Tietolinja

Tietolinja
3/1999


PÄÄKIRJOITUS

ARTIKKELIT

UUTISIA,
AJANKOHTAISTA
Helsingin yliopiston kirjasto
TILKE - Tieteellisten kirjastojen etusivu
Tietolinja-lehti 3/1999
ISSN 1239-9132

Helsingin yliopiston kirjaston elektroninen tiedotuslehti

Helsinki 23.11.1999

UUTISIA, AJANKOHTAISTA

Henkilöstöuutisia

Kirjaston päätoimintojen, kokoelma- ja tietopalveluiden sekä kirjastotoimen verkkopalveluiden, sisäiset vastuuhenkilöt on nimitetty 1.7.1999 alkaen seuraavasti:

Kokoelma- ja tietopalvelut, osastonjohtaja Kristiina Hilden
Käyttäjäpalvelut, palvelupäällikkö Ari Muhonen
Kokoelmapalvelut, kokoelmapäällikkö Maire Aho
Säilytyspalvelut, tuotantopäällikkö Majlis Bremer-Laamanen

Kirjastotoimen verkkopalvelut, osastonjohtaja Inkeri Salonharju
Tietokantapalvelut, kehittämisjohtaja Juha Hakala
Sisältöpalvelut, tuotantopäällikkö Tuula Haapamäki

Kirjastotoimen verkkopalvelut on jaettu viiteen palveluryhmään,
joiden vetäjinä toimivat 1.8.1999 lähtien:

Kansallisbibliografiapalvelut, tuotantopäällikkö Tuula Haapamäki
Vapaakappale- ja tunnistepalvelut, kirjastonhoitaja Heli Therman
Tilauspalvelut, kirjastonhoitaja Katri Kananen
Tietokantapalvelut, pääsuunnittelija Annu Jauhiainen
Kehittämispalvelut, atk-erikoistutkija Marit Olander

Kirjastonhoitaja Markku Meriranta on siirtynyt sovellussuunnittelijaksi tietokantapalveluihin 1.10.1999 lähtien vastuualueenaan luettelointi ja hankinta uudessa kirjastojärjestelmässä. Tietokantapalvelujen uutena sovellussuunnittelijana on aloittanut Nanna Hakala 1.10.1999 lähtien vastuualueenaan Manda-yhteistyö ja uuden kirjastojärjestelmän sopeuttamistehtävät.

Kehittämispalveluissa uusina suunnittelijoina ovat aloittaneet 1.10.1999 YTM Jyrki Halonen ja FM Jyrki Ilva. Molemmat työskentelevät Helsingin yliopiston verkkojulkaisupalveluhankkeessa, E-thesiksessä.

FM Marja-Liisa Seppälä on aloittanut kirjastonhoitajana luetteloinnin ja hankinnan tilauspalveluissa 1.10.1999.

Kirjaston palveluksesta ovat irtisanoutuneet 1.8.1999 lähtien suunnittelija Timo Hellgren ja 20.9.1999 lähtien atk-suunnittelija Peter Lindroos.

Etusivulle | Sivun alkuun

Kirjastokorttelin avajaiset

Helsingin yliopiston kirjastokortteli avattiin käyttöön useiden korjausvaiheisen valmistuttua 16.11.1999. Avajaistilaisuudessa puhui opetusministeri Maija Rask ja tilasuutta kunnioitti läsnäolollaan myös rouva Eeva Ahtisaari. Vuosi sitten uudistetun Fabiania-rakennuksen lisäksi kirjaston keskiosa, Rotuda, on kunnostettu kokoelma- ja asiakastiloiksi ja yhdyskäytävä rakennusten välillä on saatu käyttöön. Tuloksena on avarat ja arvokkaat kirjastotilat.

Remontti ja muutto kirjastotoimen verkkopalveluissa

Kirjaston Teollisuuskadun tiloissa on käynnistynyt tilauudistus 1.11.99 ja korjaustyöt jatkuvat 28.2.2000 asti. Korjauksin nykyiset toimitilat saadaan tarkoituksenmukaisemmiksi ja kirjastoteknisten palvelujen logistisia prosesseja voidaan parantaa. Työskentely korjauksen alaisissa tiloissa ja toimintojen väliaikaiset sijoitukset rasittavat kuitenkin henkilöstöä ja vaikeuttavat palvelujemme tuotantoa. Mikäli sovittuihin aikatauluihin tulee muutoksia tai muita tuotantokatkoksia, ilmoitamme niistä erikseen. Toivomme malttia yhteistyökumppaneiltamme remontin ajaksi.

Linnea2-kirjastojärjestelmähanke

Linnea2-hankkeessa on selvitetty eri kirjastojärjestelmien käyttömahdollisuutta Linnea-kirjastojen ohjelmistopäivityksessä ottaen huomioon ohjelmistojen toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat sekä kirjastojen paikallisissa järjestelmissä että valtakunnallisessa yhteisjärjestelmässä. Helsingin yliopiston kirjasto on koordinoinut hanketta, jossa kaikki Linnea-kirjastot ovat olleet mukana.

Yliopistokirjastojen johtajat ovat kokouksessaan Jyväskylässä 28.9.1999 päättäneet aloittaa sopimusneuvottelut Endeavor Information Systemsin kanssa Voyager-järjestelmän hankkimisesta Linnea-verkon uudeksi kirjastojärjestelmäksi. Päätös pohjautui perusteelliseen selvitykseen, jossa vertailtiin neljää hankkeessa loppusuoralle päässyttä järjestelmää. Selvityksen mukaan Voyager vastaa parhaiten Linnea-kirjastojen ja yhteisluetteloiden tarpeita sekä niitä valintakriteerejä, jotka hanketta aloitettaessa on määritelty.

Selvityksen kulmakivenä oli järjestelmien koekäyttö, johon osallistui noin 70 henkeä Linnea-kirjastoista ja yliopistojen atk-keskuksista. Sen lisäksi tietoja on hankittu tutustumiskäynneillä järjestelmiä käyttäviin kirjastoihin ja pitämällä yhteyttä meneillään oleviin installointiprojekteihin eri puolella maailmaa. Järjestelmätoimittajien kanssa on keskusteltu useaan otteeseen koekäytössä selvittämättä jääneistä kysymyksistä sekä tekeillä olevasta kehittämistyöstä.

Linnea2-hanke etenee niin, että loppuvuoden aikana käydään sopimusneuvottelut Endeavor Information Systemsin kanssa ja tehdään päätökset mm. sopeuttamisista sekä verkon laitearkkitehtuurista. Ammattikorkeakoulukirjastojen ja Tilastokirjaston mahdollinen mukaantulo selvinnee myös vuoden loppuun mennessä. Implementointiprojektit alkanevat heti ensi vuoden alussa. Tarjouskilpailu laitteistoista järjestetään ensi vuoden alkupuoliskolla. Tavoitteena on saada uusi järjestelmä tuotantokäyttöön vuodenvaihteessa 2000-2001.

Etusivulle | Sivun alkuun

Yliopiston kannustuspalkinto kirjastolle

Helsingin yliopisto jakoi ensimmäistä kertaa kannustuspalkintoja yksiköille, jotka ovat parhaiten kunnostautuneet kehityssuuntautuneisuuden, yhteisöllisyyden ja tulevaisuusvastuun alueilla. Yliopiston laaturaati jakoi kannustuspalkinnon kahdeksalle yksikölle ja palkittujen joukossa oli myös yliopiston kirjasto. Palkinnon suuruus oli 250 000 markkaa.

Perusteluissaan yliopiston raati totesi muun muassa:

"HYK toimii samanaikaisesti sekä kansalliskirjastona että Helsingin yliopiston humanistisena pääkirjastona ja alan valtakunnallisena keskuskirjastona. Yksikön näkyvyys sekä yliopiston sisällä että valtakunnallisesti ja kansainvälisesti on erinomainen. Kirjasto toimii hyvin järjestettynä tukipalveluorganisaationa, ja sen kansallinen vastuu on laajalti tunnustettu. Se julkaisee vuosittain korkeatasoista ja informatiivista toimintakertomusta.

Yhteisöllisyyttä kirjastossa on pyritty luomaan muun muassa jatkamalla usean vuoden ajan käynnissä ollutta kirjaston johtamisen kehittämistä.

Kirjaston kehityssuuntautuneisuudesta on osoituksena muun muassa sen harjoittamaa vankka kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö, jonka avulla se on voinut vahvistaa asemaansa Suomen johtavana tietokeskuksena. Elektronisten palvelujen kehittämisessä kirjasto on luonut kansainvälisen yhteysverkon hyödyntämällä mm. EU.n projekteja. Elektronisten tietokantojen tuottamisessa ja ylläpitämisessä kirjasto tekee uranuurtavaa työtä. Yhtenä osoituksena siitä on mm. elektroninen kansallisbibliografia.

Opetusministeriön käynnistämä ja HYK:n toteuttama Kansallisen elektronisen kirjaston -hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on tutkimusedellytysten parantaminen tietoverkon kautta tarjottavien sisältöpalvelujen avulla, on parhaillaan voimakkaassa kehitysvaiheessa. Kirjastolla on erittäin laajat ja monipuoliset kotisivut, joita päivitetään ahkerasti.

Kansallisen kulttuuriomaisuuden tallentamisessa, kokoamisessa, kriittisten laitosten tuottamisessa ja tunnetuksi tekemisessä suurelle yleisölle HYK:lla on keskeinen rooli. Tämä kuten edellä esitetyt muutkin suuret hankkeet viittaavat Helsingin yliopiston kirjaston vahvaan tulevaisuusvastuuseen."

Etusivulle | Sivun alkuun

EU:n tarjouskilpailu avoinna

EU:n viidennen puiteohjelman IST-ohjelman toinen tarjouskilpailu on avautunut 15.10.1999 ja sulkeutuu 17.1.2000. Kirjastoja, arkistoja ja museoita kiinnostava toimintalinja on III.2.4: Digital preservation of cultural heritage. Lisätietoja ohjelmasta löytyy osoitteesta http://www2.echo.lu/digicult/en/fp5/septcall.htm .

E-thesis - Helsingin yliopiston verkkojulkaisupalvelu avattiin

Akateemisen tutkimustiedon elektronista julkaisemista varten kehitetty E-thesis-palvelu avattiin Helsingin yliopistossa 30.9.1999. Palveluun sisältyy opinnäytetöitä väitöskirjoista pro graduihin sekä laitossarjojen raportteja. Julkaisupalvelu on kehitetty kaksivuotisena hankkeena, jota on koordinoinut yliopiston kirjasto. Hankkeeseen ovat osallistuneet kaikki tiedekunnat, atk-keskus, tiedotus ja Yliopistopaino. E-thesiksen aineisto on vapaasti käytettävissä yliopiston kotisivuilta sekä Helka- ja Linda-tietokantojen kautta. Palvelusta löytyy jo yli sata opinnäytetyötä, joista noin puolet on väitöskirjoja.

E-thesis osoite: http://ethesis.helsinki.fi/.

Kotimaiset tieteelliset artikkelit verkkokäyttöön Helsingin yliopistossa

Kotimainen artikkelitietopankki Elektra avattiin paikallisverkkokäyttöön Helsingin yliopistossa 15.10.1999. Kyseessä on puoli vuotta kestävä kokeilu, jonka aikana kotimaiset artikkelit ovat käytettävissä kaikilta yliopiston ja kirjastojen työasemilta. Yliopiston hankkima käyttöoikeus kattaa artikkeleiden lukemisen ja tulostamisen opiskelu- ja tutkimustarkoitusta varten.

Elektra-tietokanta sisältää runsaat 4500 artikkelia noin kolmestakymmenestä kotimaisesta tieteellisestä aikakauslehdestä sekä väitöskirjoja vuodesta 1995. Elektrassa mukana olevia tieteenaloja ovat bio- ja ympäristötieteet, maantiede, metsätiede, eläinlääketiede, historia, kielitiede, kirjallisuus, kasvatustiede, oikeustiede, yhteiskuntatieteet ja tiedepolitiikka.

Elektra on yhteistyöhanke, jota koordinoi Helsingin yliopiston kirjasto ja mukana ovat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Kopiosto, VTT Tietopalvelu ja Yliopistopaino.

Lisätietoa Elektrasta http://www.lib.helsinki.fi/elektra/

Linnea-tietokannat laajaan asiakaskäyttöön

Uutena käyttöreittinä Linnea-tietokantoihin on IP-osoitteseen perustuva tunnukseton käyttö joko tietyiltä laitteilta tai suoraan verkosta ilman salasanaa ja käyttäjätunnusta. Käyttöliittymäohjelmistona on www-selain, esim. Netscape Navigator. Tunnukseton käyttö kirjaston tai organisaation paikallisverkosta tekee asiakaskäytön aikaisempaa helpommaksi. Asiakkaat voivat käyttää samalta työasemalta myös muita Internet-palveluja ja siirtyä joustavasti takaisin Linnea-tietokantoihin.

Linnea-tietokantojen tunnukseton koekäyttö on aloitettu Helsingin kaupunginkirjastossa. Arton ja Lindan koekäyttö on menossa Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin paikallisverkoissa. Koekäytön tulokset osoittavat, että erityisesti Arton suosio on kasvanut, kun asiakkaat pääsevät itse hakemaan tietoja kotimaisista artikkeleista.

Linnea-tietokantojen uudet hinnastot vuodelle 2000 on vahvistettu ja postitetaan käyttäjille lähipäivinä. Lisätietoja Linnea-palvelut, puhelin 09-708 44459 tai Annu Jauhiainen, sähköposti annu.jauhiainen@helsinki.fi.

Etusivulle | Sivun alkuun

Lukijakysely

Tietolinjan kesällä tehtyyn lukijakyselyyn saatiin noin 70 vastausta. Kiitos vielä kerran kaikille arvokkasta palautteesta!

Lukijakyselyn tyypillisin vastaaja työskenteli yleisessä kirjastossa (27%), asui Helsingissä ja koki saavansa jonkin verran ammatillista hyötyä tai iloa lehdestä. Hän sai tiedon lehden ilmestymisestä Tietolinjan postituslistalta (44%), käytti www-sivujen lukemiseen Netscapen 4.x-selainta (55%), luki lehden ruudulta (51%), tulosti ongelmitta osan lehdestä ja suhtautui melko hyväksyvästi lehden ulkoasuun.

Hän ei ollut tutustunut elektronisen lehden englanninkieliseen numeroon 1/99, mutta kuului Tietolinjan lukijoihin jo sen ilmestyessä paperiversiona (73%). Ammattilukemistoon kuului myös Kirjastolehden verkkoversio (35%). Tietolinja 2/99-numeron uutisannista kiinnostivat eniten uudet julkaisut, artikkeleista Annu Jauhiaisen Linnea2-juttu ja EU-hankkeista Juha Hakalan DIEPER-esittely. Kehittämisehdotukset ja terveiset olivat luonteeltaan rakentavia ja kannustavia ja lehden linjaa ja ilmestymistiheyttä pidettiin jo nykyisellään onnistuneena. Lue lisää kyselyn yhteenvedosta.

Uusia julkaisuja

Uudet asiasanastot ASSI ja VESA

Kaksi uutta elektronista asiasanastoa on ilmestynyt kesän ja syksyn aikana, CD-ROM muodossa oleva ASSI ja verkkosanasto VESA.

ASSI on kirjastojen, arkistojen ja museoiden ammattikäyttöön tarkoitettu CD-ROM-asiasanasto, joka sisältää Yleisen suomalaisen asiasanaston ja sen ruotsinkielisen vastineen, Allärsin termit, Musiikin asiasanaston ja vastaavan ruotsinkielisen sanaston Cillan termit, sekä maantieteellisiä nimiä. ASSIssa on monipuoliset hakuominaisuudet ja sitä päivitetään kaksi kertaa vuodessa.

VESA on mutkaton verkkosanasto kotimaisille Internet-asiakkaille. VESAssa on Yleisen suomalaisen asiasanaston termit. Sanaston käyttöä suositellaan sähköiseen asioimiseen liittyvässä Kansalaisen käsikirjassa ja toivomuksena on, että verkkojulkaisujen laatijat sisällyttäisivät dokumenttinsa metadata-tietoihin asiasanat julkaisujen löytyvyyden parantamiseksi.

Vesa löytyy verkosta osoitteesta http://vesa.lib.helsinki.fi/

ASSI CD-ROMin lisätiedot http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/assicd.html. Tilaukset Pertti Rekala, puhelin 09 - 708 44295, sähköposti pertti.rekala@helsinki.fi.

Etusivulle | Sivun alkuun

Kirjastot 1998 - Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto ilmestynyt

Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto vuodelta 1997 on ilmestynyt yhdessä yleisten kirjastojen tilastojen kanssa BTJ Kirjastopalvelun julkaisemana. Tilastoon sisältyy tiedot 331 tieteellisen kirjaston toiminnasta. Yliopistokirjastojen tilastotietoja löytyy myös Helsingin yliopiston kirjaston kotisivuilta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/tilasto.html

Gabrielin toiminta-ajatus

Gabriel (Gateway to Europe's National Libraries) on Euroopan kansalliskirjastonhoitajien yhteistyöelimen CENL:n (Conference of European National Librarians) jäsenkirjastoille tarkoitettu World Wide Web-palvelu. CENL:n ja Gabrielin piirissä on nykyisin 40 kansalliskirjastoa 38 Euroopan neuvoston jäsenvaltiosta.

Gabrielin toiminta-ajatus on nyt saatavilla myös suomenkielisenä.

Opetusministeriön kulttuuriosaston tietopaketti, englanniksi

Vapaakappalelain uudistamisen tarve ja suuntaviivat.
Helsinki 1999. Opetusministeriön työryhmien muistioita 24:1998. Julkaisua myy Yliopistopaino.

Työryhmiä

Kirjastojen, arkistojen ja museoiden IST-ohjelman tukiryhmä

Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen EU:n viidennen puiteohjelman IST-ohjelman kansallinen tukiryhmä kokoontui 18.8.1999. Puheenjohtajaksi valittiin osastonjohtaja Inkeri Salonharju Helsingin yliopiston kirjastosta ja varapuheenjohtajaksi erikoissuunnittelija Sirkka Valanto Museovirastosta. Ryhmän muut jäsenet ovat kirjastonjohtaja Maija Berndtson Helsingin kaupunginkirjastosta, kirjastonjohtaja Arja-Riitta Haarala Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjastosta, ylikirjastonhoitaja Sinikka Koskiala Teknillisen korkeakoulun kirjastosta, tietopalvelupäällikkö Sauli Laitinen VTT Tietopalveluista, esittelijä Anne Luoto-Halvari Opetusministeriöstä, toimialajohtaja Antti Soini Tiedosta, professori Eero Sormunen Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitokselta, ylitarkastaja Maija-Liisa Tuomi Kansallisarkistosta ja kirjastonjohtaja Marja Widenius Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Sihteerinä toimii suunnittelija Henna Lehtinen Helsingin yliopiston kirjaston yhteistyösihteeristöstä.

Lisätietoja: Henna.Lehtinen@helsinki.fi
Kokousmuistio 18.8.1999

Uusi työryhmä uudistamaan vapaakappalelakia

Opetusministeriö on 12.10.1999 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia hallituksen esitys uudeksi vapaakappalelaiksi sekä siihen liittyviksi muiksi säädöksiksi. Työryhmä selvittää lisäksi vaihtoehdot radio- ja tv-ohjelmien pitkäaikaissäilytyksen järjestämiseksi sekä vaihtoehdot elektronisen aineiston sijoituspaikaksi.

Työryhmän esityksen uudeksi vapaakappalelaiksi tulee keskeisten periaatteiden osalta pohjautua vuonna 1997 asetetun vapaakappaletyöryhmän periaatekannanottoihin (Vapaakappalelain uudistamisen tarve ja suuntaviivat, opetusministeriön työryhmien muistioita 24:1998) siten, että

  • Luovutusvelvollisuuden piiriin otetaan myös elektroninen julkaisutuotanto
  • Perinteisen painetun aineiston osalta nykyisten sijoituskirjastojen asema pääosin säilyy
  • Luovutusvelvollisuuden laajentaminen elektroniseen aineistoon tapahtuu siten, että tekijänoikeuden haltijoiden edut turvataan
  • Lainsäädännöllä taataan aineiston säilymisen ja käytettävyyden edellytykset

Työryhmän puheenjohtajaksi opetusministeriö on kutsunut korkeakouluneuvos Juhani Hakkaraisen ja jäseniksi seuraavat henkilöt:

  • Ylikirjastonhoitaja Esko Häkli, Helsingin yliopiston kirjasto
  • Ylikirjastonhoitaja Päivi Kytömäki, Oulun yliopiston kirjasto
  • Osastopäällikkö Mikko Laine, WSOY
  • Toimistopäällikkö Riitta Mattila, Helsingin yliopiston kirjasto
  • Lakiasiainjohtaja Eero Mörä, Alma Media
  • Hallitussihteeri Ulla Taskinen, opetusministeriö
  • Arkistopäällikkö Lasse Vihonen, Yleisradio

Työryhmän sihteereinä toimivat esittelijä Anne Luoto-Halvari opetusministeriöstä ja Riitta Mattila, joka on myös jäsen. Pysyvänä asiantuntijana toimii kehittämisjohtaja Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjastosta.

Työryhmän tulee saada työnsä päätökseen 31.3.2000 mennessä.

Etusivulle | Sivun alkuun

Kokouksia

Kirjastojen tilastointi 2000-luvulla

Helsingin yliopiston kirjasto järjesti 10.11.1999 seminaarin, jossa käsiteltiin kirjastojen tilastointia koskevan kansainvälisen ISO 2789 -standardin uudistamista ja sen vaikutuksia Suomen kirjastotilastointiin.

Standardin uudistamistyöryhmään kuuluva John Sumsion Loughborough:n yliopistosta esitteli standardin luonnoksen tämänhetkisen tilanteen. Uudistuksen tavoitteena on aikaisemmasta poiketen selvästi rohkaista hyviin tilastokäytäntöihin. Standardi ei edellytä että kaikkia sen luettelemia tietoja tulisi kaikkien kirjastojen tilastoida. Tarkoitus on tarjota kansainvälisesti yhteneväiset määritelmät ja laskentatavat niille tilastoille, jota kussakin kirjastossa päädytään keräämään.

Uudessa standardin Annex A:ssa pyritään tarjoamaan myös joitain tapoja elektronisten aineistojen ja niiden käytön tilastointiin. Elektronisten aineistojen kohdalla kirjastot ovat riippuvaisempia kustantajien ja välittäjien tilastointitavoista kuin painetun aineiston osalta. Standardin seuraava luonnos valmistuu marraskuun aikana, jonka jälkeen se lähtee kansainväliselle lausuntokierrokselle. Standardi valmistunee vuoden 2001 aikana.

Iltapäivällä keskusteltiin Suomen kirjastotilastojen uudistamisesta. Tieteellisten kirjastojen tilastojen keruu uudistuneella tavalla tulee koskemaan todennäköisesti vuoden 2002 tietoja. Tilastoseminaarin muusta annista lisää seuraavassa Tietolinjan numerossa.

Kokouksessa päätettiin perustaa uusi tilastouudistusta ja kirjastojen tilastointia käsittelevä sähköpostilista. Kiinnostuneet voivat ilmoittautua Ilpo Soinille ( Ilpo._Soini@helsinki.fi )

Etusivulle | Sivun alkuun

Yliopistokirjastojen johtajien kokous Jyväskylässä 28. - 29.9. 1999

Yliopistokirjastojen johtajat pitivät syyskokouksensa 28. - 29.9. 1999 Jyväskylässä. Aiheina olivat kirjastojärjestelmän valinta sekä strategiakysymykset.

Ensimmäisen kokouspäivän aluksi valittiin Suomen yliopistokirjastojen neuvoston uudeksi jäseneksi keväällä eroa pyytäneen Marja Engmanin tilalle Anja Ukkola.

Pääsuunnittelija Annu Jauhiaisen yksityiskohtaisen esityksen jälkeen kirjastonjohtajat päättivät yksimielisesti esittää, että sopimusneuvotteluihin ryhdytään Endeavor Information Systemsin kanssa Voyager-järjestelmän hankkimiseksi. Kehittämisjohtaja Juha Hakala esitteli vaihtoehtoja Linnea-verkon arkkitehtuuriksi. Arkkitehtuurista päättäminen jätettiin kuitenkin seuraavaan kokoukseen.

Toisen päivän teemana olivat strategiset kysymykset. Aamupäivällä käsiteltiin kansalliskirjastostrategialuonnosta, yliopistojen rahoitusta, digitointipolitiikkaa ja FinELibin organisaatiota. Ylikirjastonhoitaja Esko Häkli esitteli kansalliskirjastostrategiaa, ja kokous keskusteli kansalliskirjaston roolista muiden kirjastojen palveluorganisaationa. Opetusneuvos Hannele Hermunen kertoi opetusministeriön kehittämissuunnitelmaluonnoksen pohjalta yliopistojen uudesta rahoitusmallista. FinELibin ohjausryhmän puheenjohtaja Päivi Kytömäki esitteli luonnosta FinELibin jatko-organisaatioksi. Tarkoitus on vakinaistaa FinELib osaksi kansalliskirjaston toimintaa, kuitenkin niin, että ohjausryhmällä säilyy päätösvalta aineiston hankinnassa. Esko Häkli esitteli keskustelukysymyksiä kirjastojen kansalliseksi digitointistrategiaksi. Keskustelussa korostettiin, että digitointivalmiuksia on kehitettävä kaikissa kirjastoissa. Vaikka käyttöä varten digitointi olisi tehtävä paikan päällä, olisi hyvän laitteiston hankinta ja pysyvä arkistointi nähtävä yhteistyöhankkeena. Iltapäivällä keskusteltiin kirjastonjohtaja Eeva-Liisa Lehtosen johdolla yliopistokirjastostrategiasta. Päivän mittaan nousi moneen otteeseen esille tarve laatia yliopistokirjastoverkon yhteinen strategia.

Lisätietoja: Henna.Lehtinen@helsinki.fi
Kokousmuistio 28.9.1999 ja 29.9.1999

Etusivulle | Sivun alkuun

Kirjastonjohtajien kokous Lahdessa 9. –10. 9. 1999
- Kirjastojen verkot ja roolit tieto- ja kansalaisyhteiskunnassa

Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät järjestettiin tänä vuonna Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa. Päivien avauspuheenvuorossa Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Arvo Ilmavirta esitti näkemyksiään ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisestä yhteistyöstä. Lausuntokierroksella olevan opetusministeriössä laaditun kehittämissuunnitelmaehdotuksen mukaisesti hän toivoi, että uusi kirjastoverkko ja tietoverkko hankittaisiin valtakunnallisesti keskitetyllä rahoituksella. Hänen käsityksensä oli että kirjastojärjestelmien uudistaminen ammattikorkeakouluissa voitaisiin nähdä maakuntatason investointeina ja siksi olisi syytä selvittää, miten uudistuvat järjestelmät palvelevat kaikkia.

Marja-Liisa Viherä esitelmöi väitöskirjansa (Ihminen tietoyhteiskunnassa: kansalaisten viestintävalmiudet kansalaisyhteiskunnan mahdollistajana, ISBN 951-738-938-8) pohjalta aiheesta Kirjastojen rooli tieto- ja kansalaisyhteiskunnassa. Hän kyseli kokousväeltä, ovatko kirjastot ottaneet paikallisen tiedon löytymisen ja säilymisen huomioon informaatiovirtojen kansainvälistyessä. Hänen mukaansa kirjasto voisi olla se paikka, joka nostaisi erityisesti pienyritysten ja työttömien asemaa tietoyhteiskunnassa. Tähän tarvittaisiin erityisiä verkkosihteereitä, jotka puhelimitse kertoisivat, mitä löytyy tietoverkoista, koska puhelin on edelleenkin ihmisten ensisijainen tiedonhankinnan ja viestinnän väline. Kirjastoille sopisi myös tiedon jäsentämiseen liittyvät palvelut esim. paikkakuntaportaaleihin, joita tulevaisuudessa löytynee uusimmilla matkapuhelimilla toimivista wap-palveluista.

Kirsti Kekki opetusministeriöstä esitelmöi aiheesta: ”Kysyntä ja tarjonta kirjasto- ja tietopalvelualalla”. Hän kertoi kirjastoalan koulutustilanteesta, jossa eniten kysyntää on kirjastoalan ammattitutkinnolla. Teoriassa kirjastoalan koulutusta on nyt saatavilla kaikilla koulutusportailla, mutta valitettavasti maantieteellisesti koulutus on sijoittunut eteläiseen ja läntiseen Suomeen. Kirjastoalan koulutuksen vaatimuksissa on varsinkin ammattikorkeakouluissa pitkiä harjoitteluaikoja, joten kirjastoihin tarvitaan lisää harjoittelupaikkoja ja -ohjausta. Kekki korosti sitä, että nykyisessä koulutustilanteessa ja voimassa olevan kirjastoasetuksen takia on tärkeää, että avoimen kirjastovakanssin tullessa hakuun on hakuilmoituksessa yksityiskohtaisesti ilmaistu kelpoisuusvaatimukset, jotta turhilta valituksilta säästyttäisiin.

Riitta Mäkinen Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta esitelmöi kirjastonhoitajien ja lähialojen täydennyskoulutuksen haasteista. Hän pohti kahden julkaisun pohjalta kirjastoalan toimintakenttiä, toimenkuvia ja niiden suhteita kompetensseihin. Hän näki, että kirja-alan digitalisoituminen ei muuta pelkästään tiedonlevityksen välineitä vaan myös koko organisaatioketjua tekijästä lukijaan. Hän arveli suurimman tarpeen olevan opastus- ja neuvontakoulutuksessa sekä kouluttamisessa riittävään tekniikan hallintaan.

Projektipäällikkö Heli Myllys Viikin tiedekirjastosta esitteli kirjastonsa organisaatio- ja toimintamallien kehitystä tarkennuksella Kehittämisprosessin kautta uuteen jatkuvaan kehittämiseen. Viikin tiedekirjasto muodostui useista erillisistä laitoskirjastoista, jotka liitettiin yhteen. Tavoitteena on säästää 2,3 miljoonaa tilakustannuksissa ja vähentää 11 vakanssia. Hankkeen tärkeimpänä onnistumisen edellytyksenä hän on nähnyt kirjaston henkilökunnan osallistumisen kehittämiseen.

Informaatikko Hanna-Riina Aho esitteli erityisesti Kokkolan kaupunginkirjaston ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulukirjaston yhteistyön kehittymistä uudessa kirjastotalossa, joka avattiin syyskuussa Kokkolassa. Hänen mukaansa aikaisemmista ennakkoluuloista kahden erilaisen kirjaston henkilökunnan välillä on päästy, ja useissa asioissa on lähdetty kokeilemaan yhteistyötä ilman, että ensimmäisenä olisi kaivettu esiin yhteistyöstä aiheutuvia ongelmia.

Perjantaiaamuna käyttivät aiheesta Kirjastot verkossa – mahdollisuuksia ja visioita kommenttipuheenvuorot Esko Häkli, Arja-Riitta Haarala, Heli Saarinen ja Jarmo Saarti. Kommenttipuheenvuorot synnyttivät myös vilkasta keskustelua.

Ylikirjastonhoitaja Esko Häkli keskittyi puheenvuorossaan seuraaviin teemoihin:

  • Painettu sana säilyy kaikesta huolimatta ja verkkokirjaston on kyettävä takaamaan helppo pääsy myös painettuun aineistoon.

  • Tietoverkko kuitenkin mullistaa kirjaston toiminnan ja toimenkuvan, mutta vain jos niin halutaan. Keskittyminen elektroniseen aineistoon aiheuttaa, että jostakin on luovuttava. Toiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa. Siksi on myös ajateltava esim. elektronisen aineiston arkistointiin liittyviä ongelmia. Toisaalta verkottuneet kirjastot voivat tarjota palvelujaan fyysisten kirjastojen ohi ja myös kaupunkien ulkopuolelle.

  • Tietoverkko ei ole internet eikä internet-aineiston linkitys ole sitä elektronista palvelua, jota kirjastojen erityisesti tulisi tarjota. Kirjastoverkon tulisi olla kirjastojen omin toimin tehty tekninen ratkaisu, joka takaa kontrolloidun pääsyn aineistoon. Toisaalta esim. alakohtaisten elektronisten lehtien linkityksen voidaan katsoa olevan tarpeellista, jos se voidaan toteuttaa tietokantaohjelmistojen avulla ilman merkittävää työpanosta.

  • Kirjastojen verkottumisessa on mahdollista, että taloudelliset rakenteet muuttuvat, mutta vain hallinnon ja lainsäädännön mahdollistavissa kehyksissä.

Kirjastonjohtaja Arja-Riitta Haarala korosti puheenvuorossaan että kirjastojen verkottuminen etenee vaihtelevaan tahtiin eri kirjastoissa, ja kirjastojen yhteiset hankkeet nähdään monesti hyvin eri tavalla. Tietoyhteiskunnan vaikutusten hän näki kirjastoalalla olevan monenlaisia. Kirjastoille tulee yhä enemmän Atk-palveluvastuuta ja omien organisaatioidensa julkaisutehtäviä. Toisaalta hän arveli, että kirjaston ominta tehtäväaluetta tulee olemaan neuvonta: reference librarianin tarve vain korostuu nykyisessä informaatiotulvassa.

Kirjastotoimenjohtaja Heli Saarinen lähestyi puheenvuorossaan verkottumista asiakkaan, kirjastoammattilaisen ja yhteiskunnan näkökulmasta. Hänen näkemyksensä mukaan kirjastoverkon tulisi loppukäyttäjän kannalta olla läpinäkyvä ja raja-aidat helposti ylittävä, eikä tämä onnistu internetin kautta. Kirjastoverkossa olisi varmistettava, että eri järjestelmien ja instituutioiden rajat olisivat ylitettävissä ja rahaa olisi myös löydyttävä pienten paikallisten järjestelmien sovittamiseen suurempien järjestelmien kanssa. Kirjastoammatillisesta näkökulmasta Saarinen korosti ammattiosaamisen ylläpidon tarpeellisuutta valtakunnallisesti eli verkkopalvelutuotannon tulisi olla verkostoitunutta. Vaikka hajautettu palvelutuotanto on kalliimpaa, niin keskitetty systeemi on hänen mukaansa haavoittuvaisempi. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsoen Saarinen piti tärkeänä, että maa pidetään asuttuna, eikä älyllinen elämä voi keskittyä Kehä III:n eteläpuolelle. Paikallisuuden korostaminen on tärkeää paitsi tavallisen aineiston osalta, niin myös osaamisen ja ns. hiljaisen tiedon osalta, ja tekee hajautetun palvelutuotannon kannattavaksi.

Jarmo Saarti Kuopion yliopiston kirjastosta esitteli ammattikorkeakoulukirjastojen ja erityisesti Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaston kehitystä sekä näkökulmaansa kirjastojen verkottumiseen. Keskeisinä muutoksina hän näki kirjastojen muuttumisen kirjavarastoista aineistojen järjestäjäksi ja julkaisukeskuksiksi, kokoelmatyön tärkeyden korostumisen ja tiedonhallinnan korostumisen tilanteessa, jossa tavoitteena on että 70% suomalaisista olisi tietotyössä. Hänen mukaansa olisi syytä kysyä, mihin ja millaisia kirjastoja tarvitaan kymmenen vuoden kuluttua.

Iltapäivällä Anne Luoto-Halvari esitteli Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa vuosille 2000 – 2004. Keskeisenä käytännön toteuttajana kirjastojen toimialalla tulee olemaan sisältötuotantojaosto. Vapaakappaletyöryhmän muistion hän ilmoitti olevan painossa, mutta työryhmän muistion pohjalta perustetun uuden lain muutosta valmistelevan työryhmän tehtävän hän arveli päättyvän vasta vuonna 2001.

Yhteistyösihteeri Meri Kuula-Bruun esitteli ammattikorkeakoulukirjastojen tilannetta. Kirjastoilla on ollut merkittävä rooli ammattikorkeakoulujen kehityksessä ja n. 5% ammattikorkeakoulujen budjeteista tulee käyttää kirjasto- ja informaatiopalvelujen kehittämiseen. Hän esitteli myös ammattikorkeakoulujen oman Linnea-2–projektin, jonka tarkoituksena on selvittää ammattikorkeakoulukirjastojen edellytyksiä lähteä mukaan yliopistokirjastojen valitsemaan uuteen kirjastojärjestelmään sekä muita vaihtoehtoja ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelmien yhteisesittelyyn. Hän kertoi myös, minkälaista yhteistyötä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastot tekevät tällä hetkellä.

Etusivulle | Sivun alkuun

Copyright: Helsingin yliopiston kirjasto. Aineistoa lainattaessa lähde on mainittava.

Tietolinja 3/99