Tietolinja
02/2003

Pääkirjoitus

Annu Jauhiainen

Kansalliskirjastossa, Linnea-verkossa ja yliopistokirjastoissa tapahtuu paljon. Ja vauhti kiihtyy entisestään. 90-luvulla kehittämisen tahti oli hitaampaa, mutta silloinkin saatiin paljon aikaan. Tehtiin isoja ja tärkeitä asioita ja luotiin mm. kirjastoverkon tietotekninen perusta, jonka päälle on edelleen hyvä rakentaa. Sen ajan saavutuksista, kuten yhteisestä kirjastojärjestelmästä koko yliopistoverkolle, meidät edelleen tunnetaan maailmalla ja meitä pyydetään jatkuvasti kertomaan siitä kansainvälisillä areenoilla.

Tässä numerossa esittelemme asioita, joita kansalliskirjastossa on tehty vuoden 2003 aikana ja jotka ovat kirjastoverkon kannalta merkittäviä. Osa näistä on saatu vuoden aikana valmiiksi, osa valmistuu ensi vuonna, osa taas on jatkuvaa toimintaa ja tekemistä.

Tuskin olimme saaneet Voyager-kirjastojärjestelmän otetuksi käyttöön, kun jo uudet hankintaprojektit painoivat päälle. Tiedonhakuportaalin hankinta on nyt niin sanotusti paremmalla puolella, ja Nelli-portaali voidaan tarjota yliopistokirjastojen käyttöön vuoden 2004 alkupuolella. Digitaalisten objektien hallintajärjestelmä- eli DOMS-hanke etenee. Ohjelmisto on valittu ja tätä kirjoitettaessa viimeistelemme ohjelmistosopimusta, tavoitteena saada se allekirjoitetuksi ennen vuoden 2003 loppua. Sen jälkeen meillä on koossa digitaalisen kirjaston palvelukokonaisuus, joka perustuu standardeille ja niiden yhteismitalliselle soveltamiselle.

Uudessa digitaalisessa palveluympäristössä on tärkeää kartoittaa erilaiset kokoelmat ja kuvailla ne, jotta asiakas löytää etsimänsä. Tämä on tavoitteena yliopistokirjastojen neuvoston vuonna 2003 käynnistämässä Tietokarttahankkeessa, jossa kansalliskirjasto on aktiivisesti mukana.

Vapaakappalelain uudistusta on valmisteltu jo vuosia ja kansalliskirjastossa on jo pitkään valmistauduttu lain edellyttämiin tehtäviin. DOMSin hankinta ja käyttöönotto on yksi näistä valmistelevista askelista. Ilman sitä emme pysty täyttämään lain meille asettamia velvoitteita. Mutta yksi järjestelmä ei riitä täyttämään kaikkia tarpeita. Lisäksi tarvitsemme ns. haravaohjelmiston, joka kerää internetistä vapaasti saatavaa aineistoa. Kansalliskirjasto on kerännyt ja tallentanut suomalaista verkkoavaruutta CSC:n kehittämällä haravakoneella jo vuodesta 2002 lähtien. Nyt silläkin rintamalla tapahtuu uutta kehittämistä, josta löytyy enemmän tietoa tämän lehden sivuilta.

Vanhan tavan mukaan kerromme Tietolinjassa tietokantojemme kuulumisia. Sekä viite- että kokotekstitietokannat ovat tärkeä osa digitaalisen kirjaston palvelua, joten tämä Tietolinjan numero kaiken kaikkiaan keskittyy yhteen ja samaan teemaan. Tällä kertaa ovat ajankohtaisia Linda, jossa on nyt viimein saatu Voyager-implementointi valmiiksi, E-thesis sekä PCI-tietokanta. Mikä ihmeen PCI? Lue siitä ja muista tietokannoista enemmän tämän lehden artikkeleista. Seuraavassa numerossa, joka ilmestyy vuoden 2004 ensimmäisen puoliskon aikana, on toivottavasti tietoa taas sekä uusista että vanhoista ajankohtaisista tietokannoista!

Toivotan yhdessä Tietokantakantapalvelujen henkilökunnan kanssa Tietolinjan lukijoille rauhaisaa joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta!

Annu Jauhiainen

Takaisin etusivulle