Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto
kansi   lukijalle   esipuhe   kirjoittajat   galleria


Kirja  tietoverkkojen maailmassa

 «

    aihepiirit    

  I  

  II  

  III  

  IV  

  V  

  VI  

» 




Digitaalinen media on uusi sisältöjen jakelutie


Onko Suomella lisäarvoa kansainväliseen sisältöbusinekseen?
1 Aluksi
2 Digitaalinen media on uusi sisältöjen jakelutie
3 Kehitystä tukevat teknologiatrendit
4 Sisällön tuotanto ja hallinta
5 Liiketoimintamallien kehitys avainasemassa
6 Suomalaiset kehittävät uusia konsepteja
7 ”Älykäs sisältö” - Intellimedia
8 Sisällön kehitys on vaativa prosessi
9 Sisältöbusiness perustuu arvoverkkoon
10 Nykyinen osaaminen kotimaassa
11 Sovellusalueet
12 Paperin ja Infocomin yhdistelmä - Hybridimedia
13 Tieto on pääomaa
* Lähteet
tulosta Tulostettava versio
Yhteiskunnan toiminta perustuu yhä voimakkaammin teknologian soveltamiseen; tietotekniikan ja tietoliikenteen tukemiin kuluttaja- ja kansalaispalveluihin. Palveluihin luetaan yrityspalveluiden lisäksi myös digitaalisen median sisältöjen tuotanto ja hallinta. Kehittyvät informaatioalustat tarjoavat suomalaisille mahdollisuuden tuottaa alueella uusia sovelluksia. Vaikeusaste kuitenkin nousee kansainvälisille markkinoille tähdättäessä. Sen takia yritysten ja tutkimuslaitosten aikaisempaa kiinteämpää yhteistyötä tarvitaan pyrittäessä menestykseen.

Suomesta on muodostunut 1990-luvulla yksi matkaviestinnän, internetin ja digitaalisen tiedonvälityksen kehittämisen ja käytön kärkimaista. Tietoyhteiskuntakehitys, digitaalisuus ja internet ovat koko talouselämän ja yhteiskunnan läpikäyviä ilmiöitä. Tietointensiivisten tuotteiden ja palvelujen merkitys kasvaa. Digitaalisen konvergenssin kehittyessä palveluiden ja sisältöjen ennustetaan kehittyvän alueen vetureiksi. Yritykset ja julkinen hallinto etsivät toimia, jotka auttavat niitä tehostamaan toimintaansa ja nostamaan tuottavuuttaan. Tämän seurauksena liiketoimintamallit, toimialojen pelisäännöt ja arvoketjut muuttuvat. Lähivuosien kehitystrendeinä ovat tiedon digitalisoituminen ja sen jakelu verkossa, avoimien standardien kehitys sekä multimediasisältöjen nopea kasvu. Tuotekehitystä ohjaa kaksi valtavirtaa:
  • Teknologian työntövoima ja
  • Kuluttajien odotukset ja tottumukset.
Kuluttajien arvoja, asenteita, kokemuksia ja toiveita kartoitetaan kaiken aikaa. Silti kuluttajien käyttäytymisessä on piirteitä, joita on mahdoton ennustaa ja joita voi vain jälkeenpäin ihmetellä. Käyttäytymistieteellisiä tutkimustuloksia tuotteiden loppukäyttäjistä on paljon ja näitä tuloksia myös teknologiakehittäjät pyrkivät ymmärtämään ja hyödyntämään. Ne ohjaavat myös tulevia teknologiaratkaisujen valintoja.

Tietoverkon arvo kasvaa siihen kytkettyjen solupisteiden neliössä. Jos palvelua tarjoavien solupisteiden määrä kasvaa kymmenkertaiseksi, verkon arvo käyttäjälle tulee satakertaiseksi. Käyttäjäystävällisten palvelusovellusten kehityksessä on ratkaistava teknisten kehitysongelmien lisäksi myös alueen kehitystä vaativat mittavat rahoitusongelmat. On monitieteellisesti tutkittava ihmisten kiinnostusta sisältöjen käyttämiseen arjen sovelluksissa. Ennen kaikkea on pystyttävä kaikkia hyödyttävään yhteistyöhön laite- ja ohjelmistovalmistajien, palveluntarjoajien ja teleoperaattoreiden kanssa. Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä on kehitettävä verkkotalouden ansaintamalleja ja maksamisjärjestelmiä sekä parannettava toiminnan luotettavuutta. Kun tähdätään sekä kaupallisten yrityspalvelujen että kansalaisten julkisten palveluketjujen rinnakkaiseen kehittämiseen, on tarpeen koordinoida mukaan kaikki kiinnostuneet tahot aina tutkimuksesta infrastruktuurirahoittajiin saakka.


«  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11  12  13  *  »
URN:NBN:fi-fe20031617