Tietolinja

Tietolinja
02/2004

HYK, FRBR ja OCLC: miten vapauttaa näyttöluettelo perinteen painolastista

Juha Hakala
Helsingin yliopiston kirjasto

URN:NBN:fi-fe20043064


Pääkirjoitus
Artikkelit
Uutisia,
ajankohtaista


Korttiluettelolla ja näyttöluettelolla on paljon yhteistä, oikeastaan aivan liikaa. Molemmissa noudatetaan samoja kuvailusääntöjä, jotka kehitettiin painettujen bibliografioiden tuottamista varten. Kuvailuelementeissä on myös paljon yhtäläisyyksiä. Ja kuvailun kohteena ovat julkaisujen ilmiasut, tai joissakin tapauksissa osakohteet.

Näyttöluettelo tarjoaa tekniset edellytykset vapautua korttiluettelon toimintamallista, mutta vei lähes pari vuosikymmentä ennen kuin bibliografisen kuvailun tavoitteet mietittiin uusiksi. IFLA:n FRBR (Functional Requirements for Bibliographic Records) on reipas irtiotto vanhasta; sen tarjoama neliportainen malli (teos – ekspressio – ilmiasu – nide) ei enää sovellu painettuun bibliografiaan eikä korttiluetteloon. Luettelointisääntöihin uusi järjestely istuu ilman mitään radikaaleja muutoksia, mutta luetteloinnin käytäntö ja kirjastojärjestelmät menevät niin sanotusti uusiksi.

FRBR:n implementointi kirjastojärjestelmään tarkoittaa yksinkertaistettuna esimerkiksi sitä, että tekijähaun tuloksena syntyy ensin listaus teoksista. Kun asiakas tämän jälkeen valitsee yhden niistä, vaikkapa Tuntemattoman sotilaan, tulee näytölle ilmiasuja, eli nykyisen näyttöluettelon tiedot, jotka esimerkiksi Tuntemattoman sotilaan tapauksessa täyttävät pari näytöllistä kun eri kieliversiot otetaan huomioon. Kirjastojärjestelmän tietokanta muuttuu perin pohjin; on luotava (koneellisesti) teosten tiedot, jotka linkitetään ilmiasutietueisiin. Toistaiseksi on epäselvää, miten hyvin ekspressiot kyetään ottamaan huomioon. Näitä ovat esimerkiksi teoksen käännökset, lyhennelmät ja muut variantit. Järjestelmässä tulee olla myös teostason kytkentöjä, esimerkiksi Sormusten herra –romaanista sen parodiaan, Henry Beardin Loruun Sorbusten herrasta.

Toistaiseksi emme tiedä, miten helppoa FRBR:n implementointi perinteisessä kirjastojärjestelmässä on. Ensimmäinen kynnys on kehittää ohjelmat, joilla teostason tiedot pystytään luomaan bibliografisista tietueista. Tässä on kunnostautunut erityisesti OCLC, joka on asettanut kohtuullisen hyvin toimivaksi havaitun FRBR-algoritminsa vapaaseen käyttöön. OCLC:n kokemuksien mukaan isoja ”teosklustereita” syntyy vain murto-osalle julkaisuista, mikä ei yllätä julkaisutoimintaa tuntevaa. Sekään ei ole yllätys, että suurimpia ongelmia tuottavat Raamatun kaltaiset teokset sekä ekspressioiden erottaminen teoksista. Tässä suhteessa FRBR-malli on myös poliittisesti vaikea; kustantajien vastaavassa mallissa ”expression” tarkoittaa toimintaa, josta teos syntyy. Tämän vuoksi muun muassa tulevassa tekstimuotoisten teosten identifikaatiotunnusstandardissa (ISTC, International Standard Textual Work Code) ei termiä ”expression” mainita lainkaan.

Kirjastojärjestelmätoimittajista ainoastaan VTLS, Inc. on tätä kirjoitettaessa kyennyt rakentamaan FRBR-mallia noudattavan järjestelmän. Yksi mahdollinen syy tähän on, että Virtuassa bibliografinen data tallennetaan sisäisesti XML-muodossa. Tämä helpottaa teostietojen poimintaa bibliografisista tietueista sekä samaan teosklusteriin kuuluvien viitteiden linkittämistä toisiinsa. On mahdotonta sanoa, miten vaikeaa FRBR-mallin toteuttaminen on sellaisissa kirjastojärjestelmissä, joiden toteutus on Virtuaa perinteisempi. Endeavorilla ei toistaiseksi ole FRBR:lle toteutusaikataulua, vaikka he ovat jo aloittaneet tarvittavat selvitykset. Tästäkin voinee päätellä, ettei kyse ole helposta asiasta, joka toteutuu käden käänteessä.

Helsingin yliopiston kirjastossa FRBR-mallin syntyä on seurattu tarkoin ja Eeva Murtomaa on osallistunut sen kehittämiseen aktiivisesti. Tahdoimme sen vuoksi tehdä jotakin jo ennen kuin tarvittavat ominaisuudet on kehitetty Voyageriin. Halusimme myös mahdollisuuden tarjota kotimaisten tekstimuotoisten teosten tietoja muille tarvitsijoille, kuten kirjakaupoille, kustantajille ja tekijänoikeusjärjestöille.

Vuonna 2004 solmittu yhteistyösopimus OCLC:n kanssa tekee Suomesta Euroopan edistyneimmän FRBR-maan. Sopimuksen ydinkohdat ovat:

  • Fennica-aineisto vuodesta 1800 eteenpäin päivitetään OCLC:n WorldCat-tietokantaan; HYK vastaa aineiston poiminnasta ja MARC21-konversiosta
  • WorldCatin uuden version käyttöönoton myötä myös suomalaisista viitteistä luodaan teostason tietueet; tarpeen mukaan kehitetään FRBR-sovellusta edelleen siten että se soveltuu suomalaiselle aineistolle. HYK saa oikeuden käyttää tätä muunnettua FRBR-ohjelmistoa teostietojen luontiin suoraan Fennicasta.

OCLC:lle on toimitettu syksyllä 2004 5000 tietueen koe-erä vuoden 2003 monografiatietueita, joka pystyttiin käsittelemään vastaanottajapäässä suuremmitta ongelmitta. Tietueista vain pieni osa oli WorldCatissa entuudestaan, mikä ei ollut osapuolille yllätys. Koko Fennica-aineisto lähetetään OCLC:lle sitten, kun Usemarcon-sovelluksella tehty MARC21-Fin – MARC21 -konversio on laajennettu kaikkiin aineistotyyppeihin ja kun testissä havaitut pienet virheet on korjattu.

WorldCat-modernisointi on vaativa hanke, jossa järjestelmä siirretään useille Linux-palvelimille hajautettuun Oracle-ympäristöön. Näillä näkymin uusi sovellus otetaan tuotantoon 2005; tarkkaa ajankohtaa ei toistaiseksi voi kuitenkaan antaa. Fennica-viitteet lisätään jo nykyiseen WorldCatiin, ja tämä tulee paitsi helpottamaan suomalaisen aineiston kopioluettelointia, myös lisäämään suomalaisten julkaisujen kansainvälistä näkyvyyttä.

HYK on ensimmäinen kansalliskirjasto, jonka kanssa OCLC on käynnistänyt FRBR-hankkeen. Kummallekin osapuolelle hanke on pilotti, jossa molemminpuoliset edut ovat selvästi nähtävissä. Jos kokemukset hankkeesta ovat hyviä, OCLC tarjonnee vastaavaa yhteistyömallia muillekin kansalliskirjastoille tai muille organisaatioille, jotka vastaavat kansallisbibliografiatuotannosta.

Näillä näkymin jossakin vaiheessa vuonna 2005 HYK:lla tulee olemaan käytettävissä ja WorldCatin kautta haettavissa Fennican teostason tietueet. Endeavorin suuntaan on tähänkin asti kerrottu että olemme hyvin kiinnostuneita FRBR-ominaisuuksien kehittämisestä Voyageriin; jatkossa voimme vaatia FRBR-toteutusta entistä painokkaammin. OCLC-hankkeen tuoman kokemuksen nojalla voimme myös paremmin tukea Endeavoria tässä tehtävässä, ja samalla toivon mukaan saada Voyagerin FRBR-toteutus myös paremmin omia tarpeitamme vastaavaksi.

FRBR-mallin toteuttaminen tulee olemaan mielenkiintoinen haaste. Avoimia kysymyksiä on vielä paljon; esimerkiksi allekirjoittaneelle on epäselvää, miten Z39.50-pohjainen haku – ja sitä myötä portaali – saadaan sovitetuksi FRBR-malliin. Mutta kokemus opettaa; uskon että FRBR:n salat aukeavat meille sitä mukaa kun sen implementoinnissa edetään. Ratkaisevinta on se, miten käyttäjät sopeutuvat siihen. Nykyiset näyttöluettelot koetaan vaikeiksi käyttää, mikä ei ole ihme kun vertailukohtana on Google. FRBR-mallin käyttöönotto tulee toivon mukaan helpottamaan järjestelmiemme käyttöä ja monipuolistamaan niiden soveltamismahdollisuuksia.

Fiction finder on mukavan näköinen demo siitä miten kirjallisuutta voi hakea FRBR-malliin. Esimerkiksi Tuulen viemästä oli 238 versiota 26 kielellä, suomi mukaan lukien. Hakupalvelu löytyy osoitteesta http://fictionfinder.oclc.org/ ja projektista itsestään on infoa osoitteessa http://www.oclc.org/research/projects/frbr/fictionfinder.htm.  

 

P.S.
Ensi vuoden IFLAn Suomessa pidettävän satelliittikokouksen aiheena on   FRBR. Kokouksen otsikko on Bibliotheca universalis - how to organise chaos? ja se pidetään Järvenpäässä 11.-12.8.2005. Ohjelma löytyy verkosta osoitteesta www.fla.fi/frbr05


Tietolinja 02/2004

Juha Hakala, kehittämisjohtaja
Helsingin yliopiston kirjasto
PL 26, 00014 Helsingin yliopisto
Email: juha.hakala(at)helsinki.fi