Yhteiskuntasuhteet


Kansalliskirjasto näkyi merkittävällä tavalla julkisuudessa heti vuoden alussa, kun professori Heikki A. Reenpään arvokasta yksityiskirjastoa esittelevä Reenpään kokoelmahuone avattiin. Hanke toteutettiin professori Reenpään, Otavan kirjasäätiön ja Kansalliskirjaston yhteistyönä.


Vuoden kirjateko

Toukokuussa kirjakauppiaat ja kustantajat palkitsivat vuotuisen toimialapäivänsä yhteydessä Reenpään kokoelmalahjoituksen vuoden Kirjatekona.

Professori Reenpään vuonna 2004 luovuttama kokoelma, yli 20 000 nidettä, täydentää Kansalliskirjaston varhaisen suomalaisen kirjallisuuden kokoelmia ja kuuluu Kansalliskirjaston arvokkaimpien lahjoituskokoelmien joukkoon.


Vierailijat

Vuonna 2008 Kansalliskirjastoa esiteltiin kaikkiaan 950 vieraalle tai vierailijaryhmälle.

Muiden muassa Italian presidentti Giorgio Napolitano puolisoineen tutustui Kansalliskirjaston päärakennukseen ja kokoelmiin syyskuisen valtiovierailunsa yhteydessä.

Yhdysvaltain suurlähettiläs Barbara Barrett puolestaan vieraili lokakuussa Amerikka-kirjastossa.


Näyttelyt

Suurin ja näkyvin Kansalliskirjaston kulttuuritapahtumista oli Intohimona kirjat -näyttely (15.5.–15.11.2008), jossa esiteltiin sekä Kansalliskirjaston omia historiallisia keräilijäkokoelmia että nykykeräilijöiden kokoelmia. Näyttelyyn liittyi samanniminen kirjajulkaisu ja luentosarja.

Vuoden aikana järjestettyyn 22 kulttuuritapahtumaan lukeutuivat myös Viron ja Latvian itsenäisyyden 90-vuotisjuhlanäyttelyt (25.2.–31.5.2008 ja 14.11.2008–14.2.2009).

Suomen kirjataiteen komitean valitsemat Suomen kauneimmat kirjat julkistettiin Kupolisalissa maaliskuussa. Samassa yhteydessä avattiin Suomen ja Viron Kauneimmat kirjat 2007 -näyttely (14.3.–19.4.2008).


Varainhankinta

Syksyllä Helsingin Sanomain Säätiö myönsi 180 000 euroa Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvien keskiaikaisten pergamenttilehtien pelastamiseen.

Koneen Säätiö puolestaan myönsi Kansalliskirjaston ja Via Media Oy:n yhteistuotantona suunnittelemalle Suomen kirjallisen kulttuurin keskiaikaiset juuret -verkkoteokselle 91 000 euron apurahan.

Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston varat olivat vuoden lopussa 226 000 euroa, ja sen varoja käytettiin useisiin tärkeisiin kirjateosten pelastusoperaatioihin.

Myös Pelasta kirja -kampanjaa päästiin jatkamaan lähes yhdeksän kuukauden tauon jälkeen, kun sille myönnettiin uusi rahankeräyslupa.


Kannatustoiminta

Joulukuussa Kansalliskirjasto sai tuekseen kolme kokenutta ja arvovaltaista yhteiskunnallista vaikuttajaa, kun valtioneuvos Riitta Uosukainen, professori Matti Klinge ja toimitusjohtaja Ilkka Paatero lupautuivat vuoden 2009 alusta Kansalliskirjaston kummeiksi.

Kummien tehtävänä on etsiä uusia tapoja ja yhteistyömuotoja maamme kansallisten kirjakokoelmien tunnettuuden lisäämiseksi. Kummikausi kestää vähintään kaksi vuotta.

Kansalliskirjaston vapaamuotoista ystävätoimintaa jatkettiin totuttuun tapaan paitsi yhteisten tapaamisten myös kulttuuri- ja luento-ohjelmiston välityksellä.


Asiakaspalaute

Vuonna 2008 Kansalliskirjaston tutkimuskirjastossa toteutettiin kuusi kävijäkyselyä, joista asiakastyytyväisyyden yleisarvosanaksi saatiin 8,8 (asteikolla 0–10). Kyselyjen keskimääräinen vastausprosentti oli 82.

Kirjastoverkkopalvelujen asiakassuhdetta ja sen kehittymistä arvioitiin verkkokyselyllä, johon saatiin 664 vastausta. Asiakaskirjastot pitivät tarjolla olevia palveluja hyvin tärkeinä ja arvioivat Kansalliskirjaston onnistuneen palvelutehtävässään joko keskimääräisesti tai hyvin.


Viestintä

Cision Finlandilta tilatun mediaseurannan mukaan Kansalliskirjasto näkyi valikoiduissa sanoma-, aikakaus- ja verkkolehdissä, televisio- ja radio-ohjelmissa ja uutistoimistoissa vuoden aikana kaikkiaan 212 kertaa, eli lähes yhtä usein kuin vuotta aiemmin (226).

Kansalliskirjaston verkkosivustolle kirjautui vuoden aikana 4,9 miljoonaa sivulatausta, mikä oli 14 prosenttia edellisvuotista vähemmän.

Kansalliskirjasto-lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa sekä painettuna että pdf-muotoisena verkossa. Englanninkielinen Bulletin puolestaan julkaistiin ensimmäistä kertaa vain verkkolehtenä.



kuvituskuva
Reenpää-huoneen avajaisissa puheenvuoron käytti itseoikeutetusti myös kokoelman alkuperäinen omistaja, professori Heikki A. Reenpää (vasemmalla).

Kuva: Kansalliskirjasto / Kari Timonen