Hybridimedia
13 Tieto on pääomaa
* Lähteet
tulosta Tulostettava versio
Media toimii yhteisöjen peruspalveluna. Mediatarjonta vetää käyttäjiä verkkoon ja puolestaan aikaansaa lisäarvosisällön tuotantoa. Tällä alueella suomalaiset voivat kehittää sisällön hallintaan, jakeluun ja oikeuksien valvontaan tarvittavia sovelluksia. Täydentämällä sovelluksia sellaisella superjakelu-konseptilla, jota kehitetään muun muassa Oulu Mobile Forum-tyyppisissä kuluttajatestiympäristöissä, voidaan saada aikaan uusia interaktiivisen median jakeluun sopivia kanavia.

Avainasiana sisällön tuotannossa on esiin tulevien tuotantomallien muuttaminen rahoitukseen sopiviksi malleiksi. Digitaalisen median sisältötuotannon rahoitus Suomessa on ollut teknologiarahoitukseen nähden lapsenkengissä ja sen uskotaan vaikuttavan kehitystä hidastavana asiana (muun muassa OPM:n sisältötuotantotyöryhmä, KTM:n sisältöneuvottelukunta). Suomesta puuttuu myös selkeä, pitkäkantoinen ja konkreettinen strategia. Liiketoiminnan tukemiseen ja pitkäjänteisyyteen tulee panostaa enemmän. Alan keskittyminen Helsinkiin ja kansainvälistymisen tarve alkavat näkyä kotimarkkinoiden pienuuden takia. Kansainvälisyyteen tähtäävät fokusoidut toimet voivat olla tulevaisuuden avain.

Vientitoiminnan kasvattamiselle tulee asettaa selkeä tavoite. Kauppa- ja teollisuusministeriö toteutti sisältötuotantoprojektin kyselyn 23.7.-9.8. 2002 välisenä aikana. Vastanneiden alan pk-yritysten keskimääräinen vientiprosentti oli yli 10% yritysten kokonaisliikevaihdosta, mutta joukossa oli jo yksi 100%:sti ja kaksi yli 40%:sti vientiin suuntautunutta yritystä. Merkittävimmät läpimurron tehneet yhtiöt ylsivät jo joidenkin miljoonien eurojen vientituottoihin. Pk-yritysten realistinen vientitavoite vuodelle 2003 voi olla 15 miljoonaa euroa. Pari onnistunutta suomalaista tv-formaattia, kännykällä käytettävää lisäpalvelua ja konsolipeliä voisivat yhdessä nostaa realistisen vientitavoitteen vuonna 2003 jo yli 150 miljoonaan euroon.


«  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11  12  13  *  »
URN:NBN:fi-fe20031617